Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johtajuutta talouspäällikön silmin

Kirjoitettu 21.05.17
Esseen kirjoittaja: Jarna Lehtola
Kirjapisteet: 5
Kirja: Lupa johtaa, Johtajien tabut
Kirjan kirjoittaja: Maiju Lehti&Pirjo Pynnönen, Helena Åhman&Kari Neilimo
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 4. Johtaminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Osallistuin Tiimiakatemian Tulevaisuuden johtajat –koulutusohjelmaan, jossa paneuduimme vuoden ajan johtamiseen. Keskustelimme omista johtamistavoistamme, johtamisen haasteista ja tavoitteista sekä tutustuimme erilaisiin yrityksiin, joissa johtaminen on ”hyvällä mallilla”. Koulutusohjelma oli erittäin antoisa ja lisäsi innokkuuttani sekä myös taitojani johtaa asioita sekä ihmisiä. Olen itse miettinyt paljon ja olemme myös tiimissäni Aitossa puhuneet johtamisesta. Usein rivien välistä pystyy huomaamaan lauseita ja ajatuksia: ”Onko minulla lupa johtaa ja ottaa johtajuus?” ”Uskallanko tehdä niin?” ”Mitä minulta vaaditaan ja pystynkö täyttämään odotukset?” ”Entä jos epäonnistun?” Kyseiset mietteet ovat varmasti osana kaikkien johtajien elämää. Kirjoissa Lupa johtaa sekä Johtajien tabut on johtajien omia näkemyksiä sekä kokemuksia johtamisesta ja sen tabuista. Tarkastelen itse johtajuutta talouspäällikön silmin.

 

Mitkä ovat hyvän johtajan määreitä? Kirjassakin johtajien itsensä mainitsemien piirteiden ja ominaisuuksien perusteella hyvä johtaja olisi käytännössä superihminen, jollaista tuskin on edes olemassa. Olen itsekin yrittänyt muodostaa kuvaa hyvästä johtajasta mutta toisaalta sama muotti ei toimi kaikkialla. Sen sijaan, että itkisin yöt murehtien puutteitani, haluan löytää omat vahvuuteni johtajana ja pyrkiä kehittämään heikkouksiani. Tärkeintä on kuitenkin löytää itselle sopiva pelipaikka ja johtotehtävä. Hyvä esimerkki tästä on se, kun halusin kovasti tiimiliideriksemme. Halusin johtaa ja näkyä. Tiimiliiderin pesti oli silmissäni arvostettu ja arvostusta kaipasinkin tiimissäni. Näin jälkikäteen en todellakaan olisi ollut valmis, saatikka hyvä valinta tiimimme ja osuuskuntamme johtoon, sillä tuolloin ihmisten johtaminen kaikkinensa oli minulle vielä erittäin utuinen käsite. Väitän myös, että olen parempi asia – kuin ihmisjohtaja, jos jompikumpi pitäisi valita. Siksi olenkin tyytyväinen, että päädyin Aiton talouspäälliköksi, jossa pelaan ehdottomasti oikeaa pelipaikkaa. Siinä missä tiimiliiderin pesti olisi ollut enemmänkin titteli, talouspäällikön tehtävät ovat oikeasti minulle ”sydämen asia”. Koen, että nykyisessä tehtävässä saan arvostusta ja muut tiimin jäsenet luottavat minuun.

 

Talouspäällikkönä toimiminen on hyvin vastuullinen tehtävä, sillä vastuullasi on koko osuuskunnan ja monesti myös projektien talous. Kirjoissa puhutaan paljon johtajien mokaamisen tabuista, että johtajatkin ovat ihmisiä, jotka tekevät välillä virheitä. On myös käsite, että kun sinusta tulee johtaja, tulet heti viisaammaksi ja yli-ihmiseksi. Toisaalta ymmärränkin käsitteen luoman harhakuvan, sillä ajattelen itsekin välillä, että esimerkiksi tiimiliiderin pitäisi tietää asioita muita tiimiläisiä paremmin. Varmaan pitäisikin mutta käsitys sotii osittain kaverijohtamisen periaatteita vastaan, jossa kukaan ei määräile norsunluutornista kuinka asiat tehdään. Mielestäni avainasia ei ole se kenellä on eniten tietoa vaan se, että tietoa jaetaan. Viestintä on myös yksi tehokas keino estää virheet tai ainakin huomata ja korjata ne nopeasti. Meillä Aitossa on pelätty mokaamista ja siitä seuraavaa syyttelyä, joka on johtanut virheen salaamiseen ja niitä on yritetty korjata omin päin, jottei muut saisi tietää.

Mielestäni osuuskunnan talous on asia, jota ei pidetä salassa. Haluan, että jokainen meillä tietää missä mennään ja mitä on tulossa. Jaan tietoa viikoittain ja kuukausittain teemme tarkemman katsauksen talouden suhteen. Meillä on kaikilla samanlaiset oikeudet käyttää taloushallinnon palveluja, laskujen hyväksyntää lukuun ottamatta. Koen, että tämä on kaikkien kannalta helpoin ratkaisu, joka luo samalla avoimuuden ja luottamuksen ilmapiiriä. Kun jaan tietoa aktiivisesti ja lähes kaikki tieto on kaikkien saatavilla, ehkäisee se myös virheitä. Kuusi pääkoppaa ja silmäparia on parempi kuin yksi. Perfektionistina en myöskään tahdo tehdä virheitä, ainakaan sellaisia, jotka olisi voinut estää esimerkiksi kysymällä kirjanpidosta. Talous ei tokikaan ole kuoleman vakavaa mutta osuuskuntamme aiemmasta kokemuksesta virheet tuovat lisäkuluja, jotka me sitten itse joudumme maksamaan. Pyrin siis itse opettelemaan uutta ja ennakoimaan. Kun vastaan sattuu kimurantti kysymys, etsin oikean vastauksen ennen kuin toimin. Haluan itse olla hieman muita edellä ja valmistella keskusteluun tulevat asiat ennakkoon ja hyvin. Saan varmuutta päätöksiin, kun olemme yhdessä muiden kanssa keskustelleet vaihtoehdoista ja kaikki ovat tilanteen tasalla. Jos näin ei olisi, pelkäisin varmasti jokaisen ostolaskun hyväksymistä, verohallinnon kirjeitä ja kirjanpitäjän viestejä. Vielä tärkeämpää omien pelkojen poistamisen sijaan on se, että muut tiimin jäsenet voivat olla levollisin mielin talouden suhteen ja luottaa minuun. Ja näin onneksi onkin. Vaikka välillä olen joutunut tuomaan huonoja uutisia, ovat kaikki kiitelleet avoimuudesta ja selkeydestä. Myös se, että olen itse perehtynyt asiaan ja esittänyt ratkaisuvaihtoehtoja, on saanut kiitosta. Vinkkinä ihan jokaiselle, ”start with why” auttaa nopeuttamaan dialogia sekä ehkäisemään kinkkisiä tilanteita ja ristiriitoja. Päätöksentekokin helpottuu kummasti, kun tiedetään, miksi näin on.

 

Entä, jos taloudesta ja täydellisestä suorituksesta tulee pakkomielle, joka vie kaikki voimat? Näin olisi voinut käydä mutta taloushommien tekeminen on ollut minulle jo tähän asti enemmänkin terapeuttista toimintaa. Toki talvi oli hieman raastavaa, kun jouduin selvittämään edellisen tilikauden sotkuja, joista en tiennyt. Paljon stressaavampaa oli korjata jonkun muun virheitä, varsinkin kun loppua niille ei näkynyt. Toisaalta se oli itselle opettavaista, sillä tiedän nyt paremmin, mitä otan itse huomioon. Kaiken härdellin keskellä excel ja laskutus ovat niin ihanan selkeää ja suoralinjaista. Olen ihmistyyppinä aika malttamaton ja se näkyy esimerkiksi siinä, että haluan asioiden tapahtuvan mielellään heti. En halua jättää sähköpostiin avaamattomia viestejä vaan luen ja vastaan niihin heti kun ne näen. Tästä syystä avaan sähköpostia turhankin usein päivän mittaan, ettei vaan jää joku viesti huomaamatta. Vaikka kuinka olen yrittänyt järjestää päiväni ja viikkoni siten, että olisi tietyt ajat sähköposteille ja talouden hoitamiseen, en vaan kerta kaikkiaan siinä onnistu. Jos joku tiimistäni laittaa viestin sunnuntai-iltana ja pyytää vaikkapa tarkistamaan, onko laskun rahat tulleet, en odota seuraavaan työpäivään vaan katson sen saman tien. On ehkä typerää opettaa muut niin sharppiin toimintaan mutta toisaalta on myös tehtäväni selvittää vastaukset. Vaikka taloushommia ja kaikkea muutakin teen miten sattuu päivän mittaan, varaan viikosta tehtävien määrän mukaan ajan, jolloin käyn huolella läpi kaiken tarvittavan. Tämä auttaa siihen, että laskut maksetaan ajallaan ja järjestys säilyy.

 

Kaiken kaikkiaan nautin työstäni Aiton talouspäällikkönä, sillä voin haastaa itseäni jatkuvasti kehittymään. En halua hoitaa vastuutani ihan hyvin vaan haluan, että kehitystä ja muutos parempaan tapahtuu. Vaikka talouspäällikön rooli onkin aika suorittavaa ja se nähdään aika erillisenä muusta johtamisesta, haluan auttaa ja kannustaa tiimiläisini talouden avulla. Omalla toiminnallani haluan lisätä jokaisen tiimin jäsenen taloustietämystä ja –osaamista, ennakoida ja sitä kautta vaikuttaa positiivisesti kassavirtaamme sekä mahdollistaa jokaiselle tavoitteemme mukainen maailmanympärimatka!

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!