Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Jazzia johtamiseen- anna osaajien loistaa

Kirjoitettu 26.05.14
Esseen kirjoittaja: Tiia Lappalainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Jazzia johtamiseen- anna osaajien loistaa
Kirjan kirjoittaja: Patrick Furu
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.6. Strategiakirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Taustaa

Kuulin ensimmäisen kerran Jazz-  musiikkiin perustuvasta johtamisstrategiasta Nuoresta johtajasta liideriksi koulutusohjelmassa. Strategia tarkoittaa yksinkertaisuudessaan suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä.

Sytyin ajatukselle, että johtaja ei sanele kaikkea vaan antaa raamit ja tilaa, jonka avulla tiimi pääsee improvisoimaan yhdessä ja sen jäsenet loistamaan. Minua kiehtoi ajatus, miten jazzyhtyeen toiminta ja menestyksekkään tiimin johtaminen voi koostua samoista asioista.

Kertoessani treeneissä jazz- musiikkiin perustuvasta johtamisstrategiasta, yksi tiimin jäsenistä suositteli minulle vasta julkaistua kirjaa, Patrick Furun Jazzia johtamiseen.

Jazzia johtamiseen

Jazzia johtamiseen paneutuu juuri yksilöiden osaamiseen, tiimin vapauteen toimia ja improvisoida sekä johtajan läsnäoloon. Johtamisstrategia oli helppo mieltää musiikin kautta. Kirja vahvisti näkökantaani siitä, että perinteiset johtamisopit itsessään on syytä heittää roskakoriin. On hyvä hakea erilaisia näkemyksiä johtamiseen ja kokeilla erilaisia twistejä omassa johtamistavassa.

Jazzia johtamiseen herätti ajatuksia siitä, miten voin parantaa omaa toimintaani tiimiliiderinä. Sen lisäksi mietin paljon Mittavan syksyä ja mitä asioita meidän tiiminä pitää huomioida, jotta saamme hyvän alun ja mahdollisimman paljon irti viimeisestä puolestatoistavuodesta.

Keskityn esseessä siihen mitä on jazzjohtaminen ja mikä on jazzjohtajuudenmalli. Siinä sivussa pohdin Mittavan ensi syksyä ja omaa toimintaani tiimiliiderinä.

Johtamisen tulevaisuus

Jazzyhtye on tiimi, joka on täynnä erittäin osaavia muusikoita, jotka soittavat samaa sävelmää. Tiimi on yhteen hitsautunut eli he osaavat reagoida toistensa tekemisiin ja tukea yhteistä suuntaa.

Jazzyhtyeen toiminta kuulostaa Tiimiakatemian ihannetiimin tilalta. Osaamme Mittavana jo lukea nuotteja. Olemme muun muassa päässeet ratkaisukeskeisempään suuntaan ja kehittäneet yksilöllistä taitoprofiilia.

Jotta meistä tulee jazzyhtye, meidän on ensi syksynä pidettävä kristallinkirkkaana mielessä se, että meillä on 14 osaajaa ja pelata jokaisen yksilön vahvuuksilla. Kun pelaamme yksilöiden vahvuuksilla saamme maksimaalisen hyödyn ja yksilöt nauttivat onnistuessaan. Loistamme yksilöinä ja Mittavana.

Yhtyeen esimiehen rooli on antaa tiimin osaamiselle tilaa ja mahdollisuus loistaa. Yhteisen tavoitteen ja fiiliksen perusteellla koko tiimi pystyy improvisoiden jammailemaan ja käyttämään huippuosaamista tavoitteen saavuttamiseksi. Tulokset puhuvat omaa kieltään.

Nuoresta johtajasta liideriksi koulutusohjelmassa minulle tuli täytenä yllätyksenä se, että johtana minun ei pidä luoda tarkkoja rajoja vaan antaa raamit toiminnalle ja antaa tilaa tiimin improvisoinnille. Jos joku tiimin jäsenistä soittaa eri musiikkigenreä,niin vasta silloin on tehtäväni puuttua tilanteeseen.

Tiimiliiderinä haluan painottaa tätä asiaa eli antaa tilaa mahdollisimman paljon. Se vaatii aikaa ja harjoitusta.Jotta Mittava voi loistaa, tarvitsemme syksyllä suuremman tavoitteen Tiimiakatemian viimeisille puolelletoista vuodelle. Tarvitsemme semmoisen tavoitteen, jonka eteen taistelemme ja toimimme koko tiiminä yksilöiden vahvuuksia hyödyntäen. Havahduin kirjan myötä, kuinka vähän aikaa meillä on loppu peleissä aikaa tehdä huippujuttuja yhdessä. Sen takia syksyllä on syytä aloittaa oikeasti tekemään töitä ja isosti.

Tiimiakatemia on hyvä ja vapaamielinen esimerkki ja pohja, jossa pääsee kokeilemaan nykyajan organisaation toimintaa. Me olemme tulevaisuuden yrittäjiä ja työntekijöitä, jotka pystyvät sysäämään vanhat, ei toimivat käytännöt pois, tuoden ripauksen tätä päivää.

”Jos teet sitä, mitä olet aina tehnyt, saat sitä, mitä olet aina saanut”

– Mark Twain

Kirjassa korostettiin, että tänä päivänä tarvitaan enemmän uutta kuin aiemmin. Tarvitsemme joustavuutta, luovuutta, yhteistyökykyä ja improvisaatiotaitoja.

On helppo uskoa, että tämän päivän organisaatiot tarvitsevat yhä enemmän yhteistyötaitoisia ihmisiä ja tiimejä. Tarvitaan jazzyhtyeitä, joita mekin Mittavana edustamme. Yhteistyö ei ole vain hyvinvointia lisäävä tekijä. Tutkimukset osoittavat, että yhteistyöllä on positiivisia vaikutuksia yksilöiden, tiimien ja organisaatioiden tuloksentekokykyyn. Yhdessä osaamme ja saamme enemmän kuin yksin.

Kirjan mukaan tulevaisuuden organisaatio ja työ muistuttavat enemmän jazzyhtyeen improvisointia. Jazzissa improvisointi on väistämätöntä. Yleinen harhaluulo on , että improvisoini on sitä, kun suunnitelmaa joko ei ole tai kun se menee mönkään. Näin ollen improvisaatio alkaisi tilanteesta, joka on jotenkin suunnitelmallista toimintaa huonompi vaihtoehto, vaikka näin ei ole.

Monet kuvittelevat improvisoinnin olevan tilanne, jossa ei ole sääntöjä tai valmiita toimintamalleja.Kun jazzmuusikot improvisoivat, he tukeutuvat lukuisiin kirjoitettuihin ja kirjoittamattomiin sääntöihin.Improvisointi tarkoittaa luovaa ongelmanratkaisua yhdessä.

Oivallus improvisaatiosta!

Mittavassa ratkaisemme tiimin sisäisiä ongelmia treeneissä ja viimeisenä vuotena ratkaisemme tiiminä asiakkaalle heidän haasteita 24 tunnin synnytyksessä.

Me emme ole tajunneet asiakassynnytyksien merkitystä. Se on puhdasta Jazz improvisointia! Meidän vahvuutena on tiimityöskentely ja ratkaisukeskeisyys toiminnassamme. Kuinka paljon saisimme irti niin yksilöinä kuin tiiminä improvisoinnista, kun synnytämme asiakkaalle.

Improvisoinnissa yhdistyvät tietotyö, osaminen, tiimityöskentely, verkostojen tärkeys, herkkyys havaita heikkoja signaaleja, jaettu johtaminen ja johtajuuden sosiaalinen ulottuvuus. Ja ennen kaikkea: Jazzmuusikoilla on hauskaa! Kun ihmiset nauttivat tekemisestään, ovat tuloksetkin parempia.

Uskon, että synnytykset veisivät meitä eteenpäin. Haluan jalkauttaa improvisaation siemenen Mittavaan syksyn mittaan, kun järjestämme 24H  synnytyksen kummitiimillemme.

Johtamisessa tulee olla Jazzia!

Edellytyksenä tavoitteet

Organisaation toimminnan perustana on tavoitteet. Kirjan mukaan organisaatio pääse huippusuorituksiin ainoastaan, jos rima asetetaan tarpeeksi korkealle. Tavoitteita ei voida kuitenkaan asettaa miten tahansa. Niitä asetettaessa on otettava huomioon, että ihmiset ovat ajattelevia ja tuntevia olentoja eivätkä ohjelmoitavia robotteja

Tutkimuksien perusteella on löydetty kriteesit sellaisille tavoitteille, joilla tiimin erinomaisuus mahdollistetaan.

Menestyvän  tiimin tavoitteiden pitää täyttää seuraavat neljä kriteeriä (H.A.R.D):

  1. Tavoitteen tulee olla haastava
  2. Tavoitteen tulee olla välttämätöntä tiimille
  3. Tavoitteen täytyy parantaa jonkuin elämää
  4. Tavoitteen pitää saada aikaa tunnereaktia

 

Olemme treenanneet tiiminä puoli vuotta syklittäistä tavoitteiden asettamista ja niihin pääsemistä.  Tavoitteet eivät ole enää motivoivia ja kaipaamme jatkokehittelyä niiden asettamisen suhteen. Uskon Mittavan kaipaavan suurempaa tavoitetta/visiota toiminnalleen, joka motivoi meitä ja jonka mukaan suuntaamme toimintaa.
Timiliiderinä koen, että olemme tarpeeksi kypsiä luomaan suuremman tavoitteen, jonka mukaan toimia. Kun syksy koittaa, on aika luoda innostavat tavoitteet.
Kirjassa oli neljä tärkeää kohtaa, jotka auttavat asettamaan oikeanlaisia tavoitteita, jotka innostavat erinomaisiin suorituksiin:

  1. Onko tavoite sellainen, että sen saavuttaminen on suurempaa kuin esimerkiksi raha? Jos vastaus kysymykseen ”Miksi tämä tavoite?” on mitäänsanomaton, tavoitetta täytyy vielä kirkastaa.
  2. Pystyykö tavoitteen visualisoimaan niin, että sen voi melkein kokea mielikuvituksessaan ennen kuin sen saavuttaa?
  3. Onko tavoite välttämätön organisaation eloonjäämisen kannalta? Tavoitetta käsitellessä kannattaa kysyä organisaation jäseniltä, löytävätkö he syitä, miksi tavoite on välttämätön. Mitkä ovat seuraukset, jos tavoitetta ei saavuteta?
  4. Vaatiiko tavoitteen saavuttaminen henkilöstöltä uusien taitojen ja osaamisen kehittämistä? Voivatko he kehittyä ja tuntea tyytyväisyyttä oppiessaan niitä asioita, joita tavoitteen saavuttaminen tuo mukanaan?

 

Jazzjohtajuuden malli

Ennen kuin voimme käsitellä jazzjohtajuuden mallia, on puhuttava osaamisesta. On vaikea kuvitella toimivaa tiimiä, organisaatiota tai jazzbändiä ilman osaamista. Se on tuloksellisen toiminnan lähtökohta. Oma instrumentti ja rooli on osattava. Osaaminen on oltava kunnossa. Jazzmuusikot olettavat lähtökohtaisesti, että ryhmän jäsenet osaavat hommansa.

Jazzmuusikoille yhteistyö osaaminen on itsestäänselvyys. Heidän työnsä on yhteistyötä. Ei saksofonisti hätätapauksessakaan voi hoitaa kaikkia rooleja yksin, ei vaikka olisi mielestään siihen pystyvä. Jassyhtye lähtee siitä, että soitetaan yhdessä. Yhteistyöosaaminen kehittyy tietenkin vain tekemällä yhteistyötä. He eivät kuitenkaan tee yhteistyötä vain tiettyjen, samojen muusikoiden kanssa, vaan yhteistyötä tehdään mahdollisimman monen eri muusikon kanssa.

Jazzjohtajuuden malli

Jazzjohtajuuden mallin kulmakivinä ovat nopeus ja yhteistyö yhdistettynä korkeaan osaamiseen.  Malli koostuu neljästä peruelementistä: yhteinen kieli, aktiivinen kuuntelu, toisten tukeminen ja vastuun kantaminen. Lähden käsittelemään johtajuuden malllia kohta kerrallaan.

1. Organisaation yhteinen kieli

Tiimin johtaja tekee viisaasti luodessaan organisaatiolle yhteistä kieltä. Se ei tarkoita, että johtaja keksisi jotain uutta, yhteistä kieltä kun ei luoda tyhjästä. Se täytyy löytää. Ihmiset käyttävät työtä tehdessää sanoja ja eleitä. Siitä sanojen massasta on poimittava ne, jotka ovat olennaisia. Niiden merkityksen kirkastaminen ja tärkeyden korostaminen on yksi tärkeimmistä johtamisen tehtävistä.

Olen tajunnut kuinka tärkeää yhtenäinen kieli on. Minulla on taipumus puhua mitä sylki suuhun tuo enkä mieti niin justiinsa sanavalintoja. Olen huomannut, että taipumuksestani on syytä päästä eroon. Sanavalinnoilla ja tietyllä omalla slangilla on oma merkityksensä.

Käytännön esimerkkinä epäselvästä kielestä voin kertoa Nuoresta johtajasta liideriksi koulutusohjelman eräästä saunahetkestä. Ollessamme tyttöjen kanssa saunassa, puhuimme cosmopolitanista. Hetken puhuttuamme tajusimme epäkohdat ja totuus paljastui.

Osa tytöistä puhui drinkeistä ja osa samannimisestä lehdestä. Yksi sana riittää aiheuttamaan epäselvyyttä kommunikaatiossa.Mieti minkälaisia kommelluksia syntyy liike-elämässä 14 hengen välillä, jos yhteistä kieltä ei ole?

2. Aktiivinen kuuntelu

Kuuntelun merkitystä korostetaan Tiimiakatemialla ensimmäisestä päivästä lähtien, eikä suotta. Aktiivisen kuuntelun avulla rakennetaan luottamus tiimiin.

Kuuntelemalla ja katselemalla toisia tehtävän parissa saadaan äärimmäisen nopeasti käsitys toisten osaamisesta. Sen lisäksi pystytään ymmärtämän toisten näkökulmia ja käsitystä asioista. Tämä auttaa sijoittamaan organisaation jäsenien roolit suhteessa tehtävään. On tärkeää muistaa, että osaaminen on aina suhteessa johonkin tehtävään.

Tiimiliiderinä olen saanut paljon palautetta läsnäolon puutteesta, joka korreloituu suoraan kuuntelemisen taitoon. Olen pyrkinyt seuraamaan tänä keväänä toisia ihmisiä ja näin ymmärtämään toisia paremmin. Silti päivittäisissä keskusteluhetkissä minun on harjoiteltava aktiivista kuuntelua. Minua inspiroi kirjan esimerkki Jorma Ollilasta.

Nokian pitkäaikainen johtaja Jorma Ollila korosti johtamisessaan tiimin tärkeyttä. Hänen periaatteensa oli, että kaikki osalllistuvat ja että heidän näkemyksensä kuunnella.Ollilan kuuntelemista ja tiimityöskentelyä korostava johtamistyyli tiivistyy hänen kommenttiinsa: ” Ei pidä tuijottaa sitä, kuinka hyvä itse on, vaan kääntää huomio kokonaisuuteen ja muihin ihmisiin.” Ihmisten pitää toimia yhdesä saavuttaakseen tuloksia.

Toinen kirjan tärkeä oppi on se, että aktiivinen kuuntelu tarkoittaa myös reagoimista kuullun ymmärtämiseen ja tarkentaa, jos jotain jää epäselväksi. Tarkentamisen välineitä ovat kysymykset.

Esittämällä avoimen kysymykset kysyjä voi syventää keskustelua ja asettua aktiivisen kuuntelijan asemaan. Avoin kysymys ei sulje pois vastauksia, vaan pyytää vuorovaikutusta. Esimerkiksi johtajan esittäessä kysymyksen ”Millaisia seurauksia tästää voisi tulla?”hän siirtää vastuuta muille ja voi keskittyä kuuntelemaan.

Useampi mittavalainen on harjoitellut valmentavaa otetta ja he osaavat viedä tilanteita eteenpäin avoimilla kysymyksillä. Minulla on suuri opin ja harjoituksen paikka avoimien kysymysten asettelu. Tyrmään ja suljen helposti tilanteita eteenpäin viennin sijaan.

Tarkentavilla kysymyksillä vältetään epäselvyydet. Niillä myös varmistetaan, että kaikki ovat samalla sivulla. Mitä, missä, milloin,kuka miten, ja miksi- kysymykset ovat tärkeitä avaavissa kysymyksissä.

Toinen suuri oppi, jota haluan oppia tuli Electricin toimitsjohtaja Jeffrey Immeltiltä. Hän ilmaisi

kirjassa aktiivisen kuuntelun tärkeyden sanomalla: ” Saatan tietää vastauksen, mutta usein annan

tiimin löytää oman tiensä. Joskus on paljon tehokkaampaa kuunnella aktiivisesti kuin että minä

päätän kokouksen luettelemalla 17 toimenpidettä”.Immeltin mukaan myös yksi tehokas tapa tulla

tietoiseksi aktiivisen kuuntelun voimasta, on yrittää kuunnella arvioimatta puhujaa.

 

3. Toisten tukeminen

MIT professori Alex Pentlandin tutkimustulokset ovat hämmästyttäviä. Hän osoittaa, että tiimin kommunikointitavat ovat tärkeämpiä kuin se, mitä kommunikoidaan tai mitä osataan. Pentland osoittaa, että kommunikointikuviot ovat ylivoimaisesti paras tiimin menestyksen ennustaja.

Tiimissä ei ainoastaan kuunnella toisia aktiivisesti. Siinä. Siinä ei kukaan dominoi liiaksi käyttämällä turhan paljon aikaa omien ideoiden esiintyomiseksi pyritään rakentamaan toisten ideoiden päälle ja rohkaistaaan toisia esittämään ajatuksia. Siinä tuetaan toisia, jotta parhaat ideat pääsevät esiin ja niitä hyödynnetään.Tälläinen toisten tukeminen antaa sekä energiaa että lisää sitoutumista tiimiin.

Hyvä dialogi edistää toisten tukemista ja rohkeutta kokeilla uusia asioita. Kirjassa mainittiin kolme sääntöä toisten tukemiseen.

  1. Älä tyrmää ( ei fyysisessä tai ideantyrmäys tasolla)
  2. Anna tukea (Oma tekeminen pitää sovittaa muiden tekemisiin. Kun huomaat voivasi helpottaa kollegan työtä, tee se. Toisten tukemisen kautta lopputuloksestakin tulee parempi).
  3. Ota tuki vastaan ja rakenna sen päälle (Kukaan ei tiedä niin paljon kuin kaikki yhdessä)

 

Treeneissämme käyneet ristipölyttäjät ovat kehuneet kannustavaa ilmapiiriä useamman kerran. Itse en ole tiedostanut sitä ennen viimeisimpiä treenejä. Ensi syksynä on tärkeää luoda kokeiluille suotuisaa ilmapiiriä, jossa epäonnistuminen ei haittaa. Meille on toitotettu, että nyt olisi syytä tehdä jotain isoa. Emme uskolla tehdä mitään suurta, jos ilmapiiri ei sitä salli.

Urheilun a ja o on salliva ilmapiiri. Suomen jääkiekkojoukkue Leijonien päävalmentaja Jukka Jalosen mukaan esimiestyössä on erityisen täerkeää luoda sellainen ilmapiiri,että työntekijät uskoltavat yrittää. Siihen liittyen on osattava suhtautua epäonnistumisiin rauhallisesti. Ketään ei kannata tyrmätä tai rangiasta.

Vuoden 2011 MM-kilpailuissa jääkiekkojoukkueen jäsenet luottivat siihen, että toiset tukisivat, vaikka he epäonnistuvat. Toisten tukeen luottaen Mikael Granlund yritti. Tuloksena oli MM- jääkiekkohistorian yksi upeimmista maaleista, ilmaveivi.

” Uskollus yrittää tulee siitä, että on lupa epäonnistua”

– Jukka Jalonen

 

4. Vastuun kantaminen

Tänä päivän organisaatioissa  aloitteellisuutta ja vastuunkantoa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Muutoksen nopeus on niin kova, ettei mikään organisaatio ehdi toimia, jos sen pitää odotella ohjeita johdolta ennen toimintaan ryhtymistä.

Johtaja toimii älykkäästi, jos hän lisää ihmisten autonomian tunnetta. Tietenkin tunteen pitää vastata todellisuutta, mutta tunne siinä, että voi itsenäisesti tehdä päätöksiä, on erittäin tärkeää.

Tiimiliiderinä delegointi ja vastuunjakaminen omille solulaisilla ja tiiminjäsenille on todella haastavaa.  Luonteeltani hamstraan vastuuta ja se koituu hyvinvoinnin kohtaloksi toisinaan.

Haluan treenata kesän aikaan turhan delegointia kesätytöille ja tiimin jäsenille esimerkiksi etukäteistreenien suhteen. Uskon tuttujen tilanteiden saavan uutta intoa ja twistiä, kun joku muu kuin perinteinen johtoryhmä sen hoitaa.

Aasin siltana ensi syksynä uusien näkökulmien ja twistin vuoksi johtoryhmän palikset ovat kiertäviä ja koostuu toivottavasti muustakin kuin perinteisestä dialogiringissä puhumista. Uskon, että tämä antaa jokaiselle johtoryhmän jäsenelle vastuuta ja inspiraatiota.

Tutkimukset osoittavat selviä yhteyksiä vastuun kantamisen ja tulosten välillä. Sen lisäksi aloitteelliset yksilöt ja tiimit ovat tyytyväisiä työhönsä.

Luulen, että jazzjohtaminen aukeaa minulle kunnolla vasta Tiimiakatemian jälkeen, kun olen kasvanut henkisesti enemmän. Sain kuitenkin paljon käytännön vinkkejä, joihin aion kiinnittää huomiota nyt ja satsata syksyllä.

 

TOP 3 käytäntöön:

1.Kuuntele jazzia ja improvisoi Yli-Lauroselassa (kaiken ei tarvitse olla niin suunniteltua etukäteen)

2.  Anna tiimille vastuuta enemmän kesän treeneistä

3. Fokusoi syksyn yhteisen 24H:n järjestämisessä: omien synnytysten tärkeyttä ja tarvetta yhteiselle päämäärälle.

 

”Kun ryhmän sisällä riittävän paljon luottamusta ja yhteinen päämäärä, lähtevät suuret voimavarat liikkeellä”

 

 

Tiia Lappalainen

Osuuskunta Mittava Innovation

tiia@mittava.fi

 

 

 

Tagit: , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!