Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Miten Jazzmusiikkia syntyy? Taitavat muusikot lyöttäytyvät yhteen, pieneksi porukaksi. Jokaisella on oma soitin ja kyky soittaa soitinta taidokkaasti. Jokainen jazzmuusikko osaa muutamia perinteisiä jazzin perussävelmiä, joita voi soveltaa oikeastaan mihin tahansa musiikkiin. Kaikesta voi tehdä hieman jazzahtavaa.

Jazz syntyy täysin flowssa ja siinä hetkessä kun sitä soitetaan. Alussa päätetään vain nopealla palaverilla bändin kesken, että millä sävelmällä ja rytmillä lähdetään liikkeelle, jonka jälkeen se on sitten menoa.

Ensin rumpali ottaa johdon joka siirtyy parin seuraavan soinnun jälkeen basistille. Basisti johtaa omalla näppäilyllään orkesteria hetken aikaa, jolta valtikka siirtyy trumpetille lyhyen soolon ajaksi, jonka jälkeen ensimmäinen kierto päättyy pianistiin. Koko musiikin soinnin ajan jokainen bändin jäsen kuuntelee ja tietää tasan tarkkaan mitä tehdä. Jokainen osaa soittaa soitinta taidokkaasti kuunnellen samalla muiden bändin jäsenten soittoa ja reagoimalla siihen salamannopeasti parhaaksi näkemällään tavalla. Musiikki soi svengaaasti ja kaikilla on hauskaa.

Tavoitteet ja luovuuden tila

Jazzissa koko toiminnan ytimessä on kokeilut, luovuus ja tunteet. Musiikilla on tietyt rajat kyllä, mutta ne rajat ovat vain perussävelmiä joilla lähdetään liikkeelle. Musiikin edetessä jokainen bändin jäsen heittää soppaan sekaan jotain omaa maustettansa – eli aloittaa soolon – ja muu yhtye seuraa perässä antaen täyden tukensa sen hetkiselle solistille parhain mahdollisin keinoin mitä kukin heistä osaavat. Jokainen kokeilee omassa soolossaan jotain uutta, jotain mitä juuri sillä hetkellä sattuu tulemaan päähän ja laittaa kaiken latinkinsa juuri sen hetkiseen kokeiluun, muun bändin on seurattava ja annettava tukensa, sillä tavoitteena on tehdä mahdollisimman hyvää musiikkia.

Jazzyhtyeen tavoite – hyvän musiikin tekeminen – kuulostaa ja onkin todella laajamittainen visio. Se on jokaisen yhtyeen jäsenen päässä vielä ennen soiton loppua sumea käsite vailla valmiita kysymyksiä ja vastauksia. Mutta tavoite on silti olemassa. Miten jazzyhtye sitten saa tehtyä musiikista mahdollisimman hyvää? Mihin tämä kaikki omistautuminen hyvän musiikin tekemiselle, eli tavoitteen saavuttamiselle perustuu?

Jazzyhtyeen toiminnan perusta

          1. Yhteinen kieli (perussävelmät)

          2. Aktiivinen kuuntelu

          3. Toisten tukeminen (solistin sen hetkiselle idealle täysi tuki omalla soitolla)

          4. Vastuun kantaminen (johdon ottaminen omalla vuorollaan)

Samoilla periaatteilla pääsee pitkälle myös Tiimiakatemialla tai missä tahansa muualla tiimityön ympäristössä. Nämä neljä periaatetta ovat jazzjohtamisen perusta, joten johdon tehtävänä on siis omassa tiimissään saada aikaan näitä periaatteita kunnioittava kulttuuri, jotta jazzjohtaminen toteutuu.

Visio: Sumea usva vai kristallinkirkas päätetty päämäärä?

Olen jokseenkin samaa mieltä kirjan kanssa siitä, että täysin kristallinkirkas visio ei välttämättä ole aina hyvä. Kristallinkirkkaus voi joskus auttaa, mutta sen ei pidä olla itseisarvo johtamisen onnistumiselle. Miksi? Koska liian kirkas visio pureskelee kaiken valmiiksi. Liian kirkas visio asettaa myös menestykselle rajan, joka jazzjohtamisen onnistuessa ja tiimin tehdessä loistavaa työtä saattaisi jopa ylittyä roimasti. Tärkeää on siis myös muistaa kannustaa tiimiä tavoittelemaan suuria, kun aika on oikea ja työssä on flow päällä.

Liian kirkkaassa visiossa on myös se ongelma, etteivät kaikki ole sen kanssa samaa mieltä. Heillä ei välttämättä ole minkäänlaista tunnesidettä visiota kohtaan, vaikka muuten tekisivätkin ilolla töitä toisten ihmisten ja itsensä vuoksi. Tunnesiteen visiota kohtaan saa luotua antamalla jokaiselle ryhmän jäsenelle puitteet ja eväät toteuttaa itseään yhdessä muiden kanssa, tukea saaden kohti seuraavaa kehitysaskelta. Koko hommassahan on kyse siis tekemisen voittamisesta termistön sijaan. Lisäksi, jos visio on liian tarkka, mikä on tiimin rooli olla täyttämässä sitä? Toimia robottina ennalta keksittyä päämäärää varten?

”Jos kaikki on jo valmiiksi pureskeltua, ei mikään maistu miltään”.

Sumea visio on sumea siksi, että se pakottaa jokaisen yksilön ajattelemaan itse sekä pohtimaan seuraavaa askelta muun tiimin kanssa. Sumeassa visiossa on tyhjiä kohtia, jotka ovat siellä jokaisen omaa tulkintaa varten, aivan kuten jazzbändissä jokainen saa vuorollaan idean seuraavasta sooloideasta ja toteuttaa sen salamannopeasti. Sumean vision kaavan pitäisi siis teoriassa näyttää tältä:

Sumea visio → Tyhjät kohdat → Hämmennys → Pakko ajatella itse → Ajatuksen tulos ja ratkaisut → Uudet innovaatiot → Menestys

Sumea visio on hyvä, täsmällinen visio on huono”

– Mikko Kosonen

Tunteiden merkitys

Tunteet eivät ole enää nykypäivän työelämässä sellainen asia, joka on jätettävä kotiin. Tietysti tunteita täytyy tarkkailla, eikä saa antaa itsensä olla täysin niiden vietävinä, mutta siitä huolimatta se on suurin voimavara mikä ihmisessä on. Ihminen tekee kaikki päätöksensä tunteiden alaisena, sillä tunteet vaikuttavat myös mielipiteisiin eri asioista. Johtajan on siis parempi keskittyä tunteiden johtamiseen tehokkuusjohtamisen sijaan, koska tehokkuusjohtaminen on menneen maailman peruja.

Tehokkuusjohtamisen ajatus on tehostaa toimintaa, jotta tuotettaisiin enemmän ja saataisiin vähemmilllä resursseilla ja vaivalla enemmän tai parempia tuloksia. Tehokkuuden voi automatisoida nykypäivänä koneille, joten paino siirtyy entistä enemmän niihin, ketkä niitä koneita hoitavat, eli ihmisiin. Ihmisten kanssa täytyy siis keskittyä enemmänkin tunteiden johtamiseen ja niiden valjastamiseen, jotta tehokkuus säilyy. Ihmsen tunteisiin voi vaikuttaa omalla sparraamisellaan, tuella, resursseilla, palkitsemisella ja sillä, että jokainen tekijä kokee itsensä merkitykselliseksi ja saa siitä tunnustusta. Kannattaa kuitenkin yrittää luoda sellainen tiimihenki, jossa keskinäinen kilpailu ei saa sairaita mittasuhteita, joka johtaa lopulta yhteiseen takapakkiin. Jokaisen onnistuminen on tiimin ansiota ja tiimin onnistuminen on jokaisen sen jäsenen ansoita, joskin välillä epäsuorasti.

”Kappaleen hyvyys voidaan todeta vasta sitten kun se on soitettu”.

Testit

Kirjassa on muutama testi, joilla voi mitata oman johtamisen jazzahtavuutta. Testit liittyvät strategiaan, strategiaviestintään, raamien antamisen sisäistämiseen ja johtajan uskoon omaan tekemiseensä.

Peilasin kirjaa lukiessani näitä asioita hieman omaan tehtävääni VTL:nä, jossa tarkoitus on saada pinkut ymmärtämään Tiimiakatemian kulttuuria, monimuotoisuutta, liiketoimintaa ja tiimityötä. On erityisen tärkeää olla vastauksissaan selkeä, sillä muistan omalta pinkkuajaltani kaiken olleen niin sekavaa. Tuntui siltä, että kukaan ei tiennyt mitään ja kaikki aika meni pienimpienkin asioiden selvittelyyn itse. Vältimme tällaista toimintaa tänä syksynä ja annoimme myös nopeita vastauksia tiimillemme, mutta myös niin, että he joutuivat käymään ajatusprosessin päässään itse.

Henkilökohtainen strategiani oli saada oma pinkkutiimini ajattelemaan yhteen pussiin, luottamaan toisiinsa sekä saada heidät tekemään yhdessä asioita. Eli saada heistä aikaan tiimipelaajia ja yhdessä toimiva tiimi. Tein siis kirjassa olleen ensimmäisen testin henkilökohtaisella tasolla.

Testi on Yksinkertaisen strategian indikaattori, joka sisältää neljä kysymystä. Neljä ”kyllä” -vastausta tarkoittaa, että sait kaikista vastauksista pisteen. Mitä korkeampi pistemäärä, sitä korkeampi johtamisen jazzahtavuus ja ymmärrettävyys.

      1. Oletko joutunut tekemään priorisointeja ja valintoja? Kyllä

      2. Liittyykö strategia/tehtävä selkeästi ihmisten tekemään työhön? Kyllä

      3. Pystyvätkö ihmiset näkemään oman osaamisensa kontribuution? Kyllä

      4. Ymmärtäisikö Pihtiputaan mummo strategisen viestisi? Kyllä

Seuraava testi liittyy raamien antamisen sisäistämiseen. Jälleen samoilla säännöillä

      1. Onko viestimässäsi tehtävässä tilaa ihmisten omalle panokselle? Kyllä

      2. Pysytkö tarpeeksi ”ylätasolla” puuttumatta yksityiskohtiin? Kyllä

      3. Pystytkö päästämään käsistäsi ”puolivalmiin” suunnitelman

        ja luottamaan siihen, että ihmiset parantavat sitä? Kyllä

      4. Onko olemassa useita tapoja toteuttaa asiat menestyksekkäästi? Kyllä

On tietysti helppoa merkitä jokaiseen kohtaan kyllä, sillä VTL:n rooli on vain opastaa nuorta tiimiä eteenpäin heidän yhteisellä matkallaan. Meidän tehtävänämme on tarjota erilaisia vaihtoehtoja ja esimerkkejä, sekä saada heidät ajattelemaan itse ja puntaroimaan ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä. On tärkeää, että he osaisivat valita juuri heidän mielestään heille sopivat vaihtoehdot, kuitenkin samalla ”ennustaen” ja tehden hypoteeseja siitä, mitä mikäkin ratkaisu mahdollisesti tuo tullessaan. Meidän tehtävänä on siis tukea heitä tiedolla, kokemuksella, tuella ja läsnäololla.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!