Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johtajan kehitys – tiimin kehitys

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Kirjojen lukeminen on hauskaa puuhaa, ja välillä todella hidasta. Joistan kirjoista herää paljon ajatuksia ja lukeminen keskeytyy ja täytyy kirjoittaa ajatuksia ylös, koko ajan. Täytyy pohtia ja keskustella asioista. Druckerin Parhaat on juuri sellainen kirja joka pysäyttää monta kertaa, se on raskasta luettavaa, mutta antaa todella paljon. Kaikkien jotka ajattelevat johtamista, tai johtavat jotain kannattaisi tämä opus lukea. Se vie aikaa, mutta myös opettaa paljon. Vieläkun asiat saa vietyä käytäntöön, ainakin osan..

Tein muistiinpanoihin kolme ajatuskarttaa Yrityksen, Johtajan ja Työntekijän. Osassa on samoja asioita, eri kantilta. Ajatuksia heräsi paljon myös päätöksen tekemisestä ja henkilöstön valinnasta, koska ne ovat tiimillemme keskeisiä asioita tällä hetkellä, kun uutta johtoryhmää lähdetään suunnittelemaan ja valitsemaan.

 

Yritys, Tiimi, Organisaatio,

 

Yritys on oppiva ja opettava yhteisö, sen jäsenet työntekijät, johtajat ja asiakkaat opettavat ja oppivat toisiltaan. Usein ajattelu suuntautuu vain työntekijöihin tai johtajiin kun tulokset yrityksestä näkyvät ulkopuolella asiakkaissa. Asiakkaat Osuuskunnassamme eivät ole ainakaan tällä hetkellä keskiössä, johtunee siitä, että muutosta on luvassa johtoryhmässä ja henkilökemiota on pohdittu paljon. Mielestäni ajatuksia ei saisi pelkästää laittaa yhteee prosessiin, niinkuin kirjassakin sanotaan, että ei saa unohtaa muita prosesseja. Jos yhteen keskittyy ainoastaan niin muut kärsivät. Se on kuitenkin haastavaa, jos ajatukset ovat johtorymässä miten sinne saa ajatuksia toiminnan kehittämisestä toiseen suuntaan.

 

Nyt olisi kuitenkin tärkeää rakentaa yritykselle pohja, johtoryhmä ja toimiva organisaatio. Vuosi on tehty töitä, ja nyt on kehityksen paikka. Yritys vaikuttaa kuitenkin yhteisöön (Tiimiakatemiaan), ihmisiin ja yhteiskuntaan. Olemme sekava organisaatio ilman missiota, visiota tai mittareita. Mittareita löytyy kyllä muutama kirjapisteet sekä rahallinen.

 

Yritys, tiimi kehittyy koko ajan, sivusta seuraajila on varmasti hauskaa katsoa, miten asiat tapahtuvat tässä prosessi aina uudelleen ja uudelleen. Aina keskustellaan kassajärjestälmästä, miten viestintää voisi parantaa ja luottamusta. Tiimi kehittyy jatkuvasti ja keskutelu menee syvemmälle ja syvemmälle, keskitytään myös yksilöihin ja heidän kehitykseensä. Annanetaan palautetta ja kiitetään tominnasta, tai ainakin yritetään.

 

Jokaisella yritys yrittää ratkaista jotain ongelmaa, toisen yrityksen taikka sitten kuluttajan. Se on joku tuote tai palvelu, meillä esimerkiksi tapahtumatuotanto. Yritksen tarkoitus on saada hyvä markkina-asema, hallitsevana tai osana jotain toista kokonaisuustta. Se voi olla joku innovaatio, joku auton osa tai joku kokonaisuus. Yritys voi tehdä sinisen meren strategiaa eli tehdä jotain jota kukaan muu ei ole tehnyt, jotain erillaista. Toiminnan pää tarkoitus on kuitenkin olla tuottavaa, ja tehdä tulosta. Yritys kehittää toimintaansa ja kehittää myös ihmisiä. Toiminta on laadukasta.

Onko INTO opiskelupaikka vai yritys? Elämme jänniä aikoja kun muutoksen tuulet tuulevat. Johtoryhmä vaihtuu, vaihtuuko samalla kassajärjestelmä? Johtamista helpottaa kun tietää minne yritys on menossa. Mikä on INTO tästä eteenpäin?

 

Johtaja, Tiimiliideri,

 

Tiimiakatemia on lättäorganisaatio, jossa tiimiliiderin asema on minulle ollut haastava. En ole osannut ajatella asioita tarpeeksi laajasti, aikaa olisi tähän pitänyt käyttää paljon enemmän. Johtajan Tiimiakatemialle täytyy miettiä paljon tiimiä, mihin se on menossa ja miten. Ongelmiin on tartuttava heti, ja niihin täytyy etsiä ratkaisuja yhdessä johtoryhmän ja tiimin kanssa. Asiat täytyy tuoda esille ja jos ongelmia huomaa, niistä täytyy löytää mahdollisuuksia. Ajankäyttö tässä on todella isossa roolissa, johtajan täytyy “tuntea aikansa”. Joka paikassa ei tarvitse olla, eikä kaikkea ei tarvitse tehdä itse.

 

“Mitä tapahtuu, jos tätä ei tehdä ollenkaan??” “Mitkä asiat toinen tekee hyvin/paremmin?”

 

Johtaja on rehellinen, on osa tiimiä ja organisaatiota. Toimintaa on arvioitava jatkuvasti, kehityskeskusteluja, kehäteoriaa sekä palautetta on annettava jatkuvasti. On mietittävä ja löydettävä tiimiläisten vahvuudet yhdessä tiimiläisten kanssa. Ohjattava kehitystä oikeaan suuntaan ja autettava ja annettava jatkuvasti palautetta ja otettava sitä itse vastaan. Esimerkkinä toimiminen on tärkeää, ja on rohkeasti kerrottava omat heikkoudet, ja missä tarvitsee tiimin apua. On selvitettävä mitä sinulta johtajana vaaditaan. Mihin sinä tarvitset apua? Onko se ajankäyttö, ihmissuhteet, oletko huono asiajohtaja ja mikä on kompastus kivesi? Mikä sinua motivoi? Tiimiakatemialla johtamishaasteet ovat hyviä harjoituspaikkoja, haastavia, vaikeita ja tiimi osaa kyllä vaatia. Kukaan ei kuitenkaan voi olla tässä vaiheessa täydellinen johtaja, kaikki ovat oppimassa ja harjoitus tekee mestarin! On kuitenkin uskallettava ottaa haasteita ja uskallettava tehdä vaikeitakin päätöksiä. Jos nyt ei uskalla niin milloin sitten?

 

Eihän tiimi voi tietää jos ei tiedä!

 

Kirjan johtamisfilosofiana on ihmisten käyttäytyminen, motivaatio ja toiminta. Toimintaa meillä ei ole, motivaatioita ei ole, käyttäytymistä on.

 

“Mitä yritys voi odottaa sinulta? Mistä sinun on katsottu olevan vastuussa? Mitä sinä pyrit saamaan aikaa ja missä ajassa?”

Johtamisen alkeita, joita itse en ainakaan ole toteuttanut. Toimintani on ollut tavoiteetonta, loimme joitain tavoitteita johtoryhmässä, mutta emme ole niihin koskaan palanneet. Meillä tiimiliidereillä pitäisi olla omatkin tavoitteet toiminnalle, mikä on henkilökohtainen tavoitteeni tiimissä, ja mitä vien eteenpäin.

 

Työntekijä, tiimiläinen,

Tiimiakatemialla on haastavaa kun laitetaan 20 erilaista ihmistä samaan tiimin. Emme saa valita sitä mihin organisaatioon tai mihin arvoihin astelemme. Arvot ovat tärkeä osa yritystä, sen toimintaa, työskentelytapoja, jotka johtavat jossain vaiheessa tulokseen. Jos työntekijän arvot ja yrityksen arvot eivät kohtaa, on työntekijän hankala työskennellä.

 

-vuorovaikutus, tiimityö, viestintä, itsensä kehittäminen, muiden kehittäminen

 

“Teenkö parhaan kokonaispanoksen”

“Mitä sellaista voin tehdä, mikä vaikuttaa merkittävästä koko organisaation suorituksiin ja tuloksiin?”

 

Tässä Johtoryhmän valintaan kysymyksiä:

Nämä ovat aika pitkälti yrityksille, joihin hakee erilaisia työntekijöitä, mutta mielestäni osaa (1.,3.,5.) voi myös pohtia johtoryhmän valinnassa.

 

  1. Mieti tehtävä/rooli tarkoin

  2. Useita mahdollisia henkilöitä tarkastellaan

  3. Miten ehdokkaita pitäisi tarkastella? Mitä osaavat?

  4. Keskustelu ehdokkaista entisten työntekijöiden (projektien) kanssa

  5. Varmista, että valittu ymmärtää tehtävän luonteen.–> tietää miksi sai “ylennyksen”, ja osaa kehittää sitä enemmän ja keskittyä niihin asioihin paremmin

 

Tärkeetä valintaa tehdessä on olla rehellinen, johtoryhmän täytyy kuitenkin toimia tiiminä ja henkilöiden siinä osata toimia yhdessä. Mielestäni valintaa tehdessä on hyvä myös kertoa, mitkä ovat myös heikkouksia, ja kompastuskiviä toiminnassa. Kun tälläinen tilanne sitten tulee, osaa tiimi auttaa ja olla tukena. Avoimmuus ja rehellisyys on tärkeää koko porukassa. Täytyy uskaltaa kertoa tehneensä virheitä.

Epäonnistuminen kokemuksena

 

Missä vaiheessa menee raja siihen, että epäonnistuminen on onnistumista? Jos tiimille tuo asiota, ja kaikki menee joka kerta päin prinkkalaa, ihmiset eivät ole motivoituneita, johdan huonosti, tuon asian esille huonosti tai väärään aikaan. Milloin on oikea hetki? Ja milloin opin tuomaan asian niin, että jokainen tilassa ymmärtää ja on samalla levelillä kuin minä? Tilanteet ovat ainukertaisia ja vaikeita, johtajan on osattava treeni tilanteessa niinkuin jokaisessa johtamise hetkessä olla tilanteen tasalla. Jos en ymmärrä asiaa täysin itsekään, tuskin kukaan muukaan tiimissä sitä ymmärtää yhtään paremmin.

18.11 vedin treenit, joista 10 tiimiläistämme oli poissa. Olimme edellisissä treeneissä nopeasti päättäneet, että pidämmekö treenit vaikka yli puolet ovat poissa, päätimme pitää treenit. En ajatellut silloin asiaa enemmän, en ollut ajantasalla. Kuka oli treenien vetovastuussa oli reissussa, eikä treeneille siis ollut vetäjää, minun virheeni, kun ottanut asiaa aikaisemmin esille. Otin siis vetovastuun edellisenä iltana ja päätin, että treenit edelleen pidetään. Sovin asiota ja keskustelin toimistolla muiden kanssa mielipiteestä treenien agendaksi. Koin ongelmana, niin kuin moni muukin, että suurin osa puuttuu, joten emme voi treeneissä tehdä päätöksiä.

Treeneissä meillä aikaisemmin on ollut agendaa henkilökemioista, johtoryhmän valinnasta ja kassajärjestelmästä. Aikaisimpien treenien agenda on ollut polttava ja monella mielessä jatkuvasti, koin kuitenkin, että näitä asiota ei kannata vielä jatkaa, koska suurin osa INTOsta puuttuu. Päätin sitten keskusteltuani muutamien ihmisten kanssa ottaa aiheeksi uusasiakashankinnan. Mielestäni aihe oli ajankohtainen, koska olemme tehneet asiakashankintaa Jolumarkkinta-projektia varten, mutta tämä oli vain minun kokemukseni, ei monen muun. Kirjoitin agendan nettiin, eikä kukaa kommentoinut asiaa kummemmin, ajattelin, että asia on OK.

 

Mietin miten asia käytäisiin läpi, mikä auttaisi tiimiä ja mikä toimisi monessakin projektissa. Halusin ottaa käyttöön jonkun strategian ja pohdin NJL-tekemiämme strategioita ja valitsin niistä minun ja Saija (Milliosta) esittelemän strategiakartan. Pohdiskelin asioita ja kävin jopa kirjastossa lainaamassa kirjallisuutta liittyen asiakashankintaan. Minulla oli kutina, ettei tiimi välttämättä lähde juttuun mukaan, koska oltiin arvottu, että pidetäänkö treenjä vai eikö. Aavistuksenin tästä oli oikea. Pakkaa vielä sekoitti lisää englanniksi vedetty check in, kysymys, mikä olis myös hiukan liian negatiivinen, ja sitten suunnittelemattomat yhteistreenit Osuuskunta Priiman kanssa.

 

Kortti pakka oli siis valmiiks jo levällään ja sehän auttoi minua. Tein sen mitä olin suunnitellut, mutta persiilleenhän se meni. Kun asioita tuo tiimille pitää kaikkien olla samalla kartalla, nyt ei oltu. Olin ajatellut asioita, ja totta kai ne silloin ovat minulle helpompia. Johtajan pitää tässä tilanteessa aloittaa alusta ja pohjustaa asia helposti, niin, että kaikki tajuavat. Minä en tätä osannut.

 

Nyt seuraavana päivänä treeneistä olen miettinyt asiaa, johtamista ja jonkun uuden asian tuomista yhteisölle. Mietin, että kuinka monta kertaa jaksaa tai uskaltaa tuoda ideoita julki, epäonnistumalla joka kerta. Kuinka monta kertaa se täytyy tehdä, että saa kerrottua viestinsä selkeästi? Jos harjoitus tekee mestarin, niin kuka jaksaa epäonnistua joka kerta. Palaute ja epäonnistumien on raskasta, ei kukaan halua hävitä jatkuvasti, ja silti ajatella, että kyllä minä joskus opin. Sisäisen motivaation täytyy olla suuri, että se kestää myllytykset, minun pitää olla vahva että jaksan uskoa, että joskus vielä osaan ja onnistun. Minun, johtajana pitää kannustaa muitakin epäonnistumaan, toimia tässäkin esimerkkinä, kokeilla tapaa tuoda asioita ja oppia oikea keino toimia. On vahvuutta epäonnistua uudelleen ja nousta taas taisteluun. Täytyy uskaltaa ottaa riskejä ja toimia. Omiin päätöksiin ja ajatuksiin on luotettava ja ne on sanottava rohkesti pelkäämättä, että ne nujerretaan, tai ettei niitä kukaan kuuntelisikaan. Oikea aika ja paikka ovat tässäkin opin paikka. Tämä on niin kaksi piippuinen juttu, sanotaan, että ideoita ja ajatuksia pitää sanoa raakileina, ja sitten pitää olla oikea paikka kun ne sanotaa. Milloin on sitten se oikea hetki?

Ideoita pitäisi viedä koikelujen tasolle, mutta sitten ne pitäisi miettiä tarkkaan kuinka ne tuo tiimille. Ei ihme, jos projekteja tai ideoita ei tuoda, kun ne pitäisi olla niin valmisteltuja, ei uskalleta ottaa riskiä epäonnistumisesta. PELKO. Kuinka sitten yheisöstä voi tehdä kehittyvän ja avoimmen, sekä luoda siihen luottamus? Kun ideani on paska, väärässä paikassa ja väärään aikaan, niin mitä kuulija täytyy tehdä. Eihän hän voi minua mielestellä ja silittää päätäni ja sano Paula, hyvä idea jatka kehittelyä, vai voiko. Mikä on oppivan organisaation, dialogin voima? Yhdessä ajattelun toimivuus? Onko tämä johtamis kysymys, ajan kysymys vai vastaanottajalle?

 

Näen varmasti asiat mustavalkoisina, en osaa ajatella, että näinkin voisi tehdä tai näin. Siksi kirjallisuus vie minua ja ajatteluani eteenpäin. Lyön päätäni seinään vielä monta kertaa. Minut haudataan ja nostetaan taas ylös kuopasta, tai sitten teen sen itse. Vahvahan on se joka jaksaa nousta uudelleen, munata uudelleen ja lopulta jossain vaiheessa jopa onnistua. Halua saada viestini ja viestintäni selkeäksi, onnistua siinä mitä haluan tiimille kertoa. Ja haluan, että minun sanomisellani on väliä, enkä ole se joka keskeyttää keskusteluja ja huutelee tyhmiä juttuja sinne väliin. Haluan viedä tiimiä eteenpäin, kuunnellen toisia, enkä ainoastaan omaa etuani.  Kumosin juuri omat ajatukseni 😀

Ja ajetella, en olisi koskaan uskonut, että saan näinkin paljon ajatuksia paperille, tai ruudulle! Mahtavaa! Kehitystä tapahtuu siis kirjoitus puolellakin!

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!