Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johda Dialogia

Kirjoitettu 02.12.19
Esseen kirjoittaja: Juuso Vainula
Kirjapisteet: 3
Kirja: Johda dialogia
Kirjan kirjoittaja: George Kohlreiser
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Johda Dialogia

 

Kokenut panttivankineuvottelija, George Kohlrieser, kertoo kirjassaan, kuinka kohdata konfliktit ja liike-elämän haasteet. Kirja on suunnattu erityisesti johtajille, mutta sitä voivat hyödyntää myös muutkin. Yksi kirjan suurista teemoista on tunneäly. Menestyvät johtajat pystyvät luomaan alaisiinsa tunnesidoksia ja täten ymmärtävät, mitä he tarvitsevat. Jos emme tiedä toisen ihmisen motivaatiota tai tarpeita, emme pysty rakentamaan tarpeeksi vahvaa tunnesidosta, että voisimme vaikuttaa hänen toimintaansa.

Kohlrieser käyttää useasti esimerkkinä panttivankitilanteita. Jotkin esimerkit saattavatkin kuulostaa hassulta. Miten tämä liike-elämän tilanne liittyy mitenkään panttivankitilanteeseen? Kirjailija syventyykin useasti ihmisen psykologiaan ja avaa erittäin tarkasti, miten niin erilaiset tapahtumat ovat yhteyksissä toisiinsa.

 

 

Panttivanki on henkilö, jota käytetään hyväksi jonkun toisen vaatimusten toteuttamiseksi. Kaapattu taas on henkilö, joka luopuu henkilökohtaisesta vallastaan ja sallii tuntea itsensä avuttomaksi ja ansaan joutuneeksi.”

 

Annatko ulkopuolisten tapahtumien vaikuttaa elämääsi? Todennäköisesti annat. Tällöin mahdollistat kaapatuksi tulemisen. Ei kirjaimellisesti kidnapatuksi, vaan oman mielesi kaappaamaksi.

 

Muutamia esimerkkejä:

Olet aamulla ajamassa töihin, mutta liikenne on ruuhkainen. Sinua v*tuttaa, koska joudut istumaan autossa 10min enemmän kuin tavallisesti. Päivä pilalla.

Tiimisi jäsen antaa sinulle palautetta. Hänen mielestään olet ollut epäaktiivinen ja et ole pysynyt tiimin tavoitteissa. Puolustelet itseäsi ja saatat jopa hieman suuttua tiimiläisesi asiallisesta kommentista. Päivä pilalla.

Loma. Vihdoin. Suuntaat rannalle aurinkorasvat nenänpielessä ja uimarengas vyötäröllä. Tämän päivän puna on huomisen pruna ja niin edelleen. Trooppinen myrsky yllättää sinut uimahousut kintuissa. Se siitä lomamoodista. Koko loma pilalla.

 

Sinä et voi itse vaikuttaa näihin asioihin. Olet ns. olosuhteiden armoilla ja reagoimalla tilanteisiin, joihin et voi vaikuttaa, joudut oman mielesi kaappaamaksi.

 

Kirjan luettuani kiinnitin enemmän huomiota pieniin asioihin, jotka saattavat ”pilata” päiväni. Etenkin liikenne ja sen sujumattomuus tuottaa suurta turhautumista kohdallani. Ruuhkat, sunnuntaiajelijat ja muut murolaatikosta korttinsa voittaneet pääsevät pääni sisään todella helposti. Jouduin siis lähes päivittäin ”kaapatuksi”. Hetken ajan onnistuin kuitenkin välttämään kaapatuksi tulemista ihan vain ajattelemalla, että ei tämä ole niin iso asia, että tästä pitäisi mielensä pahoittaa. Tämä hetkellinen teoriasta käytäntöön vieminen ja rohkea kokeilu ei kuitenkaan ole kohdallani jatkunut, vaan hermoni lähtevät nykyään nopeammin kuin Sirkesalo rantatuolista. Ei tietenkään olisi pahitteeksi, jos oman asenteen saisi muutettua positiivisempaan suuntaan.

 

 

Mielikuvat (mind’s eye) määrittelevät tekemistämme. Tämä voi rajoittaa tekemistäsi tai toimia voimanlähteenä. Näetkö edessäsi ratkaisuja vai ongelmia? Omat mielikuvasi ja ajatuksesi johdattelevat sinua kohti onnistumista tai epäonnistumista. Selkeämmin sanottuna: jos ajattelet, että tämä tulee onnistumaan ja että sinä selvität ratkaisut ongelmiisi, on todennäköisempää, että onnistut. Jos taas ajattelet negatiivisesti ja keskität energiasi ongelmien murehtimiseen, todennäköisesti epäonnistut. Mielikuvista tulee mieleen Tiimiakatemian johtavien ajatuksien ohjeisiin nro. 4 ja 6: ”Kohdista energiasi ratkaisuihin, älä ongelmien murehtimiseen” ja ”Näe mahdollisuuksia, älä esteitä”.

 

 

Omaa tunneälyä on vaikea mitata. Kohlrieser sanoo, että johtajilla täytyy olla hyvä tunneäly, mutta voiko sitä jotenkin konkreettisesti mitata? Mietin johtamista omalla kohdallani ja ajattelen olevani ”tunneälyinen” johtaja. Käyn juuri parhaillaan kehityskeskusteluita tiimini kanssa ja se varmasti edistää ihmistuntemustani. Tiedän hieman tarkemmin, mitä kukin tavoittelee ja mikä heitä motivoi. Pystymme käydä avointa ja rehellistä dialogia kahden kesken ja ehkä avautumaan hieman aremmistakin asioista. Luomme luottamusta ja vahvempaa tunnesidosta.

 

Omat mielikuvat riippuvat täysin päivästä. On päiviä, jolloin ajattelen, että kaikki onnistuu varmasti ja olen täynnä laadukkaita ideoita. Toisinaan taas ajaudun ajattelemaan, että eihän tästä tule taas yhtään mitään ja murehdin olemattomia ongelmia. Tämä on varmasti suurimmalle osalle tuttua. Tiimiroolini on tekijä ja juuri sen takia kyllästyn melko nopeasti. Jos jotain ei tapahdu heti tai nyt, saatan tylsistyä ja ajatella, että ei tämä nyt oikein lähtenyt niin kuin olisi toivonut. On toisinaan vaikea ajatella positiivisesti tai keskittyä ratkaisuihin, jos on valmiiksi jo turhautunut. Olenko taas joutunut kaappauksien oravanpyörään? Mene ja tiedä.

 

Kirja on mielenkiintoinen ja varsinkin panttivankitarinoita oli mukava lukea. Välillä tuntui, että kuitenkin vaivuttiin todella syvälle psykologian puolelle, joka taas minun kohdallani ei aiheuttanut suurempia riemunkiljauksia. Kirjan sisältö puhutteli ja sai ajattelemaan asioita ja omia ”panttivankitilanteita”. Kuinka useasti joudun muiden panttivangiksi ja kuinka useasti joudun oman mieleni ja tunteideni kaappaamaksi. Se, että pääsee eroon kaapatuksi tulemisesta, vaatii huomattavan paljon töitä. Se ei ole yhden päivän tai viikon juttu, vaan siihen täytyy tosissaan panostaa, jos aikoo päästä eroon ns. yleisestä turhautumisesta. Hankalaa, mutta varmasti palkitsevaa. Omalla kohdallani palasin takaisin samaan vanhaan ”mene nyt v*ttuun siitä” -persoonaani.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!