Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Jazzia johtamiseen – anna osaajien loistaa

Kirjoitettu 07.10.19
Esseen kirjoittaja: Jyri Ruokonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Jazzia johtamiseen - anna osaajien loistaa
Kirjan kirjoittaja: Patrick Furu
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.6. Strategiakirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Jazzia johtamiseen – anna osaajien loistaa

 

Patrick Furu on kirjoittanut mahtavan kirjan, joka antaa lukijalleen ymmärryksen, kuinka ottaa johtamiseen mallia jazzyhtyeestä. Rautaisten ammattilaisten kokoonpano osaa kuunnella ja tulkita toisiaan pienillä eleillä kappaleesta toiseen, vaikka eivät olisi ennen esiintymistä edes nähneet toisiaan. Kirja avaa musiikin maailmaa, hieman sen ammattikieltä ja reilusti sen tunnelmia. Jopa niin paljon, että jouduin useamman kerran etsimään kirjassa mainittuja muusikoita netistä ja kuuntelemaan kappaleiden sovituksia. Trumpetisti James ”Bubbler” Mileyn (1903 – 1932) kohtalo jäi vaivaamaan, joten pakkohan kuolinsyy oli selvittää.

Tiivistän kirjan alusta muutamia hyödyllisiä termejä.

Professori John Kotter jakaa johtamisen managementtiin ja leadershipiin. Management on hänen mukaansa vastaus kompleksisuuteen ja leadership sen sijaan muutoksen aikaansaamiseen. Leadershipin tarkoitus on saada aikaan muutos, tavoitteiden sijaan lähdetään liikkeelle suunnasta.

Management asettaa ylätason tavoitteet suunnittelemalla ja budjetoimalla. Niiden pitää olla konkreettisia, mitattavia, saavutettavissa olevia, realistisia ja aikaan sidottuja. Englanniksi yleisesti käytetty termi on S.M.A.R.T. -> Specific, Measurable, Achievable, Realistic, Time-bound.

Tavoitteiden kriteerit ovat englanniksi H.A.R.D. -tavoitteita (Heartfelt, Animated, Required, Difficult)

  • Sydämellinen – tavoite palvelee jotain suurempaa kuin me itse
  • Elävä – tavoitteen kuvaus aiheuttaa halun saavuttaa se
  • Vaadittu – tavoitteen saavuttaminen on olennaista organisaation elinkyvylle
  • Vaikea – tavoite vaatii meitä kehittämään itseämme

Kotter muistuttaa, että sumea visio inspiroi, vaikka se ei saa olla liian mystinen. Mikko Kosonen on samoilla linjoilla. ”Sumea visio on hyvä – täsmällinen visio on huono.” Sumea visio jättää tilaa omalle tulkinnalle. Se houkuttelee täyttämään tyhjät kohdat omilla vastauksilla. Vaikka visio on epämääräinen, se aiheuttaa tunnereaktion, se on ikään kuin syy herätä aamulla, syy nousta sängystä, syy elää.

Ludwig van Beethovenin (1770-1827) suuri innovaatio oli partituurin tehokas käyttäminen. Hän halusi nuotittaa sävellyksensä niin tehokkaasti ja pikkutarkasti, että nuoteista selvisi jopa se, miten hän halusi musiikkinsa soitettavan. Orkesterin johtaja näki partituurista yhdellä silmäyksellä kaikkien soittimien nuotit. Periaatteessa soittajista riippumatta sävellykset soitettiin tai oikeastaan soitetaan aina Beethovenin haluamalla tavalla. Beethoven oli luonut tietämättään partituurista management control systemin. Teollisuudessa saman ajatusmallin johtamistapaa ilman partituureja kutsuttiin myöhemmin taylorismiksi.

Duke Ellington (1899-1974) taas oli mestari keräämään orkesteriinsa kyvykkäitä soittajia, antoi heille suuntaviivat ja katsoi mitä tuleman pitää. Tällä tavoin löytyi yhteinen groove ja soittajien flow, josta syntyy parhaimmillaan group flow. Jazzmuusikot ovat sanoneet, että hyvän flow-tilan aiheuttamaa yhteenkuuluvuutta ja euforiaa ei voi sanoin kuvailla. Ellingtonin suuri johtamisinnovaatio oli osaamisperusteinen strategiaprosessi.

Beethovenin malli antaa tarkat raamit ja tuottaa tasalaatuisen tuloksen. Johtamismallina se on hyvä, mutta alkaa olla monella alalla historiaa. Ellingtonin malli antaa osaajille mahdollisuuden näyttää, todella loistaa.

Olen saanut tehdä töitä Beethovenin mallin mukaan liikennelentäjänä, jossa S.O.P. (Standard Operational Procedures) määrittää kaiken tekemisen. Tavoitteena on, että lentäjäpari pystyy ohjaamossa tasalaatuiseen ja erityisesti turvalliseen suoritukseen kokoonpanosta riippumatta. Toisin kuin monet muut työparit, lentäjät lentävät isoissa yhtiöissä harvoin saman parin kanssa.

Ilmavoimissa töitä tehtiin enemmän dukelaisittain eli ellingtonilaisittain. Lentueeseen oli kerätty erilaisia huippuyksilöitä ja periaatteena oli soveltaa luovuutta suorituksiin. Perusperiaatteet olivat kuitenkin kaikille yhteiset ja ennakkoon sovitut. Isänmaan turvaaminen ilman miestappioita oli kaikkien yhteinen päätavoite.

Kirja käsittelee yhteistyötä monipuolisesti. Seuraavat ajatukset on käsitelty kirjassa perusteellisesti ja suosittelenkin lukemaan ne lyhentämättöminä. Ymmärryksemme yhteistyöstä on kirjan mukaan virheellinen ainakin kolmesta syystä.

  1. Muiden käytös, mielipiteet ja päätökset vaikuttavat meihin.
  2. Meidän selitysmallimme estää meitä näkemästä, mitä oikeasti tapahtuu.
  3. Yritämme selittää asioita yksilön kautta.

Yhteistyö on aina vaikeaa, kun sitä on tekemässä vähintään kaksi ihmistä. Parhaimmillaan se voi olla varsin saumatonta ja pahimmillaan se johtaa tuhoon. Tiimityöskentelyssä onkin yleistä, että jonkun kanssa yhteistyö on helpompaa kuin jonkun toisen kanssa. Akatemialla yhteinen tavoitteemme on löytää yhteinen sävel tekemiseemme, vaikka yksilöinä erilaisia olemmekin. Tavoitteemme on laittaa vanhat partituurit hyllyyn ja ottaa jazzin improvisaatio käyttöön.

Jazzjohtajuuden mallin kulmakivinä ovat nopeus ja yhteistyö yhdistettynä korkeaan osaamiseen. Johtamisen periaatteet voidaan tiivistää muutamaan peruskohtaan: yksinkertaista, ilmaise ymmärrettävästi, anna raamit (älä pureksi liian valmiiksi) ja usko itseesi.

Jazzjohtajuus ja jazzyhtyeen toiminta perustuu neljään peruselementtiin:

  1. yhteinen kieli
  2. aktiivinen kuuntelu
  3. toisten tukeminen
  4. vastuun kantaminen

Yhteinen kieli voidaan mitata arvioimalla seuraavia asioita tiimissä tai johtamisessa. Yhteinen termistö, yhteiset prosessit, jaettuja menestystarinoita ja positiivinen puhe muutoksesta.

Aktiivinen kuuntelu on mitattavissa haluna ja kykynä ymmärtää toisia, herkkyytenä huomata asioita, tuomitsemisen välttämisenä ja asioiden täsmentämisenä ja yhteenvetona.

Toisten tukeminen voidaan mitata tuen antamisena muille, ideoiden aktiivisena etsimisenä, toisten ideoiden päälle rakentamisena ja kykynä vastaanottaa tukea muilta.

Vastuun ottamisen mittarit ovat oman tontin ulkopuolelle meneminen, lupa epäonnistua, autonomian tunne ja status quon haastaminen.

Kaikki neljä peruselementtiä ovat suoraan siirrettävissä Tiimiakatemialle ja tiimien käyttöön. Yhteisen kielen käyttö tiimissä, muiden aktiivinen kuuntelu, toisten tukeminen kaikin tavoin ja oman sekä yhteisen vastuun kantaminen. Lisäksi perustavaa laatua olevana edellytyksenä on osaaminen.

Yhdistä, kerää erilaisia lahjakkuuksia, näytä yhteistyömallia ja edellytä osallistumista!

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!