Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kehitä Kokeillen

Kirjoitettu 03.12.17
Esseen kirjoittaja: Juuso Nieminen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kehitä Kokeillen - Organisaation käsikirja
Kirjan kirjoittaja: Lotta Hassi, Sami Paju, Reetta Maila
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut, 7. Innovointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Sitä tajuaa oman ajatusmaailmansa rajallisuuden lähes joka kerta kun avaa uuden kirjan uppoutuakseen sen sanomaan. Mikä on mielestäni erityisen hyvä asia, sillä tällöin on mahdollista oppia uutta ja kehittää itseään. Kirja Kehitä Kokeillen tarjosi minulle juurikin tämän kaltaisia hyviä kolahduksia, vaikka muuten sen sisältö tuntui itselle hieman etäiseltä. En nimittäin koe olevani parhaimmillani ideointi ja kokeiluympäristössä. Olen omasta mielestäni oikeastaan aika huono keksimään mitään kivoja ajatuksia, joita voisi lähteä kokeilemaan, eikä se oikeastaan minua hirveästi edes tällä hetkellä kiinnostakaan.

Kokeilut ja prototypointi vaativat mielestäni jonkinlaista tutkijaluonnetta. Minua puolestaan kiinnostaa vain organisointi, toimivat kokonaisuudet ja tulokset eikä niinkään mikään mitä siinä välillä voi mahdollisesti tapahtua. Joku muu saa tehdä sen työn, itse aion keskittyä jatkossa prosessien organisointiin.

Kehitä Kokeillen on periaatteessa kirjana sarja itsestäänselvyyksiä. Vieraannutamme itsemme näistä prosesseista jossain vaiheessa, kun ryhdymme kokeilujen sijaan tekemään pelkästään suunnitelmia ilman käytännön kosketuspintaa. Thomas Edison on erinomainen esimerkki siitä, mitä tarkoittaa tehdä kokeiluja. Toisaalta hänen ympäristössään kokeilut olivat välttämättömiä, sillä silloin kun työskentelemme vieraiden asioiden parissa ja työn tuloksissa on mukana suuri epävarmuus, ei lopputulokseen voi päästä pelkästään suunnittelemalla.

Ymmärsin kirjan myötä mitä tarkoittaa tehdä pieniä kokeiluja ja millaisia ne voivat olla. Tähän mennessä olen nähnyt asian hieman turhan isossa mittakaavassa, enkä ole ymmärtänyt millaisia ovat oikeasti pienet ja nopeat kokeilut. Esimerkiksi app-sovelluksia ja niihin liittyviä kysymyksiä voi hyvin testata ja prototypoida paperiversiona yhdessä fasilitaattorin kanssa. Koehenkilöille asetetaan aina vain uusi näkymä eteen, sitä mukaa mitä hän valitsee. Tämä oli lähtökohtaisesti erityisen avartavaa itselleni, sillä asia on mietityttänyt minua pitkään, miten oikeasti tehdä pieniä, esimerkiksi juuri tämän kaltaisia kokeiluja.

Tiimitasolla tämä oppi on varsin helppo viedä käytäntöön kunhan eteen vain tulee projekteja tai keissejä joissa tarvitsee tehdä kokeiluja. Lähtökohtaisesti näen ainakin heti, että pienet kokeilut ovat lähtemätön osa synnytyksiä, joissa asiakkaan esittämään haasteeseen tulee löytää ratkaisuja nopeasti ja helposti. Ja varsinkin kun synnytyksen tuloksia esitellään asiakkaalle, on kultaakin arvokkaampaa, jos tiimi pystyy näyttämään käytännössä testattuja kokeiluja tulosten tueksi, jolloin asiakkaan ei tarvitse jäädä arvailemaan suunnitelmien toimivuutta käytännössä.

”Pienimmällä mahdollisella investoinnilla suurimpaan mahdolliseen oppimiseen.”

Kirjassa oli kaksi hyvää ja merkityksellistä käsitettä: eksploitaatio ja eksploraatio. Nämä kolahtivat itselleni jollain tapaa, koska ne muodostavat kokonaisuudet, joiden kautta yrityksen on tärkeä toimia kehittyäkseen paremmaksi. Molemmat näistä osa-alueista on hyvä hallita, sillä pelkästään toisen hallinta ei riitä. Eksploitaatio tarkoittaa jo olemassa olevien prosessien, systeemien, tuotteiden tai palveluiden jatkuvaa kehittämistä. Eksploraatio on puolestaan uusien liiketoimintamahdollisuuksien, prosessien, tuotteiden tai palveluiden etsimistä ja kehittämistä. Näistä siis ensiksi mainittu pitää yllä yrityksen sen hetkistä liiketoimintaa ja kehittää sitä kun taas jälkimmäinen varmistaa sen, että yritys pysyy pinnalla myös tulevaisuudessa. Mielestäni siis erityisen tärkeää ja huomion arvoista minkä tahansa yrityksen kehittymisen kannalta.

Kirja tarjosi myös selkeän ”timelinen” miten kokeilemalla kehittämisen prosessi etenee. Se mikä tässä prosessissa on huomion arvoista on, että se ei ole täysin lineaarinen, sillä kehittäminen etenee edestakaisin sen eri vaiheiden välillä. Kokeilemalla opitaan aina pikkuhiljaa uutta, jolloin myös mahdollinen alkuperäinen tavoite voi muuttua täysin toiseen suuntaan:

– Tavoite

– Tarve

– Kehitettävät ideat

– Kokeilut

– Lopputulos

Lähtökohtaisesti ajattelen, että tämä on sellainen kirja, joka olisi ollut erityisen hyvä lukea jo ensimmäisenä vuonna, mutta joka on lopulta jäänyt jostain syystä odottamaan vuoroaan näinkin pitkälle. Peruskoulu ei mielestäni pahemmin valmista kokeilukulttuuriin, joka olisi kuitenkin erityisen hyvä osa työelämää. Ja sen vuoksi ainakin itselläni on kestänyt turhankin pitkään päästä eroon tavallisen kouluympäristön tarjoamista kankeista ajattelumalleista, joihin ei avoin kokeileminen ja kehittäminen kovinkaan usein kuulu. Huomaan nyt kun katsoo taaksepäin kahta viime vuotta kuinka kankeasti olenkaan ollut pelkän suunnittelukulttuurin vanki. Se tulee kuitenkin muistaa, ettei asioiden ennaltasuunnittelussa ole itsessään mitään pahaa, se ei vain todellakaan sovellu jokaiseen mahdolliseen kontekstiin tai kehitettävään ideaan.

Se mitä kirjasta jäi siis selkeästi omaan työkalupakkiin oli ajatus siitä, millaisia ovat pienet kokeilut ja miten niitä voi viedä käytäntöön ideoiden testaamiseksi. Tämä on asia, jota tulen ajamaan seuraavassa synnytyksessä, joka on vuorossa ensi viikolla. Aion jakaa nämä ajatukset tiimin kanssa ja lähteä kokeilemaan käytännössä, jotta varsinkin vuoden päästä koittava 24H-synnytys tuottaa parhaimmat mahdolliset tulokset asiakkaalle.

Toinen asia, joka jäi mieleen oli edellä mainittu ymmärrys kahdesta yrityksen isommasta sisäisestä prosessista, eli eksloitaatiosta ja eksploraatiosta. Näitä aion selkiyttää itselleni, jotta ymmärrän miten molempia sisäisiä prosesseja on mahdollista hyödyntää paremmin käytännössä. Aion myös selkiyttää itselleni mitä nämä prosessit tarkoittavat käytännössä, sillä itselleni on useiden asioiden kohdalla täysin epäselvää se, miten ne oikeasti toimivat käytännössä ja mitä minun tulee kehittää niihin liittyen. Toisin sanoen omassa tiimissä tarkoituksenani on ensinnäkin kehittää jo olemassa olevaa kulttuuria ja sen lisäksi luoda jonkinlainen ympäristö, jossa meidän on mahdollista säännöllisesti luoda jotakin uutta.

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!