Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johda ihmistä- psykologiaa johtajille

Kirjoitettu 29.05.20
Esseen kirjoittaja: Lari Nikkanen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Johda ihmistä- psykologiaa johtajille
Kirjan kirjoittaja: Makke Leppänen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Valitsin tämän kirjan siitä syystä, että johtamisroolit Tiimiakatemialla ovat aiheuttaneet paljon keskustelua niin oman tiimini, kuin koko talon sisällä. Koen haasteena erityisesti sen, että hierarkiaa ihmisten keskuudessa ei ole, ja johtajien vakuuttavuus on pitkälti sen varassa, miten hyvin hän psykologisesti pystyy suoriutumaan. Tarkoitan tällä hierarkian puuttumisella nyt tavanomaisesta organisaatiosta poikkeavaa tilannetta, jossa meillä ei ole korkeammin palkattuja pitkään työskennelleitä johtajia ja asiantuntijoita, eikä työpaikalle myöskään kouluteta uusia täysin työntekijöitä. Tiimiemme sisällä olemme lähes poikkeuksetta kaikki aloittaneet samaan aikaan yhtä heikoilla pohjatiedoilla, ja vain harvat ovat todellisuudessa ehtineet tähän pisteeseen saakka nousemaan psykologisella tasolla toisiaan korkeammalle.

Mietitään hetki esimerkiksi tiimiliiderin roolia; hänelle sovitaan yhdessä tiimiläisten kesken sopivat tavoitteet ja hänelle kaadetaan vastuu niskaan olla aina perillä kaikesta mitä tiimin sisällä tapahtuu. Lisäksi hänen tulisi ohjata jokaista tiimiläistä oikeaan suuntaan, ja pystyä auttamaan heitä kehittymään yksilöinä. Tässä on vain muutamia pääkohtia, mutta sitä pystyisi jatkamaan vielä pitkään.

Kirjassa korostetaan psykologisella pääomalla olevan iso merkitys työssä menestymisessä. Inhimillisen pääoman, eli tiedon, taitojen, koulutuksen ja kokemuksen korkea määrä helpottaa luomaan ihmissuhteita eri tyylisten ihmisten kanssa. Tämä tietysti vaatii myös hyviä sosiaalisia kykyjä, sekä hyvää ihmistuntemusta, jotka ovat sitten näitä muita psykologisen pääoman taitoja. Nyt tulemme tilanteeseen, jossa inhimillisen pääoman erot eivät tiimiläisiin ole kovinkaan suuret, vaan johtajalta vaadittaisiin äärimmäisen hyviä psykologisten taitojen siirtämistä käytäntöön.

Valitettavaa on, että johtajan tullessa tiimin sisältä on kaikilla omat ennakkoluulonsa ja käsityksensä häntä kohtaan, ja johtamista vaikeuttaa hyvinkin pienet asiat. Tietojen ja taitojen ollessa suhteellisen samalla tasolla, haasteeksi jää uusien ratkaisujen löytäminen, niiden käytäntöön tuominen ja kaikkien tasapuolinen auttaminen.

Pahimmassa skenaariossa johtamisroolia ei osata arvostaa lainkaan. Olen esimerkiksi kuullut tiimiläisen töksäyttävän liiderille kommentin, jossa hän kyseenalaisti roolin ottamisen syyksi sen, ettei hänen tarvitsisi tehdä mitään muuta projektia, koska me maksaisimme hänen Gap- osuutensa tiimiliideri- nimityksen takia.  Kuten kirjassa sanotaan, on tiimihengen ja yhteisöllisyyden luominen johtamisessa kaikki kaikessa. Liiderimme on jatkuvan arvostelun ja tarkkailun kohteena, ja pienestäkin mokasta hän saa tällä hetkellä kuulla aivan varmasti. Näiden kommenttien jälkeen hän reagoi omalla tavallaan ja saa siitäkin palautteeksi, että reagointi vain vähensi hänen uskottavuuttaan.

Tässä vaiheessa hieman asiasta suutahtaneena täytyy kuitenkin todeta, että muiden tiimeissä asiat ei välttämättä ole näin, vaan meillä suhtautuminen tiimiliiderin rooliin on vaan pahemman kerran vinksahtanut väärille raiteille. Minulta on joskus kysytty, haluaisinko tulla tiimiliiderin rooliin, mutta olen kieltäytynyt juuri tästä syystä, jonka avasin esseessäni. Kirjasta löytyi kuitenkin hyviä ohjeita, joiden avulla tilanteisiin ehkä uskaltaisi tarttua vastaavassa tilanteessa.

Kaikki lähtee siitä, että osaat johtaa itseäsi. Itsetuntemuksen ollessa hyvä, ihminen pystyy hyväksymään ja hyödyntämään kaikkia puoliaan työssään. Ihmisen kerrotaan kehittyvän siinä, mihin hän huomionsa kohdentaa. Miettiessäni itseni johtamista pystyn edelleen löytämään paljon seikkoja, joihin paneutumalla pystyn tässä osa-alueessa kehittymään. Siinä vaiheessa, kun omat asiat ovat hyvässä järjestyksessä, on aikaa keskittyä puolestaan siihen, mitä pystyy muiden eteen tekemään. Tässä vaiheessa on hyvä pysähtyä miettimään kirjan kuutta kysymystä:

  • Kuka minä haluan olla ihmisten johtajana?
  • Mitä tarinoita haluan, että johtamastani organisaatiosta kerrotaan?
  • Minkä asian edelläkävijä haluan olla?
  • Miten olen oman elämäni edelläkävijä?
  • Miten edistän elinvoimaisuutta nykyisessä tehtävässäni?
  • Mitä on onnistuminen?

Yhteenvetona voisin todeta, ettei vertaisjohtajana siis tarvitse olla välttämättä mikään yli-ihminen. Pitää keskittyä siihen, mitä haluaa edistää, eikä tuolloin riitä, että tekee sen puolihuolimattomasti. Psykologiset tekijät ovat iso osa sitä, millaisena sinut koetaan ja miten sinä koet muut. Mikäli saa välitettyä itsestään sen tahdon ja halun onnistua, sekä aidosti asettaa itsensä peliin, alkaa varmasti muutkin ajattelemaan sinusta uudella tavalla. Suhtaudu asioihin vakavuudella, mutta pidä inhimillisyys. Vaadi muilta sopivassa määrin, mutta keskity erityisesti myös vaatimaan itseltäsi.

 

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!