Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Jazzia johtamiseen – Anna osajien loistaa

Kirjoitettu 13.10.19
Esseen kirjoittaja: Riku Kylä
Kirjapisteet: 3
Kirja: Jazzia johtamiseen
Kirjan kirjoittaja: Patrick Furu
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Jo viime keväänä minua kehotettiin lukemaan kirja ’Jazzia johtamiseen’. Silloin en sitä saanut aikaiseksi, joten otinkin sen nyt ensimmäiseksi kirjakseni tälle syksylle. Kauaa ei kirjaa tarvinnut lukea, kun tajusin, miksi tätä kirjaa oli minulle suositeltu. Tiimiakatemia on ihan jazzia. Monen luokan osaajia ja erilaisia persoonia riittää talossa ja jokaista tulisi osata kuunnella ja rakentaa heidän ideoidensa päälle ja tukipilareiksi.

Jazzjohtajuuden malli koostuu kolmesta peruselementistä:

  1. Yhteinen kieli
  2. Aktiivinen kuuntelu
  3. Toisten tukeminen

Yhteinen kieli

Viestintä, viestintä, viestintä. Sehän se on, mihin monet yritykset kaatuvat. Viestinnän puutteeseen. Tätä helpottaa myös yrityksen yhteinen kieli, joka syntyy yhteisten onnistumisten ja epäonnistumisten kautta. Tähän vaikuttavat kaikki yhdessä koetut asiat. Kun pystytään kommunikoimaan sujuvasti, vaikkapa viitauksia käyttäen, eikä tarvitse aina selittää asioita juurta jaksaen, asioista tulee paljon selkeämpiä ja se antaa tilaa luovuudelle sekä säästää aikaa. Yhteinen kieli myös luo rennomman ilmapiirin, jolloin tiimin on mukavampi työskennellä.

Meillä Dynassa on alkanut muodostua yhteinen sanallinen kieli, se voi olla melko rajun kuuloista ulkopuolisen silmin katsottuna, mutta meille se on vain arkista kommunikointia. Käytämme monia ajan saatossa keksimiämme termejä ja viittauksia puheessamme ja ne säväyttävät meidän kulttuuriamme ja yhdistävät meitä. Myös tiimiakatemian sisällä on yhteinen kieli. On monia käsitteitä, joita ulkopuolisen on vaikea ymmärtää ilman että niitä selitetään auki. Tällaisia käsitteitä voisivat olla esimerkiksi raksat ja pinkku. Kaikki tiimiakatemialla ymmärtävät, mitä ne ovat, mutta ulkopuoliselle ne ovat aivan hepreaa. Tällaiset asiat luovat yhteisöllisyyttä.

Kieli ei aina välttämättä ole puhuttua. Myös ruumiinkieli tulee ottaa huomioon tarkastellessa organisaation kieltä. Tämä on myös osalta muodostunut pieneksi ongelmaksi treeneissämme. Vaikka kukaan ei sanoisi mitään, niin silti treeniemme aikana sanallisen dialogin päälle keskustellaan ilmeillä ja käsimerkeillä. Joskus joku saattaa pyytää nuuskaa tai sitten joku osoittaa tyytymättömyyttään treenien laatuun. Nämä kaikki toiminnot häiritsevät sanallista viestintää, vaikka heistä ei lähtisi pihaustakaan. Keskittyminen herpaantuu ja tyytymättömyys heijastuu muihin.

Ruumiin kieli ei tietenkään aina ole vain negatiivista. Ruumiin kieli voi olla myös positiivinen asia. Niin kuin sitä kirjassakin kuvataan. Kun oppii tuntemaan tiimiläisensä, oppii myös samalla lukemaan heidän toimintojaan ja sitä kautta toimimaan heidän kanssaan tehokkaammin. Tällöin pystyy ehkä myös välttämään suurimpia konflikteja, kun osaa ennakoida jo pelkästään katsomalla henkilöä, että missä mielentilassa toinen on.

Ruumiin kielen vaikutus on tärkeää tunnistaa, jotta osaa käyttää sitä edukseen. Vanhoilla johtajilla on edelleen käsitys hyvästä johtajasta sellainen, että hän viestittää itsevarmuutta, valtaa ja auktoriteettia. Tämä ei välttämättä ole aina hyvä juttu, koska tällaisella käyttäytymismallilla johtaja patoaa kaikki tunteensa sisäänsä ja lopulta palaa loppuun. Nykyajan johtajan halutaan olevan ihminen, joka tuntee myös. Edelleen kuitenkin kannattaa miettiä, mitä tunteita tuo näytille, koska ne heijastuvat pian kaikkiin muihin. Esimerkiksi paniikkia ei kannata näyttää, sillä se tuottaa vain kaaosta, mutta ilon tunteet sen sijaan parantavat työilmapiiriä.

Aktiivinen kuuntelu

Kuuntelu on yksi vahvuuksistani, ihan vain senkin takia, että olen hieman hidas liikkeissäni, joten en kerkeä nopeassa dialogissa sanalliseen keskusteluun mukaan. Tämä on antaa minulle mahdollisuuden pureksia kaikkea kuulemaani sanallista ja ruumiillista viestintää. Monesti seuraankin sivusta keskustelua ja prosessoin puheenvuoroani, kunnes tulee hieman pidempi tauko ja voin sanoa mielipiteeni asiaan.

Joku sanoi joskus, että meille on annettu kaksi korvaa ja yksi suu, käytä niitä siinä suhteessa. Tähän voisin lisätä, että lisäksi meille on annettu kaksi silmää. Silmät ovat tehokas aktiivisen kuuntelun väline, koska niin kuin jo aiemmin mainitsin, suuri osa viestinnästä tapahtuu keholla. Aktiivinen kuuntelija seuraakin ihmisten toimia aktiivisesti ja päätellä jo paljon ennen kuin sanaakaan on vaihdettu. Edistyneet tiimit pystyvät myös lukemaan ja täydentämään toisiaan hyvinkin tehokkaasti vain kuuntelemalla ruumiin kieltä.

Yhteinen kielikin on turhaa, jos kukaan ei kuuntele. Tulee siis osata kuunnella, jotta voi toimia tiimissä. Jos et kuuntele ketään ja teet vain oman mielesi mukaan, olet yksinyrittäjä, et tiimiyrittäjä.

Toisten tukeminen

Furu avaa kirjassaan MIT:n professori Alex Pentlandin tutkimuksia, joissa Pentland esittää, että kommunikointikuviot ovat ylivoimaisesti paras menestyksen ennustaja. Nämä menevät kaiken edelle. Yksilön älykkyys, persoonallisuus, osaaminen eikä kommunikoinnin sisältö ole tärkeämpää, kuin oikeanlainen kommunikointitapa. Tiimissä ei pidä tyrmätä, vaan antaa tukea, ottaa tuki vastaan ja rakentaa päälle.

Tiimiakatemialla teemme tiimeissä juurikin sen takia että voimme saada tiimin tukea ja samalla antaa toisille tukea. Yksi hyvä neuvo sanaparsia ajatellen tuli, kun kirjassa korvattiin ”Kyllä, mutta” sanoilla ”Kyllä, ja”. Mutta -sanalla on todella negatiivinen klangi ja se ikään kuin kumoaa kaiken, mitä sitä ennen on sanottu. Ja – sana sen sijaan ei kumoa mitään, vaan pyrkii rakentamaan aikaisemman tueksi ja päälle. Näin ja -sanaa käyttämällä voidaan saada aikaan enemmän ja isompaa, kuin mutta -sanalla.

Yleisesti kirjan sisältöä pään sisällä vähän aikaa reflektoituani tiimin johtajuus on melko kaukana johtajuudesta, mikä itselleni on välittynyt nuoruudessa. Vanhan mallin johtajuus on ollut sitä, että pöydän takana istuu vahva mieshenkilö, joka sanoo mitä tehdään, eikä poistu työhuoneestaan. Kuitenkin parin viime vuoden aikana ja tätä kirjaa lukiessani olen saanut muodostettua uudenlaisen kuvan johtajuudesta. Nykypäivän johtaja on enemmänkin liideri, joka näyttää suuntaviivoja mihin pitää mennä ja auttaa pitämään nipun kasassa. Hän ei kuitenkaan asetu muiden yläpuolelle vaan on enemmänkin kaverillinen ja helposti lähestyttävä. Suuntaviivoja näyttäessään hän antaa sumean vision siitä mihin ollaan menossa, mutta jättää tilaa jammailulle ja uuden luomiselle. Tällainen toimintakulttuuri vapauttaa tiimiä ja antaa osaajien loistaa.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!