Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kehitä Kokeilen

Kirjoitettu 15.05.18
Esseen kirjoittaja: Samuel Pöyhönen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kehitä Kokeillen
Kirjan kirjoittaja: Lotta Hassi
Kategoriat: 1. Oppiminen, 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kehitä Kokeillen

 

Mitä se on?

”Kun ei ole tietoa, pitää kokeilla”

 

Perinteisessä projektisuunnitelmassa tiedetään mitä ollaan tekemässä. Tiedetään mitä siitä seuraa, tiedetään suunnilleen projektin alku ja loppu. Yllätyksiin ei ole yleensä varaa, ellei tehdä varasuunnitelmaa.

Mutta miten on, kun ei tiedetä mitä ollaan tekemässä tai mikä on projektin lopputulos? Tässä vaiheessa iskee epävarmuus, siitä miten edetä projektissa eteenpäin, kun ei ole tarpeeksi tietoa asiasta. Oikeastaan epävarmuus on innovatiivisen toiminnan edellytys.

 

Miten se eroaa normaalista?

 

Kokeilemalla kehittäminen on jatkuvaa, nopeaa ja tarkoituksenmukaista oppimista. Projektin suunta määräytyy sen mukaan, mitä on opittu, johtaen seuraaviin kokeiluihin, joista syntyvä uusi tieto puolestaan vaikuttaa projektin suuntaan.

 

Kokeilemalla kehittämisen prosessi

Projektin lopputuleman avoimuus: on mahdotonta nähdä ennalta, millaiseksi lopputulema muodostuu ja miten se voidaan saavuttaa. Kokeilut synnyttävät uutta tietoa, joka auttaa näkemään, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Reagointi projektin aikana tulleisiin yllätyksiin ja niiden havainnointi. Yllätykset voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Näihin on helppo tarttua, kun ei ole orjallista suunnitelmaa mitä pitää tehdä.

Tärkeää on oppimisnopeus ja adaptiivisuus: kyky tuottaa uutta tietoa nopeasti ja kustannustehokkaasti sekä reagoida nopeasti tämän tiedon pohjalta. Projektin lopputulos riippuu siitä, miten hyvin projektissa opitaan ja opittua sovelletaan.

 

TAVOITE

 

Jokaisella projektilla on hyvä olla tavoite, jota kohti pyritään. Tavoitteet voivat olla konkreettisia asioita tai sitten jotain aivan muuta pidemmällä aikavälillä katsottuna. Tavoite, joka kumminkin yhdessä päätetty. Tämän voi myös rinnastaa ajatukseen, joka on mielessä mihin kaikkeen tämä projekti tai idea pystyy. Mitä tästä voi syntyä?

 

TARVE

Tarpeella etsitään kaupallista puolta eli minkä ongelman tämä ratkaisee tai mitä lisäarvoa tämä tuo asiakkaalle. Miksi asiakas ostaisi kyseisen tuotteen tai palvelun.

 

KEHITETTÄVÄT IDEAT

 

Projektiryhmän tai tiimin kanssa ideoidut ideat, joita lähdetään työstämään eteenpäin. Kehitettävät ideat voivat olla joskus niin innostavia, että tavoitteita tai tarvetta ei tule mietittyä. Esimerkiksi tarve voi luonnistua automaattisesti projektin aikana. Tavoitteet on hyvä selkiyttää varsinkin projektin edetessä pidemmälle.

 

Näistä ensimmäisistä kolmesta voi aloittaa projektit, mutta kannattaa pohtia mikä niistä sopii parhaiten juuri teidän projektille.

 

KOKEILUT

Kokeilut ovat sitä ydintä, jossa opitaan uutta tietoa kokeilujen lopputulemasta. Kokeilussa lähdetään testaamaan asioita tosielämässä oikeiden asiakkaiden kanssa. Kokeilussa saadaan selville se tieto, jota ei olisi millään muulla järkevällä tavalla saanut esille.

 

KOKEILUSYKLI

Jokaista kokeilua voidaan tarkastella sykleinä. Jokaisessa kokeilusyklissä on viisi asiaa.(kuva)

  1. Epävarmuuden tunnistaminen

Tämä tarkoittaa pohjatöitä, jotta voidaan vastata kysymykseen ”mistä meidän tulisi oppia lisää?”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki aiheeseen liittymä materiaali tulisi lukea ja sisäistää. Tätä voi myös ajatella niin, että kuvittelee, miksi tämä projekti epäonnistui ja sitä kautta pohtimalla voidaan löytää keskeisiä asioita, joiden varaan idea voisi rakentua.

 

  1. Kokeiluasetelman suunnittelu ja prototyypin valmistelu

Siinä tilanteessa, kun kokeilua aletaan tekemään käytännössä. Kokeilusta riippuen voi tarvittaessa prototyypin ottaa avuksi. Kokeiluasetelma ja prototyyppi yleensä täydentävät toisiaan vastaamalla kysymykseen ”miten kokeilu etenee?”

  1. Palautteen kerääminen

Tärkeässä osassa oleva palautteen kerääminen, joka mahdollistaa uuden kokeilusyklin uusilla tiedoilla ja taidoilla. Palautteen annossa nähdään, toimiko kokeilu niin kuin oli oletettu tai oliko projektiryhmäläisillä joitakin ennakkoluuloja asian tiimoilta.

  1. Reflektio

Pyritään saamaan opittu tieto muistiin, jotta kokeilusta hyödynnetään kaikki mahdollinen. Reflektio tuttuun tapaa vaatii aikaa ja pysähtymistä, jotta jokainen opittu asia saadaan kirjoitettua. Reflektion jälkeen on loistava jatkaa projektia eteenpäin.

 

LOPPUTULOS

Lopullinen ratkaisu syntyy pala kerrallaan, kun projektin aikana opitaan, mitkä asiat toimivat ja mitkä ei. Kokeilut tulisi pyrkiä tekemään niin pienellä vaivalla kuin mahdollista, kunhan se riittää uuden oppimiseen. On oltava tarkkana kokeiluun lähdettäessä, että ei tuhlaa viikkoja tai kuukausia suunnitellessa kokeilu, kun saman tiedon olisi saanut 2 päivän kokeilulla. Projekti ryhmältä voi kysyä edistääkö tehtävä työ oppimista? Jos ei, niin todennäköisesti on parempaa käyttää resurssit viisaammin. ”Mahdollisimman paljon uutta tietoa mahdollisimman pienellä vaivalla.”

 

Meidän tiimissä on vielä tekemättä 200 ideat lapputalkoot, jotka kuuluvat Tiimiakatemian tiimien arviointijärjestelmään, täpitykseen. Uskon, että sieltä tulee monia sellaisia ideoita, jota lähdetään yhdessä rakentamaan kannattaviksi liiketoiminnoiksi. Odotan jo sitä innolla! Olisi hienoa, että kaikki tiimiläisemme lukisivat tämän kirjan ennen lapputalkoita, koska tämä kirja mahdollista sen, että idean ilmaantuessa, et tyrmää ideaa heti jonkun olettamuksen tai ennakkoluulon kautta. Joku viisas mies sanoi aikoinaan ” If you can dream it, you can do it”. Tavallaan se on totta, olennaista on se, miten se idea ratkaistaan. Ratkaistaanko se suunnittelemalla vai kokeilemalla?

 

Olisi mukava tietää, miten Ekoteko suoriutui tästä hienosta projektistaan? Bisneran tytöt sai vain idean, jota he lähtivät heti kättelyssä kokeilemaan Jyväskylän keskustaan à tietenkään eka kerta ei ollut menestys. Vaan siitä se sitten toisella ja kolmannella kerralla lähti liikkeelle. On hienoa, että Akatemialla on tämä reflektointi, jotta opitut ja havaitut asiat jäävät muistiin. Varmasti Bisneran tytötkin ovat näitä reflektioita kirjoittaneet, oppineet sitä kautta kehittyäkseen paremmaksi.

 

Itselläkin tulee aivan valtavasti ideoita, joita voisi toteuttaa. Ongelmana minulla on etten tiedä miten asiaa lähestyisi. Mitkä on ne keinot, joilla pääsemme eteenpäin? Uskon, että se on kokeilemalla kehittäminen, varsinkin kun puhutaan konkreettisista ideoista, no miksei epäkonkreettisetkin. Olisi aivan mahtava jo päästä johonkin ideaan kokeilemaan jotakin kirjan oppeja, valmistamaan protyyppejä, visualisoimaan tilannetta ja tekemään skenaarioita.

Yritän miettiä omia menneitä ja nykyisiä projekteja missä olisi voitu käyttää jotakin kirjan oppeja. Epätietoisuus on ollut hyvin läsnä jokaisissa projekteissa vaikka ehkä ei ole ulkoisesti näyttänyt. Näissä projekteissa on käytetty paljon suunnittelua varsinkin siksi, että on tiedetty mitä pitää tehdä ja mitä ei. Joskus projekteissa tuntuu siltä, että nyt sitä pitäisi muuttaa, eikä vain seurata orjallisesti suunniteltua suunnitelmaa.

 

Dropboxin perustaja käytti kokeiluja suunnitellessaan uutta pilvimuistisovellusta, joka on tällä hetkellä aikamoinen menestys. Milloin on minun vuoro keksiä jotakin tuollaista ja saada se maaliin kokeilu menetelmiä käyttäen? Seuraava steppi onkin ottaa lapputalkoot treeneihin ja antaa innovatiivisuuden kukkia kukkimistaan ja valita sieltä parhaimmat.

 

 

Tagit: ,