Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kehitä kokeillen

Kirjoitettu 14.05.19
Esseen kirjoittaja: Riku Pulkkinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kehitä kokeillen: Organisaation käsikirja
Kirjan kirjoittaja: Lotta Hassi, Sami Paju, Reetta Maila
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.6. Oppimisen käsikirjat, 3.3. Yrityksen roiminnan kehittäminen, 4.5. Projektien johtaminen, 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 9.07. Innovointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

En pidä itseäni kovana ideanikkarina ja Belpin-testistä Plant persoonallisuus ei hyviä pisteitä saanut, kun testin tein. Tämä tunne on jopa vahvistunut akatemian aikana ja huomaan olevan enemmän kiinnostunut organisoinnista, olemassa olevien prosessien tehostaminen ja tietenkin tuloksista. Kehitä Kokeillen kirjassa on paljon itsestäänselvyyksiä, mutta ne on hyvä lukea ääneen. Vieraannutamme itsemme näistä prosesseista jossain vaiheessa, kun ryhdymme kokeilujen sijaan tekemään pelkästään suunnitelmia ilman käytännön kosketuspintaa. Dynassakin ongelmana on ollut, että olemme vain harvoja meidän ideoitamme oikeasti lähetty kokeilemaan.

Suurempia kokeiluja ei ole minulle kertynyt akatemian aikana johtuen siitä, että ei ole tullut mieleen mitä voisi kokeilla ja ei ole ollut uskallusta, koska tuntuu todella epävarmalta lähteä siihen, mutta kirjassa sanottiin hyvin, että pitää lähteä sillä asenteella liikkeelle, että todennäköisesti ensimmäinen kokeilu on todella kaukana toimivasta. Kokeilun tarkoitus on siis oppia ja kehittää toimintaa mahdollisimman vähillä kustannuksilla, mutta tehokkaasti. Pitää hyväksyä se, että lopputulos tulee olemaan todella epävarma ja mahdollisesti todeta” kaikkihan olisi pitänyt tehdä ihan toisin”. Kokeiluilla pyritään välttämään pitkä suunnitteluprosessi, jonka jälkeen saatetaankin todeta, että on koko ajan keskitytty vääriin asioihin, kokeilu oikein tekemällä saadaan nopeasti ja pienellä kuluilla havaintoihin perustuvaa faktatietoa, joka on todella tärkeää.

 

Kokeilusuunnitelma

Edellisessä kappaleessa puhuin kuinka säästetään suunnittelutyön tunneista tekemällä kokeiluja, mutta ei kokeilujakaan kannata tehdä ilman suunnitelmaa. Ennen kokeilun aloittamista on hyvä laatia kokeilusuunnitelma, jotta kokeilusta saataisiin parhaimmat tulokset ja mittaukset irti. Suunnitelma kertoo muun muassa miten kokeiluihin tulisi valmistautua, mitä tapahtuu kokeilujen aikana sekä myös mitä niistä on tarkoitus oppia. Kokeilusuunnitelman laatimisella on myös psykologinen vaikutus kokeilun aloittamiseen uuteen ja tuntemattomaan voi tuntua vaikealta hypätä, mutta suunnitelma antaa rohkeutta tarttua toimeen ja kynnys pienenee kokeilun aloittamiselle. Kokeilusuunnitelmassa on tärkeä miettiä: 1. Päämäärää eli kokeilun mielessä oppimistavoitetta. 2. Miten kokeilu toteutetaan eli missä, millä metodilla, milloin ja millä aikavälillä. 3. Mietitään kokeiluun osallistuvat henkilöt, Ketä, kuinka monta ja mistä voimme tavoittaa kyseiset henkilöt. 4. mitä materiaaleja tarvitsemme ja minkälaisia valmisteluita meidän pitää kokeilua varten tehdä ja viimeisenä, mutta ehkä tärkeimpänä keretä palautetta ja tehdä reflektio ja tärkeimpänä kysyä itseltä, että pääsimmekö oppimistavoitteisiin?

 

Kokeilu / Pilotti

Seuraavaksi kannattaisi lähteä kokeilemaan tuotetta / palvelua mitä olemme kehittämässä. Kirjasta löytyi hyvä mallinnus kokeilusyklistä, joka avaa hyvin pilotoinnin vaiheita ja mitä siinä kannattaisi mitata sekä kuinka saada paras oppi kokeilusta. Ensimmäisenä mietitään miten luodaan hyvä pilotti ja kenelle se luodaan, sekä miten saamme tarpeeksi dataa kokeilumme päätteeksi asiakkailta ja kokeiluun osallistujilta. Reflektointi on viimeisenä tehtävä asia yksittäisen kokeilun päätteeksi ja totta kai motorola pitää tehdä. Tämän jälkeen voimme todeta, että kokeilu oli onnistunut, saimme riittävästi dataa ja pystymme kehittämään tuotetta vielä pidemmälle tai voimme todeta, että emme saaneet tarpeeksi tietoa joten on tehtävä uusi kokeilu, mutta tarkemmin niihin asioihin mistä emme saaneet tarpeeksi tietoa.

Kuva 1:Kokeilusykli.

 

 

Eksploitaatio VS Eksploraatio

Kirjassa oli hyviä käsitteitä jotkin tuttuja jotkin vähemän tuttujua, mutta kaksi oli minulle aivan uutta, jotka jäivät mieleeni Eksploitaatio ja eksploraatio. Eksploitaatio tarkoittaa jo olemassa olevien prosessien, tuotteiden tai palveluiden jatkuvaa kehittämistä. Eksploraatio on puolestaan uusien liiketoimintamahdollisuuksien, prosessien, tuotteiden tai palveluiden etsimistä ja kehittämistä. Lyhyesti eksploitaatio pitää yrityksen liiketoimintaa yllä ja kehittää sitä, kun taas eksploraatio varmistaa sen, että yritys pysyy myös pinnalla maailman muuttuessa. Jos näiden kahteen käsitteen väliltä pitäisi valita persoonatyyppi olisin eksploitaatio, niin kuin aikaisemmin tässä olen maininnut en ole niinkään tutkija tyyppi vaan olemassa olevien asioiden kehittäjä. Jos mietimme yritystä ja sen kehittämistä suureksi olisi hyvä olla kaksi osastoa, ne, jotka pitävät yritystä yllä ja kehittävät sen perustoimintaa ja toinen osasto etsii uutta ja luo mahdollisesti todella ison lisäarvon yritykselle.

Kirjassa oli todella paljon havainnollistavia kuvia, joita on vaikea pukea sanoiksi. Suosittelen ehdottomasti edes selailemaan kirjan läpi ja katsomaan kuvat.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!