Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johtajuuden ristiriidat

Kirjoitettu 28.10.18
Esseen kirjoittaja: Samuel Pöyhönen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Johtajuuden ristiriidat
Kirjan kirjoittaja: Alf Rehn
Kategoriat: 1. Oppiminen, 4. Johtaminen, 8. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Johtajuuden ristiriidat

Aivan loistava kirja. Kuuntelin kirjan jo aikaisemmin kesällä, jäi vain kirjoittamatta essee. Siitä huolimatta tämä kirja on mestariteos, josta saa niin paljon irti tiimiyrittäjä, joka on vuoden kamppailut johtajuuden haasteissa. Se joka sanoo, että johtajuus on helppoa ja yksinkertaista, on hän varmasti luonnonlahjakkuus, joka ei edes huomaa johtaneensa ihmisiä.

 

Mitä on johtajuus?

Useasti luullaan tai halutaan luulla, että johtajuus olisi insinöörimäistä ja että siihen löytyy käyttöohjekirja, josta voi lukea askel askeleelta seuraavat toiminnot. Ei sentään. Johtajuus monimutkaista, sekalaista ja hämyistä toimintaa, johon on totuttava, koska vastavirtaa uiminen olisi turhaa. Johtaminen on näkyvää ja näkymätöntä toimintaa, jossa ollaan ”sekä-että” sen sijaan, kun oltaisiin ”joko-tai”.

Maailma on täynnä ajattelijoita, jossa mietitään, että tilastojen mukaan kaljuuntuvat ihmiset olisivat johtamisessa parempia. Tai vaikkapa käsien pito selän takana auttaisi asiaan jollakin tavalla. Johtajuuden määritelmiä on valtavasti, josta jokainen voi olla omaa mieltä. Mutta kehittymättä jättäminen ei auta asiaan.

Oikeanlainen johtajuus voi saada aikaan ihmeitä, innovointia ja jopa suuria tekoja. Samalla vääränlainen johtajuus voi tuhota suuren menestyksen tai saada edes sitä aikaseksi. Johtajuus on näyttämistä mitään näyttämättä. Johtajuus on tilan luomista ja huutamista hyvin hyvin hiljaa. Johtajuus on paradoksi. Johtaminen on ristiriitaista. Se on hauskaa ja samalla haastavaa. Suoraan ja mutkan kautta. Ollaan välillä sinisellä tai sitten punaisella merellä. On opittava elämään epätäydellisyyden kanssa, koska johtajuus on vuoristorataa, jatkuvaa heiluntaa. Oikean ajan ja tilan etsintää.

Jos johtajuus olisi helppoa, sitä tekisi kaikki.

 

 

Itsensä johtaminen

Ennen kuin voit johtaa muita on sinun johdettava itseäsi, kuuluu sanonta. Ja se on aivan totta. Itsensä johtaminen on johtajuuden keskiössä. On täydyttävä olla päättäväinen ja samalla kuunteleva. Tai päättää tilanteessa kumman valitset, et voi olla molempia. Jos ei olisi johtajuutta, emme saisi aikaan ja tekisi mitään.

Olen jonkun verran miettinyt, kun puhutaan itsensä johtamisesta, että mitä se tarkoittaa käytännössä? Minusta se on tilanteen hallitsemista ja kalenterin käyttöä. Se on myös oman energisyyden tarkkailemista ja sitä kautta jaksamisen takaamista levolla. Se on itsensä tuntemista, jossa sinä olet parhaimmillasi joka hetki. Se on houkutuksien torjumista ja keskittymistä olennaiseen. Se on tahdon kehittämistä, millä niitä tavoitteita saavutetaan.

Varsinkin itseni kohdalla tahtotila on voimakas, joka saa heräämään joka aamu täynnä virtaa.

 

 

Johtajuuden mittaaminen

Miten saadaan tietoon, mikä on hyvää johtamista? Sekö, että tulos tehdään yhdessä? Jos viivan alle jää hyvä tulos niin tarkoittaako, että se on hyvää johtamista? Mitä jos samaan aikaan talouskasvu nousee niin sehän nostaa automaattisesti yrityksen lukuja?

Sellainen on, että saa tiimin loistamaan. Jokainen tiimiläinen loistaa ja ottaa oman kehityksen kunnia-asiakseen. Hyvänä mittarina voidaan mitata johtajuutta yrityksessä niin, että vaikeissakin tilanteissa yritys porskuttaa eteenpäin, vaikka mikä olisi. Oikeat päätökset rekrytointitilanteissa ja arvojen ja vision selkeys. Luovuttamisen plokkaus, ei pidetä edes luovuttamista vaihtoehtona. Muistetaan, että jokainen asia on jonkin suuremman rakentamista.

Tiedämme hyvin, että joku on itsestään selvää, mutta emme tee niin tai monesti tiedämme, että jotain täytyy tehdä, mutta emme tiedä miten teemme sen. Hyviä kysymyksiä, jotka vievät paljon aikaa. Aikaa miettimiselle, tuumaamiselle ja jutustelemiselle. Heikolle johtajalle se on paha paikka, kun asiat eivät tapahdu hetkessä. Hitaus vaatii rohkeutta.

Jos johtaminen olisi helppoa siihen tulisi vihjeitä, kuten:

  1. Tuo peli ei vetele.
  2. Mitä tarkoitat?
  3. Osallistu ja jaa.
  4. Ole hiljaa ja kuuntele.

Johtamisessa on vaikeaa valita hetki sille oikealla asialle, milloin tiedät tekeväsi noin tai näin. Tai mikä on paras tapa hallita tilanne. Jokainen hetki voi olla johtajuuden hetki. Varsinkin ne pienet hetket.  Avauksia johtajuuteen tulee jatkuvalla syötöllä, joihin on pureuduttava muuten ne menee ohi. Uskon, että tämäkin tulee ajan kanssa ja kun oppii tuntemaan johdettavansa.

 

 

Tiimin johtaminen

Olen ollut Waiston talouspäällikkö suunnilleen vuoden. Olen johtanut Waistoa ihan alusta asti, välillä huonosti ja välillä tosi huonosti. Ja välillä melko hyvin. Vuoden mittaan olen ollut liian auktoriteettinen johtaja(Pv), ruikuttaja, jopa luovuttaja. Samaan aikaan olen ollut innostava, inspiroiva ja eteenpäin kulkija.

Ehkä tämä tarkoittaa, että tarvitsen kuuntelijan ja sparraajan. Tiedättehän, että johtaminen saattaa olla aika yksinäistä. On talouspaineita, kasvupaineita, henkilöstöpaineita ja samaan aikaan täytyy näyttää, että positiivisuuden kautta voittoon, koska negatiivisuus ei ole vaihtoehto. Monet huippujohtajat käyvät säännöllisesti terapiassa vakauttamassa mielen tilansa. Mutta siitä huolimatta, täytyykö johtamisesta tehdä yksinäistä? Saisiko siitä jollakin tavoilla yhtenäistä?

Olen kokeillut monenlaisia johtajuuden polkuja ja saanut aina palautekeskusteluissa osviittaa siitä, mistä tykätään ja mistä ei. Käytännössä johtaminen on yksilöjohtamista, jossa jokaiselle henkilölle hankitaan tapansa loistaa. Yli 70% päätöksistä tulee olemaan vääriä tai epäonnistuneita. Niitä vain täytyy tehdä eikä pelätä, että mitähän nyt tapahtuu, jos päätökseni ei ollutkaan oikea. Parasta tässä on se, että huonoista päätöksistä hyvä johtaja ottaa opikseen ja kehittyy. Hyvä johtaja käyttää tapaa pivot eli suunnanmuutosta johtajuudessa ja päätöksissä.

Kirjassa painotettiin, että ei saa laiminlyödä johtamiseen liittyvää oppimista, kuten lukemista, ajattelemista ja strategian hoitamista. Jotenkin alitajuntaisesti en ole ikinä lopettanutkaan sitä vaan se on siirtynyt työpäivän jälkeen kotiin mietittäväksi. Olen ymmärtänyt, että se on erittäin tärkeää pidemmällä mittakaavalla. Näiden ajattelu ja suunnittelu auttaa hahmottamaan ison kuvan, mihin ollaan menossa ja mitä se oikeasti vaatii meiltä. On vaikea johtaa hetkessä, jos ei tiedetä, minne ollaan menossa. Siksi ajattelu on myös yksi johtamisen työkaluista. Ajatellaan tulevaisuutta, opitaan uusia asioita ja kuunnellaan viisaampia.

Olen vähitellen ymmärtänyt avoimuuden tärkeyden tiimissä. Avoimuus antaa niin paljon erilaista näkemystä tilanteista, joita ei itse mahdollisesti ymmärrä. Ei vain osaa ajatella niin monelta näkökulmalta asioita, jos ei ole tietoa, johon ajatukset perustaa. Avoimuutta parantaa läsnäolo, jossa viesti tulee perille paljon selkeämmin. Kasvotusten viestiessä on mukana kaikki ruumiin kielet, kuten ilmeet, käden liikkeet, äänen paino ja taso. Viestin saaminen perille oikein ymmärrettynä on paljon varmempaa kuin sitä vaikka vertaisi vaikka Whatsappiin. Haluan panostaa myös kuuntelemisen taitoon eli kuunnellaan ja kysellään vilpittömästi asioita, jotka luovat luottamusta.

Tutustumista täytyisi kehittää meidän tiimissä. Olen huomannut, että emme saata tuntea toisia tarpeeksi hyvin. Tarvitsemme myös yhteistä läsnäoloa, joka ei liity työntekoon. Oikeasti olisi hieno tutustua tiimiläisiin ja heidän yksityiselämään. Sehän juurikin nostaisi sitä luottamusta enemmän ja enemmän. Juttelin Annen(tiimiläinen) kanssa samasta aiheesta ja Annelta tuli huikea idea tiimi-iltoihin. Kehitetään tiimi-iltoja siten, että olisi vuorollaan jokaisen päivä Vain elämää -sarjan tapaisesti. Tiimi-illassa tehtäisiin tietyn henkilön mukaisesti asioita ja tutustuttaisiin hänen elämään entistä enemmän, kuten kuuntelemalla hänen musiikkimakuja tai tekemällä jotain mitä hän tekee vapaa-ajalla.

Johtoryhmän vaihto on tulossa! Se on onkin jännää mitä tulee tapahtumaan sen suhteen. Vielä on aikaa toteuttaa muutamia johtamishaasteita, kuten läsnäolon merkitys ja tutustumisen edistäminen. Onneksi näitä voi jatkaa myös vaikkei olisikaan johtoryhmässä. Toivon uudelta johtoryhmältä innokkuutta ja kehittämishalukkaisuutta. Toivon myös, että henkilökemiat yhdistyvät, koska se helpottaa huomattavasti tekemistä. Jos tämä suinkin mahdollista, koska meitä on 9 persoonaa, josta valitaan kolme henkilöä johtamaan tiimiä.

Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!