Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Jazzia johtamiseen-anna osaajien loistaa

Kirjoitettu 24.08.17
Esseen kirjoittaja: Pilvi Sillgren
Kirjapisteet: 3
Kirja: Jazzia johtamiseen- anna osaajien loistaa
Kirjan kirjoittaja: Patrick Furu
Kategoriat: 1.7. Tiimiyrittäjävalmentajien oppimisen "pakolliset" kirjat, 4. Johtaminen, 4.7. Johtamisen klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Viimeisiä treenejä ennen kesätaukoa valmentajaamme tuuraamassa ollut Johannes Partanen kehui Dimangiaa sanoin :”Tässä oli pienoiskoossa kaikki se hyvä mitä Tiimiakatemiassa on”. Yhden epäkohdan hän meistä kuitenkin löysi. Akatemialaisten must-kirjoja, kuten tämä Jazzia johtamiseen, ei ollut lukenut tiimistämme lähes kukaan. Tämän ja kovaa vauhtia lähestyvän vuokratiimiliideri haasteen siivittämänä päädyinkin kirjan lainaamaan. Oli kieltämättä tavallisesta johtamisteoriasta poikkeava teos, ehkä vähän liiankin poikkeava. Jatkuvat pitkät tarinat ja vertaukset jazzyhtyeisiin ja kaiken maailman Afro-cuban rytmisektiot lähinnä sekoittivat omia ajatuksia, kun ei noista musiikki jutuista ymmärrä mitään. Toki muutamia ajatuksia ja oppeja jäi mieleen tästä itselle vielä melko tuntemattomasta osa-alueesta.

Yhteistyökyky on tulevaisuudessa arvostetuin kompetenssi ja tämän päivän sekä huomisen organisaatiot tarvitsevat yhä enemmän yhteistyötaitoisia työntekijöitä sekä tiimejä. Kuulostaa meidän akatemialaisten työllistymismahdollisuuksien kannalta varsin hyvältä! Toki täällä voi olla myös yksinäinen susi, jota kiinnostaa vain oman gäpin täyttäminen tai tehdä töitä vaan parin läheisimmän ystävän kanssa ja näin välttää opit kaikenlaisten ihmisten kanssa toimeen tulemisesta, mutta onneksi harvat näin tekevät. Siitä haluankin vtl:llänä kannustaa mahdollisuuksien mukaan, että hommia tehtäisiin yhdessä koko tiimin yhteistyön voimin ja näin kehitettäisiin näitä työelämässä elintärkeitä ominaisuuksia. Yhteistyötä voi ja pitääkin johtaa ja jotta se mahdollistuu, on oltava kaikille mielekäs päämäärä ja tiedossa miksi siihen pyritään. Monella on Tiimiakatemialla opiskelulle oma henkilökohtainen päämäärä ja tarkoitus, mutta tärkeää on myös miettiä tiimille visio sekä missio, koska emmehän halua, että kaikki ajavat juurikin vain itseään eteenpäin, vaan että tiiminä pyritään myös kehittymään jatkuvasti.

 Kirja esitteli akatemiallakin pyöritellylle S.M.A.R.T. tavoitemallille uuden paremman ja päivitetyn haastajan nimeltään H.A.R.D. Koska tämä smart perustuu konkreettisuuteen ja mitattavuutteen, ovat tuloksetkin sellaisia, realistisia ja keskinkertaisia. Eivät suurenmoisia. Meillä on vtl kollegani Joonatanin kanssa pinkkutiimillemme näihin uusiin hard kriteereihin aika hyvin vastaava tavoite : 30 000€ liikevaihtoa ensimmäisenä vuonna.

1.Kriteeri: Onko tavoite sellainen, että sen saavuttaminen on suurempaa kuin esim. raha?

-Vaikka kyseessä on iso summa rahaa, tarkoittaisi se ensisijaisesti Tiimiakatemian historian kovinta tulosta ensimmäiselle pinkkuvuodelle eli merkitys olisi historiallinen saavutus eurojen lisäksi. Osoittaisimme myös talolle taitomme rautaisina Vtl:llinä ja valkuille olleemme oikea valinta hommaan!

2. Kriteeri: Pystyykö tavoitteen visualisoimaan niin, että sen voi kokea mielikuvituksessaan ennen kuin sen saavuttaa?

-Ei tuota hankaluuksia kuvitella pään sisällä pinkkuporukkamme hurraavan nähdessään vahvarissa jälleen huikean, jopa vanhempien vuosiluokkien numerot taakseen jättävän liikevaihtonsa ja toki pystyn visualisoimaan myös itseni kirjailevan Arkhimedes laskutuspalveluun hyvillä mielin sitten kauteni päätteeksi 1500€ tiimiliideröinnistä ansaitun palkkion.

3. Kriteeri: Onko tavoite välttämätön organisaation eloonjäämisen kannalta ja mitkä ovat seuraukset jos sitä ei saavuteta?

-Melko välttämätön, sillä tämän vuoden pinkuilla on akatemia aikaa vähemmän kuin koskaan eli vain 2,5v, joten rahan teko ja hommiin käsiksi pääsy on aloitettava heti. Muuten ei tiimi kerkeä kehittyä valevaihetta hirveästi pidemmälle ja mymmi kassa jää laihaksi.

4. Kriteeri: Vaatiiko tavoitteen saavuttaminen henkilöstöltä uusien taitojen ja osaamisen kehittämistä?

-Ehdottomasti vaatii. Itse en ole tähän mennessä toiminut oikeastaan edes minkään projektin johdossa, joten pinkkutiimin liidaaminen historian kovimpaan tulokseen on kyllä suuri haaste, johon valmistaudun juurikin kirjojen tarjoamalla teoria tiedolla.

Suomen jääkiekko maajoukkueen päävalmentajan mukaan Mikael Granlundin ilmaveivi olisi jäänyt tekemättä, jos hän olisi pelännyt epäonnistumista. Jos virheitä pelkää ja ilmapiiri on sellainen, ettei siinä uskalla yrittää, ei mitään hienoa voi saavuttaakaan (varsinkaan historiallista ensimmäisen vuoden liikevaihtoa). Nyt on tärkeämpää kuin koskaan että pinkut saadaan pelottomasti heti rohkeiden kokeilujen pariin, sillä heillä on siihen vuosi muita vähemmän aikaa. Miten me voimme tätä edes auttaa, on luomalla heille tunnetta siitä, että epäonnistuminen on täysin ok ja suorastaan toivottua, sillä siitä saa parhaat opit usein. Jopa palkinto kultamunaus löytyy parhaalle suoritukselle! Kertomalla oman tiimin mokista voidaan näyttää esimerkkiä, että noita ei tarvitse hävetä eikä maailma ole Dimangian lehtikaveriprojektinkaan takia kaatunut. Ei tietenkään pidä liikaa pelotella heitä isoilla rahatappiolla mitä on iskenyt vastaan!

Nopeaan alkuun pääsemiseksi monella vanhemmalla akatemialaisella löytyisi kyllä periytettävää hommaa uusille tulokkaille, mutta mielestäni on tärkeää kannustaa myös ideoiden aktiiviseen etsimiseen, mitä omakin tiimimme voisi tehdä vieläkin enemmän. Tämä on innovatiivisten yritysten tunnuspiirre, joita varmasti kaikki akatemialla haluavat määrittää olevansa. Vanhoihin kaavoihin on helppo kangistua, mikä taas on ideoiden aktiivisen etsimisen vastakohta. Varmasti esim. perinteisen akatemia projektin kotakahvilan pyöritys tai tiimiyttävä rakettimyynti keissi voi tuoda tiimille oppimiskokemuksia, mutta niihin ei pidä tyytyä vaan laittaa tiimi käyttämään myös omaa luovuuttaan ja jahdata itseään oikeasti kiinnostavia hommia, uutta tekemistä ja uudella tavalla.

Vaikka toiveena on nopeat tulokset, on äärettömän huonoa ja vahingollista johtamista teilata uusien innokkaiden pinkkujen ideat suoralta kädeltä olivat ne kuinka toimimattoman kuuloisia tahansa. Parempi on olla liikaa puuttumatta, jotta he pääsevät sitten itse toteamaan mikä toimii ja mikä ei. Kirja suosittelee tyrmäämisen sijaan idean päälle rakentamista eli ei ”kyllä, mutta” vaan ”kyllä, ja” suhtautumista. Tämä tarkoittaa, että tuetaan toisia ja näin rohkaistaan heitä esittämään ajatuksiaan, jotta kaikki ideat pääsevät esiin eikä kukaan yksin dominoi ainoana kuka uskaltaa esittää ideansa.

Veli-Matti Mattila lähti kirkastamaan Elisan yhtenäisyyttä aloittaessaan sen toimitusjohtajana, sillä yritys oli jakaantunut useisiin eri brändeihin ja yhtiöihin tavoitteenaan saavuttaa ”Yksi Elisa”. Tämä kertomus toi hieman mieleen oman tiimini tilanteen, kun tällä hetkellä ollaan jakauduttu hyvin monen eri yrityksen palvelukseen eikä yhteistä koko tiimin projektia löydy ollenkaan. Jotta meitä voisi kutsua ”Yhdeksi Dimangiaksi” eikä vaan porukaksi ketkä tekevät kaikki omia projektejaan yhteisellä pohjalla, osuuskunta Dimangia Innovationssilla, pitäisi meiltä löytyä myös hieman yhteistä tekemistä. Nyt lähestyvä 24H viimeisen synnytys haasteen järjestäminen voisi hyvin olla tähän ratkaisu, kunhan vaan saamme siihen kaikki innostetuksi mukaan. Yhtenäisyyttä lisääviä tekijöitä ovat kirjan mukaan myös yhtenäinen kieli ja termistö, mitä meiltä jonkin verran löytyy. Kyllä Dimangia henki ja Timanttinen jyystö voidaan mielestäni tähän laskea ja viime piinapäiville tehtiin jopa oma laulu meille!

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!