Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johtajuuden ristiriidat

Kirjoitettu 25.03.20
Esseen kirjoittaja: Oskari Kakko
Kirjapisteet: 2
Kirja: Johtajuuden ristiriidat
Kirjan kirjoittaja: Alf Rehn
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Näin hänet ensi kertaa 2018 syksyllä. Olin päässyt täysin keltanokkana kokeneiden tiimiyrittäjien mukaan Helsinkiin. Kohteenamme oli pienoisen kulttimaineen saavuttanut projektipäivät. Natsani eivät todellakaan vielä riitä vierailemaan tänne tärkeiden ja mielenkiintoisten pomojen joukkoon. Olen vain töissä täällä. Olin saanut vastuulleni olla 104B-luentosalin salivastaava. Imartelevaa, eikö? Ensimmäisellä tauolla kuulen ukkosta muistuttavan jyrinän pääsalista. Kurkkaan sisään ja näen karismaattisen miehen pauhaavan lavalla. Alf Rehn, legenda. Tervetuloa ristiriitojen maailmaan.

Heti kirjan alkuun Rehn lähtee kritisoimaan tyylilleen ominaisesti sitä, että johtajuutta yritetään usein selittää selkeästi. Kyseessä on kuitenkin todella moniulotteinen asia ja siitä löytyy aina uusia ulottuvuuksia ja muotoja. Hyvä johtajuus on todella vaikeaa ja useimmat eivät siihen pystykään. Tästä kertookin suomessa tehty työolotutkimus, jonka mukaan ainoastaan 11% suomalaisista haluaa johtajaksi. Nostan kirjasta mielestäni mielenkiintoisia pointteja ja peilaan niitä osuuskunnassamme olleeseen johtamiseen ja eritoten eri tiimiliidereihin.

Johtajuus on epäonnistumista

Johtajuuteen kuuluu aina epäonnistumisia ja se onkin yksi suurimmista johtajien kompastuskivistä. Johtajan tulee osata elää epäonnistumisisten kanssa ja siinä johtajuus monesti mitataankin. Ei ole johtajaa, joka ei tulisi epäonnistumaan aina vaan uudestaan. Monesti kyllä huomaa, että johtajat eivät osaa elää niiden kanssa ja niitä ei kohdata, vaan joko lakaistaan maton alle tai sysätään vastuu alaisten harteille.

Hyvä yritys ei riitä

Johtajuudessa ainoastaan hyvä yritys ei riitä, vaan johtajuus mitataan aina tuloksessa. Kauniista puheista ei ole apua, jos edistystä ei tapahdu. Rehn nosti myös mielenkiintoisen pointin tuloksesta. Tulosta ja johtajuuden menestystä voidaan mitata monella erilaisella tyylillä (esimerkiksi rahallisilla mittareilla), mutta johtajan tulisi tiedostaa miten juuri sinä olet menestyvä johtaja, miten se mitataan? Hän kirjaa tehdessään kysyi monilta yritysjohtajilta ”miten tiedät, että olet menestynyt johtaja”, mutta vain ani harvoin johtajat osasivat vastata siihen. Toisaalta tuloskaan ei aina kerro hyvästä johtajuudesta, sillä se voi olla joskus ainoastaan hyvien alaisten tekemää.

Vastuu ja riskit ovatkin suurimmat huolet epäonnistumisesta tutkimus paljastaa. 13,8 vastaajista pitivät vastuun kantamista, riskejä ja niiden seurauksia suurimpana huolena epäonnistumiseen. Omien taitojen riittämättömyys sen sijaan taas oli vain 9,6% mielestä huolestuttavaa. Kyseessä oli työelämän tutkimus, joka oli tehty vuonna 2019.

Johtajuus on täynnä ristiriitoja

Johtajuuden vaikeus korostuu siinä, kun joskus paras tapa johtaa on olla tiukka ja joskus taas on pakko olla todella ymmärtäväinen alaisiaan kohti. Tässä kohtaa johtajan ihmistuntemus ja tilannetaju nousee arvoon arvaamattomaan. Johtajuus voi olla käytännössä paljon vaikeampaa, mitä se jonkun toisen tekemä voi näyttää.

Miten johtajuus on näkynyt Dynassa?

Koska olemme kokeneet monia kuoppia katseet tietenkin ensimmäisenä suuntautuvat johtajaa kohti. Vaikka aina puhutaan, että kaikilla on vastuu tiimin suorituksista, hyvä johtaja ottaa aina vastuun myös epäonnistumisista. Esimerkiksi Real Madridin todellinen johtaja Sergio Ramos pyysi faneilta anteeksi ja otti vastuun joukkueensa rumasta 4-0 tappiosta El Clasicossa Barcelonaa vastaan 2015. Tällaista ei monestikaan ole dynan historiassa mielestäni oikeastaan nähny, vaan koko historian aikana. Monesti kaikki etsivät omiin epäonnistumisiin syypäitä aina jostain muusta.

Toinen asia, joka on pahasti ainakin itseäni häirinnyt se, että puheet ja teot ovat olleet todella ristiriidassa keskenään. On ollut todella kauniita sanoja ja suunnitelmia, mutta sitten on pesty kädet täysin, kun asiat ovat menneet puihin. On myös ollut tilanteita, joissa en ole kokenut hyötyväni liideristä mitään ja että tämä ei ole oikeastaan tehnyt mitään. Ja oman mielipiteeni kerrottuani kaikki muut ovat olleet aivan rikki asiasta ja sanoneet että en voi sanoa noin ja pitäneet sitä jonkinlaisena hyökkäyksenä, vaikka siitä ei missään nimessä ole ollut kyse.

Kaiken negan ja väärin johtamisen lisäksi on myös hyvä muistaa positiivisia johtamiskokemuksia. Riku Kylä. Ennen hänen aloittamistaan en pitänyt kaveria oikeastaan ollenkaan johtaja tyylisenä. Hiljaisuus ja rauhallisuus oli aivan päinvastaisia luonteenpiirteitä, joita olin futisaikanani johtajilta oppinut odottamaan. Hänestä kuoriutui mielestäni erinomainen johtaja ja pidän häntä vieläkin tiimin johtajana. Hänestä jotenkin huokui ajatus ”voin vaatia muilta vasta, kun teen sen itse ensin”.  Silti oli erikoista, että liiderikauden loputtua, tehtäessä motorolaa negatiivisia asioita ja virheitä tuntui löytyvät paljon positiivisia enemmän. Mutta sitähän johtajuus on, virheiden kanssa elämistä. Ainoastaan lopputuloksella on väliä ja se oli lähtötilanteeseen verrattaessa erinomainen.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!