Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johtamisen taito

Kirjoitettu 31.05.16
Esseen kirjoittaja: Mikko Niemelä
Kirjapisteet: 3
Kirja: Johtamisen taito
Kirjan kirjoittaja: Arto Hiltunen
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin Arto Hiltusen kirjan Johtamisen taito. Hiltunen on siis S-ryhmän entinen pääjohtaja ja tämä johtamisen kirja on tietyllä tapaa miehen muistelmat pitkältä johtamisuraltaan. Teos on kolmesataa sivua täyttä asiaa höystettynä lukuisilla case-esimerkeillä mitä S-ryhmän sisällä on tapahtunut. Johtamisen taito käsittelee laajasti johtamisen eri osa-alueita kuten muutos-, arvo- ja kriisijohtaminen, sekä antaa myös vastausta sille mitä johtaminen oikeasti on. Tässä esseessä aion keskittyä muutamiin näkökulmiin jotka kolahtivat eniten ja auttavat minua opinnäytetyöni kanssa.

 

Arvojohtaminen

Tuntuu, että tämä aihe on ollut jo pitkään pinnalla. Varsinkin kun puhutaan yrityskulttuurista. Jokaisella puljulla on pakko olla arvot ja niiden luomiseen käytetään paljon resursseja. Kuitenkin lopputulos on yleensä varsin mielenkiintoinen ja ympäripyöreät arvot oksennetaan kaiken kansan nähtäville. Netin syövereistä löytyy muun muassa arvogeneraattori joka generoi arvot ihan minkä kokoiselle firmalle vaan. Yleensä arvot ovat eriasia kuin todelliset arvot, jotka ovat paljon mielenkiintoisempia. Todelliset arvot ja yrityskulttuuri muodostuvat työntekijöiden keskuudessa eikä johtoryhmissä välipalaleipien keskellä.

Kirjassa Hiltunen kertoo, että on vankkumaton arvojohtamisen kannattaja. Kuitenkin samalla hän myöntää, että arvojen jalkauttaminen niinkin suureen organisaatioon kuin S-ryhmä on todella haastava tehtävä.

Arvoristiriidat ovat tapauksia joita monet yritykset kohtaavat. Miten yrityksen arvioissa voi olla lueteltuna sekä vastuullisuus että parhaan mahdollisin tuloksen teko? Monet ovat kiertäneet tätä sudenkuoppaa ja alkaneet käyttää ilmaisua vastuullinen tuloksellisuus. Vaikeasti tulkittava sanapari voi kuitenkin olla toimiva, kun yritys tekee riittävää tulosta samalla pitäen huolen ihmisistä ja esimerkiksi ympäristöstä.

Paha tilanne syntyy vasta sitten, kun johtaminen ja kirjatut arvot ovat ristiriidassa keskenään. Silloin uskottavuus on koetuksella ja arvojohtaminen on vain sananhelinää.

Todellinen arvojohtaminen on aivan jotain muuta kuin kivannäköiset sananparret nettisivuilla vuosikertomuksen vieressä. Oman vaatimattoman kokemuksen mukaan arvojen ensisijainen tehtävä on viestiä omalla henkilökunnalle ja vasta sitten asiakkaille. Jos se edes nähdään tarpeelliseksi. Toimiva arvojohtaminen ilmenee vahvana kytköksenä yritysjohdon johtamisen linjaan ja ajan saatossa syntyneeseen yrityskulttuuriin. Jos halutaan miettiä arvoja asiakkaan kulmalta on hyvä kysyä seuraavia asioita:

 

  • Miten reklamaatiot hoidetaan? Epäoikeudenmukaisuuden korvaaminen vs maksimaalinen säästö
  • Kantaako yritys vastuuta yhteisön/yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämisestä vai onko tehtävä kerätä maksimaalinen rahasumma omistajille?
  • Edistääkö yritys omalla toiminnallaan tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta?

 

Lopuksi Hiltunen tiivistää asian seuraavasti: ”Todellinen arvojohtaminen on johdon tapa ajatella jatkuvasti päätöksiä tehdessään vastuullisesti.”

 

Itsensä johtaminen

Kirjassaan Hiltunen kertoo tapauksissa, joissa äärimmäisen hyvä johtaja ei pidä itsestään huolta riittävästi. Tai johtajatyypistä joka osaa vaatia paljon, mutta tekee itse kovin vähän. Pureudutaan ensimmäiseen. Työelämässä (miksei opiskelussakin) meillä on aina joku kontrolloimassa teemmekö asiat niin kuin pitää. Johtajalla on oma esimiehensä ja toimitusjohtajalla on hallitus etc. Yksityiselämässä näin kuitenkaan ei välttämättä ole. Luultavasti kukaan ei ole vahtimassa miten nukut, syöt tai liikut vapaa-ajallasi. Itse ainakin huomaan laiminlyöväni nukkumista aika säännöllisesti, mutta harvoin koen siitä mielipahaa tai pettymystä. Tietyllä tapaa tilanteeseen on totuttu. Yksi keino miten parantaa omia elintapoja on pohtia käsillä olevaa tilannetta kysymyksen ”mikä olisi minulle hyödyksi?” avulla. Olisiko työtehoni parempi jos nukkuisin tunnin tai kaksi enemmän yössä? Olisi varmasti. Tiedostaminen on ensimmäinen askel. Seuraavaksi on hyvä laatia toimintalinja jota noudattaa niin pitkään, että asiasta tulee rutiini. Näin kirjoitettuna kuulostaa suht simppeliltä. Kova työ ja systemaattisuus palkitaan palkitaan lopulta. Siihen uskoo Hiltunen ja myös Niemelä.

 

Elämänsuunnitelma

Itsensä johtamiseen liittyy myös Hiltusen käyttämä termi elämänsuunnitelma. Hänen mukaan täsmällisten urapolkujen tekeminen vuosien päähän ei ole viisasta, mutta olisi hyvä olla sellainen iso kuva, joka määrittää millaista elämää haluaa elää. Usein ihmiset kiinnittävät näihin asioihin huomiota vasta sitten kun ovat matkansa takasuoralla juuri ennen maalia. Unelmia kannattaa toteuttaa heti kun niihin on tarvittavat resurssit. Hyvä neuvo.

Viime aikoina on ollut mietittyä paljon mitä oikein omalta elämältään haluaa. Lähes ekoina ajatuksina on usein se, että on kiire. Kiire saavuttaa ja päästä johonkin. Samaan aikaan takaraivossa painaa omat epäonnistumiset ja epävarmuus siitä mihin juuri nyt riittää. Lähinnä on tullut kyseenalaistettua monta asiaa joita kohti aiemmin halusi kulkea. Tässä kohtaa haluan uskoa Hiltusen sanaan ja ajatukseen siitä, että on tärkeämpää liikkua eteenpäin ja tarttua mahdollisuuksiin kuin pyöritellä isoa kuvaa kokoajan mielessä. Mistä sitä edes tietää, jos jossain vaiheessa toiset jutut ovat mielenkiintoisempia kuin toiset. Sillä ei ole niin väliä tässä hetkessä, mutta ketään ei tulla himasta hakemaan. Jutin sanoin, mennään eteenpäin.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!