Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johtajuuden ristiriidat

Kirjoitettu 30.11.20
Esseen kirjoittaja: Viivi Piispanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Johtajuuden ristiriidat
Kirjan kirjoittaja: Alf Rehn
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.4. Johtamisen haasteet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Johtajuus saatetaan joskus mieltää yksinkertaiseksikin, mutta se on kaikkea muuta kuin sitä, kertoo Alf Rehn kirjassaan Johtajuuden ristiriidat. Johtajuus ei ole yksinkertaista määrittää, se ei ole selkeää eikä suoraviivaista. Johtajuudesta saattaa monille tulla myös ajatus, että johtaja on yläpuolella ja jakelee työntekijöilleen käskyjä, joita heidän on toteltava.

 

Millainen on hyvä johtaja?

 

Johtajan tulisi olla järkevä, mutta myös välittää tunteista. Johtajan pitää olla tekijä, mutta hänen pitää osata myös unelmoida. Johtajan kuuluu hoitaa ja päättää isoista asioista, mutta johtajuutta on myös pikkuasioiden hoitaminen. Pitää olla samaan aikaan pysyvä, mutta myös saada aikaan muutosta ja kehittyä jatkuvasti. Johtajuus on täynnä vastakkainasettelua ja siitä syntyy johtajuuden ristiriidat.

 

Kirjasta jäi tämmöinen esimerkki mieleen: Oli kaksi johtajaa, joiden toimintaa ja käytöstä tarkkailtiin. Ensimmäinen johtaja oli ”kusipää”, mutta aito ja linjakas, häneen oli kirjan mukaan myös helppo samaistua. Toinen johtaja oli erittäin innokas kehittämään jatkuvasti itseään erilaisin johtajakurssein ja sai kursseilta hyvin paljon aina vaikutteita käytökseensä ja toi uudet opitut tavat heti käytäntöön työpaikalleen.  Kaikki työntekijät tunsivat ”kusipää” johtajan hyvin ja he luottivat häneen, koska hän oli aina samanlainen aito omaitsensä. Toisen johtajan käytös ei ollut pysyvää ja työntekijät saivat aina arvuutella kurssien jälkeen, mitähän mieltä hän nyt on mistäkin asiasta. Hänen käytös muuttui ja työntekijät eivät saaneet hänestä turvaa eikä luottamusta. Koen, että luottamus johtajan ja työntekijän välille on paljon helpompi rakentaa, jos molemmat pystyisivät olemaan omia itsejään ja antaisivat itsestä hieman enemmän kuin olisi välttämätöntä.

 

Kun miettii tiimiakatemiaa ja meidän omia tiimejä, niin meillä on varmasti keskivertoa parempi luottamus, koska vietämme paljon aikaa tiiminä ja olemme kiinnostuneita toisistamme ihmisinä eikä vain työkavereina (näin ainakin itse koen). Haluan itse olla johtajana ihmisläheinen ja olla kiinnostunut ihmisten kuulumisista ja auttaa parhaani mukaan, jos jollakin menisi huonosti. Aidosti kuulumisista kiinnostuminen luo luottamusta ihmisten välille, kun tietää että häntä kiinnostaa miten menee. Ihmiset toivovat, että johtajalla on tunteita työskennellessään. Johtajan olisi hyvä osata 1. tunnistaa, 2. tulkita ja 3. toimia tunteiden kanssa. Kaikki alkaa tunteiden tunnistamisesta. Luin hetki sitten kirjan nimeltä Johda tunteita, menesty työelämässä ja siinä puhuttiin aivan tästä samasta asiasta, kuinka tärkeää on tunnistaa ja nimetä tunne, ja sen jälkeen on paljon helpompaa lähteä toimimaan.

 

”Jos epäonnistuu itsensä johtamisessa, miten voi onnistua johtamaan muita?” Jotta voit johtaa muita, sinun on pystyttävä ensin johtamaan itseäsi. Itsensä johtaminen on kaikista haastavin johtajuuden muoto, koska et oikein pääse näkemään, miten muut johtavat itseään. Pystymme vain näkemään, miten muita johdetaan.  Itsensä johtaminen tarkoittaa, että saat itsestäsi kaikki tehot irti, kuitenkaan palamatta loppuun. Hallitset arkesi hyvin, ja tiedät milloin pitää tehdä mitäkin. Omalla kohdalla yksi suurin itseni johtamisen steppi oli kalenterin ottaminen käyttöön. Jos kirjoitan jotain kalenteriin, se tarkoittaa, että se asia kuuluu hoitaa silloin. Tämä on auttanut kirjapisteiden hoitamisessa. Sisäinen motivaatio ja sitoutuminen, ovat myös avain asemassa hyvässä itsensä johtamisessa. Sitoutunut ja motivoitunut työntekijä on kuin lottovoitto.

Hyväksi johtajaksi ei tulla hetkessä. Jatkuva kehittyminen on kaiken a ja o. Nykymaailmassa olemme menossa kohti parempaa johtajuutta. Ennen johtaja ajateltiin automaattisesti mieheksi. Johtajan tuli olla luja ja omata ”miesmäisiä” voimakkaita piirteitä. Johtaja oli vähän pelottavakin henkilö pöydän toisella puolella, jota tuli totella mukisematta. Nykyään johtajalla arvostetaan entistä enemmän ”naisellisia” piirteitä – tunteita, lämminhenkisyyttä ja empatiaa. Yrityksissä ollaan nykyään tasavertaisempia, eikä johtaja ole muiden yläpuolella, samalla tavalla kuin ennen. Hyvä johtaja antaa työntekijöilleen mahdollisuuden kehittyä ja hän kuuntelee työntekijöidensä mielipiteitä asioihin sekä päätöksiin.

 

Johtajuus ei ole joko-tai -juttu, vaan sekä-että. Kukaan ei ole täydellinen johtaja hetkessä. Täytyy antaa aikaa opetella olemaan hyvä johtaja ja oppia erilaisista tilanteista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!