Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johtamisen taito

Kirjoitettu 10.12.18
Esseen kirjoittaja: Paula Karjula
Kirjapisteet: 1
Kirja: Nalle Puh ja johtamisen taito
Kirjan kirjoittaja: Roger E. Allen
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.5. Projektien johtaminen, 4.8. Johtamisen käsikirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kirja käsittelee johtajan kuutta tehtävää Nalle Puhin ja hänen ystäviensä seikkailujen myötä. Kirjassa myös tuodaan tarinoiden kautta esille yksinkertaisia keinoja, joilla jokainen johtaja voi oppia kuusi tehtävää, kuinka niitä voi hyödyntää käytännössä. Näitä kuutta oppia voi hyvin myös soveltaa itsensä johtamisessa ja omien tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. Kirja on hyvää perustietoa kaikille, joilla ei ole paljoa kokemusta johtajuudesta. Se on hyvä ensimmäinen avaus johtajuuden maailmaan.

Olen toiminut jonkin verran esimiestehtävissä, mutta en pidä itseäni mitenkään hyvänä johtajan vähäisen kokemuksen vuoksi. Kirjan lukemisen myötä huomasinkin vielä konkreettisemmin, miten lapsen kengissä oma osaaminen johtamisen saralla on.

Johtajan ensimmäinen tehtävä on tavoitteiden asettaminen. On tärkeää, että joukkueella on selkeät ja mitattavat tavoitteet. Näin on helpompi mennä tavoitteita kohti. Minulle on aina ollut vaikea tehdä asioita tai alittaa niitä, jos en tiedä mikä on päämäärä tai saavutettava tavoite. Tiimiakatemian oppimissopimus on esimerkiksi hyvä omien tavoitteiden asettamisessa ja seurannassa. Sinne kirjataan tarkasti mitä haluaa oppia, miten tavoitteisiin pääsee, ja mistä tietää olevansa perillä. Tavoitteet olisi myös hyvä pitää aktiivisesti mielessään koko ajan. Otankin tavoitteekseni nyt oppimissopimuksen kanssa sen, että muistan tasaisin väliajoin katsoa oppimissopimustani ja miettiä olenko toiminnallani menossa kohti tavoitteitani. Tämä on toki myös seurantaa ja analyysia, jota käsittelen enemmän myöhemmin.

Toinen kohta on organisointi. Johtajan on tärkeä osata organisoida ja delegoida. Olen luonteeltani persoona, joka ottaa helposti vastuuta ja organisoin asioita monesti huomaamattani. Esimerkiksi koulun ryhmätöissä olin usein se, joka selvitti ryhmäläisiltä mitä kukin haluaisi yhteisen työn eteen tehdä ja jakoi tehtävät.

Kolmantena kohtana motivointi. Hyvän johtajan on tärkeä motivoida alaisiaan. Hyvä johtaja osaa puhua niin, että saa projektin kuulostamaan mielenkiintoiselta ja tärkeältä. Eri ihmisiä motivoi eri asiat, ja tämä vaatiikin johtajalta ihmistuntemusta ja alaistensa tuntemista. jotta hän tietää kuinka motivoida kutakin alaista. Itse huomaan heti, että minulla on tässä suhteessa paljon opittavaa. Kirja Idiootit ympärilläni opettaa paljon ihmistuntemusta ja kasvattaa ymmärrystä muita ihmisiä kohtaan ja sitä miten eri tavoin ihmiset voivat ajatella ja miten he suhtautuvat asioihin. Silti minun on välillä yhä vaikeaa ymmärtää muiden toimintatapoja. En myöskään koe olevani kauhean motivoiva tai vakuuttava puhuja, ja tätä taitoa haluankin kehittää tiimiakatemia-aikanani.

Neljäs ominaisuus on tiimin ja sen jäsenien kehittäminen. Itsellä on oppimisen paikka tässä siinä suhteessa, sillä minulla on usein taipumus holhota liikaa muita. Olenkin yrittänyt opetella vastuussa ollessani delegoimaan ja jakamaan vastuuta myös muille. Minun on vaikea luottaa ihmisiin ja siihen, että muut hoitavat asiansa kunnialla, etenkin jos en tunne ihmistä kunnolla. Haluan tehdä asiat itse, jotta tiedän, että ne on hoidettu kunnolla. Myös tätä piirrettä itsessäni haluan kehittää parempaan suuntaan. Monesti kun on paljon tekemistä ei ole itse aikaa hoitaa kaikkea, ja silloin on pakko delegoida.

Johtajan viides tehtävä on kommunikointi. Jos ei kommunikoida, tulee monesti helposti epäselvyyksiä, informaatio ei kulje ja projektit takkuilevat. Kommunikoinnissa on myös hyvä muistaa, että tiedolla pitää olla merkitystä sille, joka ne saa. Ihminen kiinnittää huomiota ja muistaa asiat, jotka ovat hänelle tärkeitä. Tärkeimpänä kommunikoinnissa on kuitenkin muistaa, että teot puhuvat enemmän kuin sanat. Tätä yritän noudattaa omassa elämässäni, ja luoda omalla esimerkillä tekemisen meininkiä. Sudenkuoppana on tosin se, että kun yrittää aina esimerkillään tehdä eniten, päivistä tulee väistämättä pitkiä ja väsyttäviä, ja oma jaksaminen kärsii.

Kuudes ja viimeinen tehtävä on seuranta ja analyysi. Pitää olla mittareita, joilla on helppo seurata kehitystä. Esimerkiksi meidän tiimillä se on ollut kirjapisteiden suhteen viisi kirjapistettä kuukaudessa. Se ei tosin ole ainakaan nyt syksyn aikana onnistunut. Meillä oli selkeä tavoite, mutta seuranta jäi puuttumaan. Yksi esimerkki seurannasta ja analyysistä on Benjamin Franklinin toimintatapa. Hän kertoo omaelämäkerrassaan selvittäneensä ominaisuuksia ja taitoja, joita tarvitsi menestyäkseen ja teki ominaisuuksista listan. Joka ilta hän luki listan ja antoi sen jokaisesta kohdasta itselleen arvosanan siitä, kuinka hyvin oli kussakin kohdassa sinä päivänä suoriutunut. Näin hän tiesi missä oli vielä parannettavaa, ja mitä ominaisuuksia hänen tulisi kehittää.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!