Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johtajuuden ristiriidat

Kirjoitettu 05.09.20
Esseen kirjoittaja: Lasse Helminen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Johtajuuden ristiriidat
Kirjan kirjoittaja: Alf Rehn
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet, 4.8. Johtamisen käsikirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Johtajuus on aihe mikä on aina kiinnostanut minua. Kaksi kesää sitten johtamisesta tuli minulle ajankohtainen asia mitä piti alkaa opettelemaan, kun lähdin mukaan tapahtuma ja festivaalihommiin. Minulle annettiin useampi kymmen henkeä apulaisia ja minun piti osata ohjeistaa heitä ilman suurempaa aikaisempaa kokemusta. Luin aiheeseen liittyvän kirjan Johtajuuden ristiriidat, jonka on kirjoittanut Alf Rehn. Käyn tässä reflektiossa muutaman mielenkiintoisen johtajuuteen liittyvän paradoksin läpi, joita Rehn kirjassaan esittää ja peilaan sitä omiin kokemuksiini festivaali alalla.

Johtajuus on ristiriitaista. Johtajuus on sekä epäonnistumista, että onnistumista. Johtajan tulisi olla samaa aikaa tiukka ja mukava, kuunnella ja olla samalla päättäväinen sekä rehellinen ja tarvittaessa valehdella. Kaikilla valinnoilla on aina kääntöpuolensa. Itse yritän aina olla alaisille mahdollisimman mukava ja hankkia esimerkilläni heidän kunnioituksensa minua kohtaan. Minä pidän samalla viivalla alaisia minua kohtaan. Inhoan johtajia, jotka eivät näytä minkäänlaista kunnioitusta alaisiin. Se vie motivaation työn tekemisestä, jos sitä ei arvosteta.

Hyvät johtajat ovat oppineet elämään epäonnistumisien kanssa jäämättä suuremmin vaivaantumaan niistä. Hyvät johtavat ottavat virheistä tarvittavan opin muuttavat tulevaisuudessa asioita niin, etteivät epäonnistuisi samoissa asioissa toistuvasti. Festivaalityössä alussa tuli tehtyä usein virheitä. Usein virheet liittyivät itse tapahtuma alueeseen, mutta virheitä oli myös johtamisessa. Apulaiset ovat usein täysin kokemattomia niin niitä pitää opastaa alussa kädestä pitäen työhön. Alussa pidin itsestään selvyytenä, että apulaiset osaavat hoitaa asiat ja silloin ne eivät menneet niin kuin piti. Ensimmäisillä festivaaleilla olin myös liian kiltti apulaisille, mutta opin ettei sillä saa asioita perille vaan pitää olla sopivan jämäkkä ote johtamiseen.

Onnistumisia ja hyvää johtajuutta tulisi jatkuvasti mitata. Yrityksen menestyminen ei kuitenkaan ole hyvän johtajuuden mittari. Yrityksen tulos on riippuvainen koko tiimin panoksesta. Hyvään johtajuuteen vaaditaan hyvää itsensä johtamista. Mitenkäs tätä voisi sitten mitata? Esimerkiksi omien vahvuuksien hyödyntämisen sekä heikkouksien vaikutuksia mittaamalla. Johtajana ei voi olettaa, että muut tulevat kertomaan oletko onnistunut johtajana. Jos vahvuuksiasi olisi henkilöstöjohtaminen sekä työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja olet pystynyt tuomaan työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia toimintatapoja yritykseenne, voi sanoa onnistuneen. Konkreettinen tapa mitata hyvää johtajuutta on esimerkiksi kyselyt työhyvinvoinnista.

Minulla ei ole suuremmin kokemusta johtajuuden mittareista. Festivaaleilla on vaikea saada arviota omasta tekemisestä, mutta usein työntekijöistä heijastuu joko iloisuus tai tympeys sinua kohtaan. Parhaiten palautteen saa työntekijöiden kasvoilta ja olemuksesta. Festivaalityö on niin raskasta ja tunteita nostattavaa paineen, kiireen sekä väsymyksen alla. Tunteista tulee usein paljon näkyvämpiä. Omilta palkatuilta työntekijöiltä on helppo saada palaute heti tilanteessa, sillä kaikki työntekijät, jotka ovat olleet minun palkkalistoillani on hyviä kavereitani. He puhuvat asiat suoraan eikä peittele mitään.

Johtajan heikoin kohta on perfektionismi, jolloin toiminta voi pahimmillaan tyssätä kokonaan. Jäädään liikaa työstämään pienien asioiden ympärille. Jos miettii, kuinka paljon merkitystä lopputulokseen on sillä, että asiat ovat joko täydellisiä tai lähes täydellisiä, niin sillä tuskin on suurta merkitystä. Täytyy osata siis ajatella mikä on oikeasti tehokasta ja kannattavaa, tinkimättä kuitenkaan laadusta. Varsinkin jos deadlinet painavat päälle on tärkeä kyky oppia olemaan välittämättä liikaa pikkumaisista asioista. Tämä asia varsinkin alussa vaivasi minua festivaalityössä. Olin tottunut tekemään asiat viimeisen päällä tinkimättä laadusta. Ekojen festivaalien aikana opin, ettei kaikesta voi ajatella liian tarkasti. Muuten festivaaleja ei saa kasaan tarpeeksi ajoissa. Festivaalityössä tärkeimpänä ajatuksena pitää vain pitää mielessä asiakkaiden turvallisuutta tapahtuman aikana. Työt tulee tehdä niin, ettei festivaalin asiakkaille voi tapahtua mitään vahinkoa tapahtuma alueen takia.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!