Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Journalistisen kirjoittamisen perusteet työvälineenä sosiaalisen median kanavissa

Kirjoitettu 19.09.18
Esseen kirjoittaja: Ella Eronen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Journalistisen kirjoittamisen perusteet
Kirjan kirjoittaja: Aino Suhola, Seppo Turunen, Markku Varis
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 1.6. Oppimisen käsikirjat, 2.1. Verkostot ja sosiaalinen pääoma, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 6.2. Myynnin ja markkinointiviestinnän taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Journalistisen kirjoittamisen perusteet työvälineenä sosiaalisen median kanavissa

 

Nykypäivänä jokainen voi olla journalisti.

Omia mielipiteitä ja ajatuksia on helpompi julkaista kuin koskaan, esimerkiksi Linkedinin, Facebookin ja Twitterin välityksellä.

Vähän niin kuin sanomalehdillä, jokaisen julkaisijan taustalla on jokin sanoma. Joko poliittinen, eettinen tai liiketalouteen liittyvä näkökulma.

Sosiaalisen median ja henkilökohtaisen brändäämisen aikakautena on tärkeää miettiä, mitä julkaisee, missä ja miksi. Oman maineensa voi pilata helposti rasistisella tai muuten asiattomalla twiitillä tai postauksella Facebookissa.

Myös huonosti tehdyt, kirjoitusvirheitä pullollaan olevat postaukset voivat syödä henkilön, tai jopa yrityksen uskottavuutta.

Tuntuu, että kirjoittamisen perusasiat ovat olleet vähän hukassa  monien yritysten ja vaikuttajien tekstejä lukiessani, ja nappasin kirjastosta Journalistisen kirjoittamisen perusteet (2005, Aino Suhola, Seppo Turunen, Markku Varis) avukseni. Haluan kehittää omaa kirjoitustyyliäni ammattimaisemmaksi ja kehittää käyttämääni kieltä.

Haluan rakentaa itselleni asiantuntijabrändiä, ettei minun tarvitse hävetä vanhoja postauksiani, niin kuin tällä viikolla: Avasin vanhan Twitter-tilini, joka oli täynnä jäätävää roskaa. Nopean siivoamisen jälkeen ymmärsin oikeasti, miten tärkeää on edes hieman harkita, mitä nettiin kirjoittaa.

Alun perin kirjan lainaamisen syynä oli saada essee-tyyppisiin kirjoitelmiin rakennetta ja syvyyttä, mutta se inspiroikin minua aivan eri tavalla, kuin osasin odottaa. En osannut odottaa, miten hyvin Journalistisen kirjoittamisen perusteet istuvat nykypäivän informaatioviidakkoon.

 

Linkedin-lukko

 

Tiimiakatemian asiakasviikoilla syvennyin itselleni hieman ennalta tuntemattomampaan mediaan, Linkediniin. Profiilihan minulla oli valmiina, mutten osannut hyödyntää kanavaa esimerkiksi asiakkaiden hankkimiseen tai yhteistyökumppanuuksien luomiseen. Huomasin, miten helppoa verkostoituminen sekä ajatuksien vaihtaminen linkkarissa on, ja innostuin itsekin käyttämään sitä enemmän.

Vastaan tuli kuitenkin ongelma: Millaisen kuvan haluan antaa itsestäni ammatillisessa mielessä? Miten lähden kehittämään henkilökohtaista brändiäni? Mitä ja mistä ylipäätään alan kirjoittamaan?

Journalistisen kirjoittamisen perusteet kertoo paljolti uutisten ja artikkeleiden tekemisestä, mutta miksei näitä työkaluja voisi hyödyntää esimerkiksi Linkedin-artikkeleiden kirjoittamiseen. Tietynlaista journalistiikkaahan sekin on.

Vaikka kirja onkin julkaistu vuonna 2005, ja esittelee vielä sitä, miten kaikki maailman tärkeä tieto kulkee paperilla, löytyi siitä kuitenkin hyviä pointteja esimerkiksi kirjoitusaiheiden havannointiin. Vaikka tosin tieto ei kulje enää paperilla, vaan julkaisualustana ja tiedon välittäjänä toimii internetin palvelut.

 

Miten lähteä etsimään aihetta Linkedin artikkelille?

 

Kirja sisälsi paljon helppoja rautalankamalleja, mitkä oli helppo ja nopea sisäistää. Journalistisen kirjoittamisen perusteet antoi mielen palata yksinkertaisten asioiden äärelle, mistä voi kirjoittaa. Varsinkin itselleni, kirjoittamisen aloittaminen ja ideointi on vaikeinta. Kun saa asiat rullaamaan, tekstiä alkaa tulla kuin itsestään.

 

Tärkeimpiä oppeja ja koppeja aiheiden etsimiseen:

-Havainnoi ympäristöäsi kaikilla aisteilla. Mitä kaupungilla kuulet, näet, tunnet? Onko esimerkiksi Jyväskylän keskustassa tapahtunut jotain mullistavaa, mikä on herättänyt sinussa aistikokemuksia?

-Etsi inspiraatiota kirjoista ja artikkeleista. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse, vaan voit ottaa kantaa ja jakaa ajatuksiasi siitä, mitä olet itse lukenut ja analysoinut.

-Kulje avoimin mielin. Inspiroitua voi vaikka kauramaitopurkin kyljestä, mikäli mainosteksti on hauska taikka nokkela.

-Kirjaa kaikki ajatukset heti ylös, vaikka ne voisivat tuntua tyhmiltä ja turhilta. Määrä luo laatua!

 

Varsinkin nykyään tuntuu, että kaikkia aisteja ei tule käytettyä tehokkaasti. Liian usein tulee juostua kiireellä paikasta toiseen, kuulokkeet korvilla tietenkin.

Tulee elettyä liikaa menneisyydessä ja tulevaisuudessa, mikä on inspiraatiolle turmiollista. Silloin ei todellakaan tule pysähdyttyä ja kirjoittamaan mielenkiintoisia ajatuksia ylös.

Ne ikään kuin hukkuvat arjen oravanpyörään, ja katoavat kuin tuhka tuuleen.

 

Mielikuvituksen kehittäminen

 

Niin pelkästään tiimiyrityksen pyörittäminen, sisällöntuotanto kuin tapahtumien järjestäminenkin vaatii innovointitaitoja sekä mielikuvitusta.

Toisin kuin yleisesti uskotaan, on luovuus jokaisen ihmisen perusominaisuus, ei pelkästään taiteilijoiden yksinoikeus.

Kirjaa lainatakseni:

’’Esimerkiksi kansanrunouden ja muun perinteen taitavien saavutusten oletetaan syntyneen juuri siksi, että muinoin ihminen metsästäessään, viljellessään maata tai kutoessaan kankaita jo sinänsä harrasti mielikuvituksen käyttöä ja ympäristönsä tarkkailua. Teollistuminen ja mekaaninen työ sen sijaan automatisoi myös henkisten voimavarojen käytön, mikä puolestaan ilmeni iltapuhteiden rutinoitumisena – viime aikoina passiivisena tv-kilpailujen seurantana. —

–Passiivisuus ja heikko itsetunto ovat luovuuden pahimmat viholliset. Parhaita ystäviä puolestaan ovat erilaiset virikkeet, kuten lehdet, kirjat, sähköiset viestimet, visuaaliset taiteet, musiikki, tanssi, muu liikkuminen ja unet tulkintaan asti muistettuina.’’

Harvoin ajattelee, että erilaisten virikkeiden harrastaminen voisi kehittää omaa mielikuvitusta. Aloin ymmärtämään, mistä kirjoittamiseen liittyvä lukko johtuu.

Esimerkiksi Linkediniin kirjoittaminen tuntuu vaikealta, sillä olen epävarma omasta asiantuntijuudestani. Vaikka olen aloitteleva yrittäjä, olen silti vielä opiskelija, en mikään ison firman markkinointijohtaja. Epävarmuus ja heikko itsetunto ovat kirjan mukaan myrkkyä luovuudelle, mikä on todellakin totta. Jos keskittyy siihen, ettei osaa, on tie onnistumiseen mahdoton, jos ei uskalla edes yrittää.

On liian helppo upota ajatukseen, että omat ideat ovat julkaisukelvottomia, koska olen opiskelija. On liian helppoa upota siihen ajatukseen, että julkaisen ’’sitten kun’’ olen ammattilainen.

Vaikka en harrasta TV:n katselua, kulutan aikaani jonkun verran esimerkiksi Netflixin, Instagramin, Snapchatin sekä muiden medioiden parissa, jotka voivat passivoida ja himmentää mielikuvitustani. Medioiden selaaminen on kuitenkin loppujen lopuksi melko hyödytöntä ja passiivista, mikäli käyttö on liiallista päivittäin. Arki-iltoina ei tule mietittyä, miten haitallista se voi aivoille olla. Kuka nyt haluaa passivoitua nuorena aikuisena?

Välillä toki ne ovat helppo ja mukava tapa rentoutua, mutta näin vanhemmiten tulee harvemmin harrastettua esimerkiksi maalaamista, mikä taas enemmän kehittäisi ja aktivoisi aivoja passivoimisen sijaan.

 

Ideasta artikkeliksi

 

Miten jäsennellä idea julkaisukelpoiseksi?

Nyt kun kirja antoi työvälineitä idean löytämiseen, mitä tehdä seuraavaksi? Ideasta pitäisi kehitellä muutakin kuin sekava luonnos vihkon takasivulla.

Kirja tarjosi lukijalleen selkeät  ohjeet, miten prosessoida ideasta julkaisukelpoinen artikkeli:

’’

  1. Vastaa kysymykseen, mistä tämä juttu kertoo
  2. Tiivistä jutun tarkoitus yhteen lauseeseen
  3. Kertaa tiivistämääsi päässä ja paperilla.
  4. Kerro kollegalle jutusta, jotta hän kuulee, kuinka sinä sitä kuvailet.
  5. Luonnostele jutun loppu, jotta saat selville päämääräsi.
  6. Luonnostele jutun alku, että näet, mihin suuntaan lähdet ja millä äänenpainolla
  7. Tee lista siitä, mitä lukijan täytyy tietää.
  8. Kokeile erilaisia lähestymistapoja: kuvailevaa, profiilia, haastattelua, kysymys-vastaus-menetelmää.
  9. Anna jonkun lukea juttu niin kuin lukija lukisi sen
  10. Etsi merkittäviä yksityiskohtia, jotka tiivistävät jutun keskeisen sisällön. ’’

 

Monissa esimerkiksi Linkedinissä julkaistuissa artikkeleissa ei tunnu olevan päätä eikä häntää, mistä paistaa se fakta, että kirjoituskieli on nykypäivänä vapaampaa kuin koskaan.

On ihan ok käyttää lyhenteitä ja jopa murresanoja julkaistuissa teksteissä, ja jopa emojien ja hymiöiden käyttöä katsotaan läpi sormien.

Jotta lukijan on mahdollisimman helppo lukea nopeasti ja ymmärtää tekstin sanoma, on tärkeää jäsennellä teksti mahdollisimman yksinkertaiseksi. Yksinkertainen on kaunista, erityisesti artikkeleiden kirjoittamisessa. Linkedinin ’’feedi’’ täyttyy nykyään samaa tahtia kuin Facebookin, Instagramin tai Twitterin ’’feedit’’, ja julkaistut postaukset hukkuvat tuhansien ja jopa miljoonien postausten valtamereen.

Ihmisen keskittymiskyky on lyhyempi kuin koskaan, joten muista kirjoittaa sen mukaisesti. Vaikka kommunikoimmekin yhä enemmän kirjoittaen emmekä puhuen, mikä on harmillista, yritämme tehdä sen mahdollisimman yksinkertaisesti.

Journalistisen kirjoittamisen perusteet tarjosi paljon asiaa perusasioista, joita hyvä kirjoittaja tarvitsee. Suosittelen erityisesti niille, joille on vaikeaa jäsennellä omia ajatuksiaan kirjoittaessa.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!