Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johtaja syö viimeiseksi

Kirjoitettu 03.04.20
Esseen kirjoittaja: Elisa Sihvonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Leaders Eat Last
Kirjan kirjoittaja: Simon Sinek
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.1. Johtavat ajatukset, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.7. Johtamisen klassikot, 4.8. Johtamisen käsikirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Leaders Eat Last

By Simon Sinek

 

 

En voi suositella lukemaan tätä esseetä.

 

Ei taida olla hyvä päätös lukea saman kirjailijan tekemiä kirjoja. Niille käy ajan myötä sama juttu kuin lempi bändeillekin, kaikki alkaa kuulostaa samalta. Kuuntelin Leaders eat last ja the infinite gamin Simon Sinekiltä saman vuoden sisällä ja meikällä menee ajatuksissa sekaisin ne. Molemmat tosi hyviä ja suosittelen, mutta otan tästä oppia kanssa. Laajenna valikoimaa Elisaseni. Usein kanssa tuntuu, että kirjassa on kourallinen pää pointteja, mutta kirja syntyy lukuisista esimerkeistä ja havainnoinneista, jotka pidentävät luku kokemusta. Tässä, kun tuskailen miten saan ajan riittämään kaikkeen ja kaikki vaan väsyttää pitäisikö itsekin siirtyä tehokkaaseen lukemiseen, eli tiivistelmiin kirjoista? Ainakin niiden suhteen jotka ovat samalta kirjailijalta.

 

En tiedä opinko mitään uutta tästä kirjasta, mutta se osasi pistää paremmin sanoiksi sen mitä olen itse ajatellut hyvästä johtajuudesta. Näin tälleen vaatimattomasti. Meikästä hyvä johtaja välittää ja tekee töitä alaistensa vuoksi on kuin hyvä mutsi tai faija. Lämmin ote kaikkeen, very nice yes. Kaikki kaipaa tunteen, että tekee jotain merkityksellistä, häntä arvostetaan tiimissä ja saa osakseen rakkautta ja huomiota. Kenestä ei tuntuisi hyvältä se, että joku on oikeasti kiinnostunut siitä mitä teet tai mistä tykkäät ja haluaan, että kehityt siinä.

 

Mikäköhän on tällä hetkellä se syy, miksi jaksan tulla aksulle?

Syy on mun tiimi. Mun tiimi antaa mulle syyn olla tällä hetkellä parempi minä. Meidän tiimi antaa tukea opiskeluun ja itseni ylittämiseen. Siellä myös huomataan jos lipsuu töistään. Alussa kun lipsu ei kiinnostanut. Tuntui, ettei oma tekeminen kuulunut muille. Nyt taas en halua olla se joka hidastaisi tiimin kehitystä ja haluan auttaa myös muita kehittymään. Joskus tuntuu siltä, että tiimin taloudellinen ja ulkoisten asioiden kehittyminen on tärkeämmällä jalustalla kuin tiiminhenkilöiden inhimillinen kehitys. Haluaisin, että jokaisella tiimin jäsenelä olisi tärkeä, merkityksellinen olo tiimin jäsenenä ja kokee saavansa tukea ja apua.

 

Oon miettinyt kuinka kiitollinen oonkaan siitä, että on oma tiimi eikä tarvitse tampoa täällä kaamoksen keskellä ihan yksin. Olis perseestä hukkua yliopiston luennolle, missä kukaan ei huomais etten oo sielä. Musta ei oo parempaa fiilistä, kun jos on poissa ja joku on huomannu sen ja laittaa viestiä, ootko kuollu vai missä oot? Kaikilla on tarve saada kuulua jonnekin, en tiedä mahdollistaako perinteinen oppimismalli sen? Nykyään kaikki on vaan yksin yksinäisyydessään. Miten sieltä pääsee pois? Ite oon aina saanut olla osa yhteisöä, mutta tiedän monta ketkä kärsii yksinäisyydestä. Se on musta riistävän surullista. Haluaisin tehdä jotain merkityksellistä sen keventämiseksi.

Musta hyvä johtaja voi olla missä tilanteessa tahansa. Se voi olla opettaja oppilailleen, pitää heistä huolta ja antaa heille niin turvallisen olon, että he uskaltavat yrittää parhaansa eivätkä pelkää epäonnistumista. Joka paikassa on jonkin näköistä pelkoa jostakin. Jos antautuu pelolle, lamaantuu. Välillä mä lamaannun kun mietin tulevaisuutta. Onko ihmisillä edes tulevaisuutta jos ilmastonmuutoksen raportit pitävät paikkaansa? Kuollaanko me kaikki pois 20 vuoden päästä, mitä merkitystä oli silloin millään? Mitä edes teen koulutuksella kun kaikki kuolee kuitenkin. We were born to die. Haluaisin sellaisen Globaalin diktaattorin, joka vain käskisi ja ottaisi meiltä saastuttavat asiat pois, ettei niistä tarvitsi jauhaa ja keskustella ilman konkreettisia päätöksiä. Pysäyttäisi ihmisen ahneuden ja jakaisi maan ja meren ihmisille ja villille luonnolle tai käskisi elää sovussa. Onko maailman johtajat koskaan hyviä johtajia? Ajatteleeko heistä kukaan Globaalia hyvää, we are one.

 

Lupauksia millä aion luoda tiimiimme turvallisemman ympäristön:

 

  1. Kysyn kaikilta säännöllisesti, mitä kuuluu
  2. Kuuntelen
  3. Ymmärrän ja tuen kun on vaikeaa
  4. Vaadin kohtuudella
  5. Näytän, että välitän heistä käytökselläni
  6. Toimin tiimin sääntöjen mukaisesti
  7. Autan ilman pyyntöä
  8. Autan luomaan merkityksellisyyttä tiimimme.

 

 

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!