Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johtavat ajatukset

Kirjoitettu 17.07.19
Esseen kirjoittaja: Lari Nikkanen
Kirjapisteet: 1
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
Kysyin vielä kuukausi sitten treeneissä, että mitä nämä Tiimiakatemian johtavat ajatukset nyt olivatkaan.
Ehkä ihan hyvä niin, koska tämä sai hälytyskellot soimaan varmasti usean tiimiläisen pään sisällä. Palaan ajassa
taaksepäin aikaan, jolloin tiimimme oli ollut kasassa ehkä noin 1-2 kuukautta. Johtavat ajatukset olivat lähes
kaikilla selvillä, tai ainakin niihin yritettiin kovasti laittaa aikaa. Arvot, visio ja missio olivat useasti käsittelyssä
tiimimme treeneissä ja pohjaa yhtenäiselle toimintatavoille pyrittiin kehittämään vähän väliä.
Tullessani tiimiakatemialle tiedostin, että tämä tulee vaatimaan sitoutumista, intohimoa, uusia ideoita ja kykyä toimia yli kymmenen
vertaisen kanssa kaksi ja puoli vuotta lähes päivittäin. Tutustuttuani tiimiläisiini ajattelin, että tästä ei voi kun tulla älyttömän siisti matka.
Muutama kuukausi meni oikein hyvin ja into säilyi päivästä toiseen; projekteja tuli vähän väliä lisää ja meillä ei oikeastaan ollut edes aikaa
pysähtyä ajattelemaan. Hiljalleen kuitenkin tiimin ilmapiirissä pystyi aistimaan hieman turhautuneen ja väsynyneen fiiliksen. Alun kipinä alkoi sammumaan,
ja mikään ei oikein enää onnistunut. Joulua kohden touhu oli hyvin pitkälti hammasta purren vääntämistä, ja kaikki oleellinen oppimiseen liittyvä jäi
pakonomaiseksi velvoitteeksi viime tinkaan. Oman oppimisen tarkastelu ja tiimin kehityksen seuranta koottiin vasta omassa päässä
esseemuotoon juuri ennen lukuvuoden päättymistä.
Kevään alkaessa tuntui kuin kaikki olisivat resetoineet oman kasettinsa. En ainakaan itse enää
muistanut, mitkä ne meidän tiimimme arvot, säännöt, tavoitteet tai mikään muukaan johtaviin ajatuksiin viittaava ohjasi toimintaamme
mihinkään suuntaan. Olimme, ja olemme edelleen aivan lukossa oman päämme sisällä. Motivaatiopulaa ilmenee jatkuvasti lisää ja
en muista milloinka olisimme olleet koko porukalla kasassa ja pysähtyneet miettimään, että miten tästä tulisi jatkaa. En myöskään koe,
että valmentajat tai kukaan muu oli painostaneet meitä riittävästi kehittymään.
Johanneksen tullessa treeneihimme tilanne oli kriittinen, ja minusta tuntuu ettei kukaan edelleenkään oikein tiedä mitä tehdä. Tajusin myös, ettemme
ole oikeasti koskaan luonut mitään sellaista pohjaa, joka motivoisi kaikkia ja mitä yhdessä pyrittäisiin ylläpitämään. Aina vaan kauniita ajatuksia
ja ei niin kauniita lopputuloksia. Jokainen on oma yksilönsä ja ajattelee usein joko itseään tai tiimiä. Tämä vaakakuppi kallistuu niin omalla, kuin
monen muun kohdalla tähän ensimmäiseen vaihtoehtoon. Mikä on kultainen keskitie, kun vaihtoehtoina on turvata oma selusta olemalla itsekäs tai
vaihtoehtoisesti antamalla kaikkensa tiimille, jotta se pystyisi toimimaan niin kuin yrityksen kuuluisi.
Nämä tiimiakatemian johtavat ajatukset ovat varmasti  juuri näitä kauneimpia ajatuksia mitä vain on mahdollista keksiä, mutta niiden seuraaminen on äärimmäisen vaikeaa
kun tiimiläisten pään sisällä liikkuu täysin eriäviä ajatuksia joka ikisestä asiasta. Kaikki kuitenkin haluavat varmasti tähdätä loppuviimein voitokkaaseen
lopputulokseen, mutta tämänhetkisellä toiminnallamme suurin osa meistä ei tule saamaan irti sitä mitä on lähtenyt hakemaan. Motivaatiopula ja tämänhetkinen
ilmapiiri syö vähitellen kaikkien voimavaroja, ja lähes koko kevät on tuntunut omalla kohdallani melkein hukkaan heitetyltä. Ahdistuneisuus ja turhautuminen
on vienyt tekemisen innon todella matalalle tasolle, josta poispääsyyn on todella vaikea löytää oikopolkuja.
Olen kyllästynyt yleisesti epäjärjestelmällisyyteen, pompotteluun, jatkuvaan odotteluun ja tuloksettomuuteen. En jaska enää hetkeäkään
kuunnella kenenkään puheita siitä, että meillä olevinaan olisi kaikki niin kuin kuuluisi. Jotain on muututtava, jotta kelkka kääntyy
ensi syksyyn lähdettäessä. Olisikohan aika ottaa ensimmäistä kertaa nämä johtavat ajatukset käsittelyyn vakavasti, ja keskittyä
siihen, mitä tulisi tehdä ettei tarvitsisi jättää leikkiä kesken. Emme tule pystymään siihen ilman ammattitaitoa, ja toivon syvästi että
myös valmentaja tekee aloitteita joiden avulla tämä paketti saataisiin taas kasaan.
Perehdytään ensi kerralla hieman syvemmin johtaviin ajatuksiin, koska toistaiseksi niille ei ole annettu omassa tiimissämme lainkaan painoarvoa. Koen
tarpeellisemmaksi käydä tämän asian tältä kantilta läpi, sillä en lähde heittämään hatusta ajatuksia aiheesta, joka ei ole kenellekkään todellisuudessa
millään tavoin selkeä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!