Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johtajuus – Kirkas suunta ja ihmisten voima

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Johtavia ajatuksia ihmisten johtamiseen

Matti Alahuhdan teos Johtajuus – Kirkas suunta ja ihmisten voima poikkesi paljon edellisestä lukemastani johtajuuden kirjasta. Edeltäneen kirjan sanoma pyöri keskiössä, mitä johtajuus vaatii. Tämä kirja lähestyi näkökulmasta, mitä johtajuus on. Tämä teos oli huomattavasti asiapainotteisempi. Suurin ero oli kirjan tunnelmassa. Tämä kirja vei suoraan lukijan johtajan istuimelle keskelle maailman hektisempiä globaaleja markkinoita. Vastaavasti kirjoittajan perimmäinen tehtävä oli oivalluttaa lukija, mikä rooli johtajalla tällaisessa maailmassa on ja kuinka työelämän suurimmista haasteista selviää pitkälle positiivisuuden voimalla. Ehdottomasti yksi kirjan mieleenpainuvimmista asioista oli Alahuhdan sävy lähestyä asiaa – vaatimaton, mutta sisukas suomalaisuus.

Kirja oli pitkälti hidaslukuinen, koska se oli melko raskas asiasisällöllisesti. Opinkin paljon, koska teoreettista asiaa oli runsaasti. Mietin, mitä opin. Ne painottuivat suurimmaksi osaksi kolmen teeman ympärille. Ensinnäkin kirja synnytti minussa johtavia ajatuksia. Muut teemat liittyivät johtamiseen kriisissä ja kriittisissä yrityselämän vaiheissa sekä strategiaan ja toimialamurrosten hyödyntämiseen.

Johtavat ajatukset

Johtaminen on minua kiinnostanut jo pitkään monista syistä. Tämä kirja johdatti nämä ajatukseni enemmän kiinni yhteen syyhyn. Matka johtajaksi on kiehtova sen vaiherikkauden vuoksi. Vaiheita on paljon ja enemmänkin ne ovat vielä haastavasta päästä. Hyvän johtajan on käytävä itsensä läpi kotaisin. Kun panostaa kasvamiseen ihmisenä, se näkyy myös kehittymisenä työssä esimiehenä. Johtaja on diktatuurin sijaan yrityksen palvelija. Hän on olennaisessa osassa jatkuvan yrityskulttuurin ja henkilöstön kehittämisessä ja sen määrittämisessä. Ne luovat perustan yrityksen vahvuudelle, jolloin yritys pystyy muuttuvissakin oloissa toimimaan nopeasti ja johdonmukaisesti. Tämän merkitys tulee korostumaan koko ajan enemmän tulevaisuudessa.

Tulevaisuus tulee myös tuomaan lisää johtajuuden haasteita. Maailman megatrendit kuten globalisaatio ja digitalisaatio tekevät johtamisesta koko ajan entistä haastavampaa puhumattakaan seuraavasta megatrendistä. Kukaan, ei edes johtaja, voi tietää, mikä on seuraava megatrendi, mutta johtajan vastuulla yrityksessä on silti siihen varautuminen. Hän kuitenkin pystyy vahvistamaan yritystä tulevaisuutta varten. Johtajalle merkityksellisiä mittareita ovat henkilöstön tyytyväisyys ja asiakkaiden tyytyväisyys. Alahuhta erittelee ne parhaiksi varhaisiksi indikaattoreiksi yrityksen tulevaisuuden kehityksestä. Mittareita ei saa olla liikaa ja niiden pitää olla mahdollisimman selkeitä ja yksinkertaisia, jotta tiedetään, mihin lähdetään keskittymään rakentaessa yritystä vahvemmaksi.

Johtaminen kriisissä ja kriittisissä yrityselämän vaiheissa

Yritystä pitää vahvistaa jatkuvasti. Sen vuoksi valittu kilpailukyvyn kehittämistapa eli strategia on jalkautettava lujasti yrityksen toimintaan. Vision määrittämisellä henkilöstön energia saadaan suunnattua yhteiseen, samaan suuntaan. Kun suunta on yhteinen, se tuo tekemiseen myös vauhtia. Kun oma vauhti on suurempi kuin toimialalla ja kilpailijoilla, se tuo mukanaan usein samalla kilpailuetua.

Yhteinen tapa toimia tuo yrityksen toimintaan laatua ja mahdollistaa sen, että tuote tai palvelu on yhtä erinomainen riippumatta siitä, kuka tekee, missä tekee tai milloin tekee. Asiakas voi tällöin turvallisesti odottaa saavansa samanlaisen asiakaskokemuksen riippumatta siitä, missä tai minä ajankohtana hän asioi yrityksen kanssa. Yhtenäinen tapa toimia synnyttää siis myös asiakastyytyväisyyttä.

Muutokset haastavat yrityksiä ja ennen kaikkea johtamista. Ulkopuoliset muutokset ajavat usein väkisin tekemään vähintään sisäisiä muutoksia yrityksen sisällä. Johtajien täytyy pitää koko ajan mielessä se, että muutokseen on saatava mukaan koko henkilöstö. Jokaisen ihmisen panos on työyhteisössä tärkeä, ja muutoksessa jokaisen ihmisen tärkeys korostuu. Kohdatessa muutos harvoin on oikea päätös esimerkiksi vähentää henkilöstöä, koska ihmiset ovat yksi parhaista eteenpäin vievistä voimista, ellei paras. Usein lisäpanostus henkilöstön kehittämiseen ja huolehtimiseen vaikeassa talousympäristössä kasvattaa yritystä kestämään muutosta.

Kuinka muutoksen koeteltaessa voidaan yhtenäistää työyhteisöä? Kirjassa nousi visiosta kiinnostava ajatus. On hyvä, jos visio katsoo yritystä sen tuotteiden ja palvelujen käyttäjien ja asiakkaiden näkökulmasta. Tällainen vision määrittely auttaa siinä, että koko henkilöstö saadaan katsomaan yritystä tuosta suunnasta. Kuten jo aiemmin kerroin yhteisestä suunnasta, muutokset korostavat tätä. Muutoksen kestää parhaiten yritys, jossa on kirkkaimpana yhteinen suunta.

Toimialamurrosten hyödyntäminen

Kirjassa ilmeni eräs mielenkiintoinen seikka. Menestyvien yritysten kansainvälisessä kasvussa on yksi yhteinen tekijä. Kaikkein parhaimmat yritykset olivat pystyneet hyödyntämään erinomaisesti alansa suurimpia murroskohtia.

Hyvä johtaja näkee vaikeat tilanteet mahdollisuuksina. Hankalatkin olosuhteet tarjoavat usein erinomaisen tilaisuuden irtiottoon kilpailijoista, jos yritys on valmistautunut ajoissa tulevaan tilanteeseen. Hyvä johtaja haastaakin yritystä kehittääkseen siitä vahvemman. Tässäkään ei pidä mennä, mistä aita on matalin, vaikka sekin toisi osaltaan menestystä hetkellisesti.

Yrityksen on tärkeintä olla siellä, missä kilpailu on kovinta, missä asiakkaat ovat vaativimpia ja missä tapahtuu asioita. Näin on mahdollista kehittää kilpailukykyä ja tehdä eroa kilpailijoihin. Johtajan tehtävä on siis viedä näihin haasteisiin joukkueensa, mutta turvallisesti. Esimerkiksi jos työyhteisöllä on kokemusta edelläkävijämarkkinoista, sieltä saaduilta opeilta on ratkaiseva merkitys varsinkin nopeasti muuttuvilla toimialoilla.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!