Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Jazzia johtamiseen – anna osaajien loistaa, Patrick Furu

Kirjoitettu 27.02.18
Esseen kirjoittaja: Mari Leskinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Jazzia johtamiseen – anna osaajien loistaa
Kirjan kirjoittaja: Patrick Furu
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 2.4. Tiimiliiderinä ja -valmentajana toimiminen, 4. Johtaminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.7. Johtamisen klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

”Viisas on se, joka tietää, ettei tiedä kaikkea.” – Sokrates

Tämän kirjan lukeminen ei olisi voinut ajoittua sanomaltaan ja lukemisen ajankohdaltaan parempaan hetkeen, sillä tässä on todella paljon hyviä koppeja kolmannen vuoden tiimiyrittäjille ja juuri vuodenvaihteessa puikkoihin hypänneelle tiimileaderille.

Olen kasvanut tiimileaderin rooliin Tiimiakatemian aikana ja sen myötä minun on opittava vielä lisää keskipisteenä olemisen sietämistä. Keskipisteenä olemisen sietäminen ei ole ollut minulle koskaan helppoa tai mieluisaa. Olen aina tiedostanut, että olen hyvä vaistoamaan tuntemuksia ja syy-seuraus suhteita. Tarkkailen tilanteita koko ajan, halusin sitä tai en. Nyt minulla on hetki, jolloin minun on mahdollista viedä havaintojani suoraan käytäntöön ja ohjailla suuntaa, sillä minusta tuli meidän laivan kapteeni.

Jazzyhtyeen toiminta perustuu neljään elementtiin:

  1. yhteinen kieli
  2. aktiivinen kuuntelu
  3. toisten tukeminen
  4. vastuun kantaminen.

Yhteinen kieli

Meidän tiimiin on 2,5 yhteisen vuoden aikana muodostunut oma kielensä ja Globis pöydän äärellä heitetään usein hervotonta läppää, jossa Globismainen rakkaus on myös läsnä (yksi meidän arvoista). Ymmärrämme toisiamme päivä päivältä paremmin ja väärinymmärrysten määrä vähenee koko ajan. Erityisen tärkeää on myös, että väärinymmärrykset tulee useimmiten puitua jo tuoreeltaan ja se on välillemme kehittyneen luottamuksen ansiota. Uskomme, että kukaan ei oikeasti halua tahallaan loukata tai olla ilkeä.

Itseeni kolahti voimakkaasti sanattoman viestinnän merkitys, sillä johtajien ruumiinkieltä tarkastellaan koko ajan, tiedostomattakin. Ruumiinkielen kertoma viesti on johtamisessa tärkeä ja kuten myös kommunikaatiossa yleensä. Ruumiinkielen viestittämä tunnetila siirtyy helposti muihin läsnäoleviin ihmisiin, kuten iloisuus, positiivisuus, pelko, apatia tai viha. Perinteisen johtajan pokerinaama ja tunteiden sisällä pitäminen voivat nykyisin helposti johtaa vaikeuksiin. Paniikkia ja negatiivisuutta ei toki kannata viljellä, mutta positiiviset tunteet pitäisi päästää valloilleen aina kun vain mahdollista. Empaattisuuden puute ja kuuntelemattomuus ovat myös tyypillisiä tulkintoja johtajien elekielestä, tähän auttavat katsekontakti ja ajoittainen hymy. Aiheellista onkin ajoittain pohtia itse ja muilta kysyen: ”Mitä tulee tilaan, kun saavun paikalle?”

Olen jo pitkään tiedostanut, että minulle läsnä oleminen on ajoittain todella vaikeaa, varsinkin silloin kun on keskittynyt innostuneesti johonkin asiaan tai olen muuten vaan stressaantunut/ahdistunut. Läsnä oleminen on siis yksi niistä asioista, mitä haluan tarkkailla ja kehittää itsessäni tulevan vuoden aikana.

Tunteet ovat asia, johon perinteinen johtaminen harvoin keskittyy. Tunteet eivät kuulu tehokkuusajatteluun – ne häiritsevät sen toimintaa. Tosiasiassa johtaminen liittyy hyvin paljon tunteisiin. John Kotter väittää, että johtajat saavat aikaan muutoksen vain, jos he vetoavat tunteisiin.

Kaikki Globikset tietää, että multa löytyy tunteita, vaikka muille jaettavaksi, joten oma persoonani on tietyllä tavalla hyvinkin läpinäkyvä. Mä oon huono pidättelemään tai peittelemään tunteita. Miten minä sitten voisin valjastaa tunteet paremmin johtamisen työkaluksi, silloin kun puhutaan tuloksista ja vaatimuksien täyttämisestä? Kaikilla on yksi iso sama päämäärä, eli valmistua ajoissa. Sen ympärille en keksi ainakaan suuria maalailtavia kuvia, tässä vaiheessa vuotta. Välitavoitteissa on toki paljon juttuja, mitä voi lähteä sutimaan tunnepensselillä houkuttelevammaksi. Tätä täytyy alkaa pohtimaan ja mitkä sitten on niitä vaikuttavimpia tunteita, joihin kannattaa vedota? Osaan provosoida ja haastaa tai vaihtoehtoisesti käyttäytyä pellemäisesti. Oma perimmäinen toiminnan tavoitteeni on motivoida toimintaan ja innostaa ihmisiä.

Aktiivinen kuuntelu

Mitä tarkoittaa aktiivinen kuuntelu?

Kuulija pyrkii ymmärtämään kertojaa tämän omista lähtökohdista. Aktiivisen kuuntelun avulla voidaan rakentaa luottamusta tiimiin. Johtajan roolissa olennaista on se, että jääkö työntekijälle tunne: ”Kyllähän se pomo kuuntelee, mutta ei se oikeasti kuuntele.”

Globiksessa aktiivinen kuuntelu on nykyisellään lähes aina hyvällä tasolla. Toki on hetkiä, milloin joku on väsynyt tai kipeä ja läsnä oleminen ei aina ihan parhaalla tavalla onnistu. Tärkeintä kuitenkin on se, että olemme ymmärtäneet mistä aktiivisessa kuuntelussa on kyse. Puhelimet ja koneet pidetään meidän treeneissä poissa käsistä ja se on parantanut aktiivista kuuntelua ja sitä kautta meidän treenejä.

Toisten tukeminen

”Yhteistyökyky on tulevaisuudessa arvostetuin kompetenssi. IBM haastatteli yli 1700: aa toimitusjohtajaa ympäri maailman. He kertoivat yhteistyökyvyn olevan tärkein ominaisuus, jota he arvostavat työntekijöissään. Avoimuus tuli hyvänä kakkosena.”

Sano kyllä ja… vaikka et ymmärtäisikään aina ehdotetun idean pointtia. Sillä tavoin muodostuu kulttuuri, jossa tuetaan aloitteita ja kuullaan signaalit. Ajatusmallin perimmäinen pointti on siinä, että kukaan ihminen ei ole niin viisas, että voisi tietää onko joku idea hyvä vai huono. Mielipiteet ovat mielipiteitä ja totuus piilee jossain paljon syvemmällä. Jos epäonnistutaan, niin kaadutaan tyylikkäästi yhdessä! Tätä ajatusmallia ollaan tiimin kanssa harjoiteltu alkuvuosi ja selkeästi kaikki meidän tiimissä on ymmärtäneet sen tarkoituksen. Toisten tukemisessa on varmasti eniten kuitenkin auttanut se, että pahimmat angsteilijat (tiimiin sitoutumattomat) ovat tippuneet matkan varrella meidän tiimistä ja se on saanut meidät nyt suuntaamaan energiamme uuden rakentamiseen.

”Yhteistyön koordinointi vaatii hieman toisenlaista johtamista kuin se, johon organisaatiorakenteiden, raportoinnin ja tavoiteasetannan maailma pystyy. Yhteistyötä voi ja pitääkin johtaa. Yhteistyölläkin pitää olla päämäärä, jotta tiedetään, mihin pyritään ja miksi. On kuitenkin tiedettävä, miten yhteistyö parhaimmillaan toimii, jotta sitä voidaan ohjailla haluttuun päämäärään. On helppo uskoa, että tämän päivän ja huomisen organisaatiot tarvitsevat yhä enemmän yhteistyötaitoisia ihmisiä ja tiimejä. Tarvitaan jazzyhtyeitä.”

Kahden suuntaista toimintaa

Johtamisroolin vaihtumista tilanteen mukaan. Kuka tahansa voi ottaa ohjat tilanteen mukaan, johtajuus ei ole kiveen hakattu titteli. Tällaisessa mallissa johtajan rooli on kantaa vastuu ensisijaisesti suunnasta. Hän saa ideoita muita kuuntelemalla ja havainnoimalla organisaatioita ja ulkomaailmaa. Tukijan vastuu on antaa tukea johtajalle ideoiden, tiedon ja rohkaisun muodossa. Kaikilla on vastuu toisten kuuntelemisesta.

Me jaettiin johtoryhmän roolit karkeasti ajateltuna näin: talouspäällikkö seuraa tavoitetaanko taloudelliset tavoitteet, eli hänen tehtävänsä painottuu ns. menneisyyteen. Viestintä ja asiakkuuspäällikkö vastaa nykyhetken valvomisesta, deadlainien paikkansa pitävyydestä ja tiimileaderin vastuulla on tarkkailla nykyhetkeä ja ohjailla toimintaa oikeaan suuntaan tulevaisuudessa. Hyvä kysymys minulle on esim: Millaisia kerrannaisvaikutuksia tämän hetken tekemisellä/tekemättömyydellä on vaikka ensi syksyn osalta?

”Kun rakennetaan organisaatio, jossa toisia tuetaan ja jossa ideoita jalostetaan yhdessä, syntyy luottamusta. Luottamus ja sen osoittaminen puolestaan vapauttaa kehoomme oksitosiinia, jos on uskominen Paul Zakin tutkimuksia. Oksitosiini on kehossa esiintyvä hormooni, jolla on fysiologisia vaikutuksia. Tunnetuimpia näistä ovat maidon tuotannon ja synnytyksen edistäminen sekä äiti- vauva- kiintymyssuhteen aikaansaaminen. Kiehtovimpia oksitosiiniin liitettyjä ilmiöitä ovat sen vaikutukset ihmisten sosiaalisuuteen. Hormooni nimittäin tukee sosiaalisten suhteiden solmimista. Näin ollen tuen antaminen muille auttaa vahvistamaan sosiaalista koossapysymistä. Se ei ole vain tunnetta, vaan tutkimukset osoittavat sillä olevan fysiologinen perusta. Luottamuksen osoittaminen saa jopa aikaan hyvänolon tunnetta. Se jos mikä, luo työhyvinvointia! Lääketieteen tutkimuksissa on myös osoitettu, että tiimissä yhdessä jammailu, laulaminen ja kulttuuritapahtumiin osallistuminen saavat organisaation voimaan paremmin. Mikä hätkähdyttävää, ne jopa parantavat ihmisten vastustuskykyä sairauksia vastaan.”

Vastuun kantaminen ja sen päälle rakentaminen

”Akateemisissa tutkimuksissa vastuun kantaminen kulkee nimellä proaktiivisuus (proactivity). Tämän päivän organisaatioissa sitä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Muutoksen nopeus on niin kova, ettei mikään organisaatio ehdi toimia, jos sen pitää odotella ohjeita johdolta ennen toimintaan ryhtymistä. Tutkimukset osoittavat selviä yhteyksiä vastuun kantamisen ja tulosten välillä. Tämän lisäksi aloitteelliset yksilöt ja tiimit ovat tyytyväisempiä työhönsä. He sitoutuvat työhönsä, kollegoihinsa ja työnantajaansa muita enemmän. Heillä on paremmat verkostot ja suhteet työtovereihinsa, ja he nauttivat suurempaa luottamusta työyhteisössään.”

Kirjassa kerrotaan, että ryhmäpaine alkaa muodostua neljän hengen ryhmissä. Suurimmillaan mukautuminen ryhmän normeihin on silloin, kun ryhmässä on kahdeksan henkilöä. Globiksessa on seitsemän henkeä, joten ryhmäpaineen kannalta meillä voikin todeta olevan ihanteellinen tilanne.

Minun tehtäväni on edellyttää ihmisten osallistumista ja omistautumista, jotta tiimimme kehittyy. Omistautuessaan tiiminjäsenet antavat toisilleen paljon ja aiheuttavat samalla myös väittelyitä, jotka voivat synnyttää uusia näkökulmia. Erimielisyydet ovat kuitenkin samalla merkki välittämisestä. Minun tehtäväni on myös tarkkailla ja valvoa, että kaikki tarvittava tieto ja osaaminen tulee hyödynnettyä.

Kiteytettynä: Luotan kaikkiin yksilöihin ja tiimiin, seuraan, ohjailen, kannustan ja tuen oma-aloitteisuutta. Matkan varrella muistetaan tähystää risteyskohdissa oikeaa suuntaa, kuunnellen tarkkaan millaista sanomaa tuuli meille tuo.

Olen varma, että meidän viimeisestä vuodesta yhdessä tulee huikea ja voin rehellisesti sanoa, että olen jo nyt kaikkien kehityksestä tosi ylpeä! – GLOBIS on koko ajan nousussa 😊

Niin ja lukekaa tää kirja!

Mari Leskinen
045 676 7796

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!