Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kehitä kokeillen

Kirjoitettu 15.08.20
Esseen kirjoittaja: Maaria Pelkonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kehitä kokeillen
Kirjan kirjoittaja: Lotta Hassi, Sami Paju, Reetta Maila
Kategoriat: 1. Oppiminen, 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 7.3. Innovatiivisen yrityksen kehittäminen, 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kehitä kokeillen on Lotta Hassin, Sami Pajun ja Reetta Mailan kirjoittama kirja, joka perustuu Aalto-yliopiston MIND-tutkimusryhmän tekemiin kokeiluihin ja tietoon. Tämä kolmikko on siis ollut mukana kokeilemassa kirjassa olevia esimerkkejä käytännössä. 

Kirjassa parasta oli “case” –esimerkit, jotka auttoivat ymmärtämään erilaisia kokeiluja ja prototyyppejä. Esimerkkien avulla sain myös paremman käsityksen, mitä kokeilemalla kehittäminen oikeasti tarkoittaa ja mitä vaiheita se sisältää. Lukeminen tuntui kuitenkin ajoittain haastavalta ja teksti vaikeasti ymmärrettävältä. Innovointi ja kokeilukulttuurin luominen ei myöskään kuulu intohimoihini, joka laski myös lukumotivaatiota. 

 

KOKEILUJEN MERKITYS

Kokeilemalla kehittämisen lähtökohtana on, että sitä mitä ei tiedetä, ei voi suunnitella, joten ensimmäiseksi pitäisi pyrkiä luomaan puuttuva tieto. Ja mitä nopeammin, vähemmällä vaivalla ja resursseilla tieto saadaan luotua, sen parempi. Kokeilujen avulla pystytään siis luomaan ymmärrys siitä, mitä tulisi tehdä. 

Jo heti kirjan alussa korostettiin nopeiden kokeilujen merkitystä organisaation kannalta. Miltä Tempo näyttäisi, jos erilaiset kokeilut olisivat osa jatkuvaa toimintaamme ja niistä syntyneitä uusia ideoita otettaisiin käyttöön useampi kymmenen tai sata vuodessa? Yrityksemme kehittyminen olisi paljon nopeampaa ja uskon, että kokeilujen avulla löytäisimme uusia ja erilaisia tapoja toimia keskenämme mutta myös asiakasrajapinnassa. Ensimmäinen askel tiimimme kokeilukulttuurin edistämiseksi olisi puhua siitä enemmän treeneissä ja ottaa avosylin vastaan ideat, jos joku on keksinyt jotain. Ideoita ei tulisi vaan sivuuttaa, vaan mahdollisimman pienillä resursseilla ja nopealla aikataululla testata toimiiko idea. Jos toimii niin kiva, toimintamme on tehokkaampaa kuin aikaisemmin ja idean antajan on todennäköisesti helpompi ehdottaa jotain tulevaisuudessakin. Kokeilukulttuuria ei ehkä korosteta akatemiallakaan tarpeeksi, vaikka silloin tällöin se keskusteluissa vilahtaakin. Luulisin, että jos asiasta puhuttaisiin enemmän, se madaltaisi porukan kynnystä ehdottaa uusia ideoita tiimin ja talon tasolla.

 

EKSPLOITAATIO JA EKSPLORAATIO 

On olemassa kaksi erilaista innovointimenetelmää: eksploitaatio ja eksploraatio. Eksploitaatiolla keskitytään tuottamaan arvoa yrityksen jo olemassa olevilla tuotteilla tai palveluilla. Jatkuva liiketoiminnan kehittäminen on myös vahvasti esillä tässä innovointimuodossa. Eksploitaatio mahdollistaa pidemmän tähtäimen suunnittelun ja vaatii loogista ja analyyttistä lähestymistapaa, kun taas eksploraatio edellyttää luovuutta, kykyä yhdistellä erilaisia asioita ja sietää epäonnistumista  Eksploraatiolla tarkoitetaan siis täysin uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomista ja radikaaleja innovaatioita. Hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta on Nokian siirtyminen kumisaappaista matkapuhelimiin. Tempossa eksploitaatiota voisi hyödyntää esimerkiksi videotuotannossa tai nettisivujen tekemisessä, jotka siis kuuluvat jo palveluihimme. Jos haluaisimme olla eksploratiivisia, tulisi meidän luoda jotakin normaalista toiminnastamme poikkeavaa (jotain mitä en itsekään keksi). 

 

KOKEILEMALLA KEHITTÄMISEN PROSESSI

Mistä sitten lähteä liikkeelle, jos sinulla on esimerkiksi uusi tuote, jonka haluaisit markkinoille?

  1. Tavoite
  2. Tarve (minkä asiakkaan ongelman olemme ratkaisemassa?) 
  3. Kehitettävät ideat (minkä idean haluamme ensin testata?) 
  4. Kokeilut
  5. Lopputulos

 

Tiimiakatemia | Esseepankki » Kehitä kokeillen

 

On myös hyvä miettiä seuraavanlaisia kysymyksiä: Onko idea toteutettavissa? Voidaanko idea toteuttaa taloudellisesti kannattavasti? Kuka on idean asiakas ja miten toimitamme ratkaisun asiakkaalle? 

Vinkkejä kokeilusyklin eri vaiheisiin:

Epävarmuuksien tunnistamisessa auttaa idean pilkkominen pienempiin osiin. Lean Canvas –pohja tai Business Model Canvas ovat oivia apukeinoja tässä omankin kokemuksen perusteella. Kannattaa laatia hypoteesi seuraavasta kokeilusta eli toisin sanoen kirjoittaa olettamus siitä kuka (kohdehenkilö) tekee x tai toimii tavalla x tapahtuma y:n seurauksena. Esimerkkinä tästä liikuntapeliin liittyvä hypoteesi: “Uskomme että peruskouluikäiset nuoret saadaan liikkumaan fyysisesti, kun kehotus liikkua tulee kylärakennukseen ja resurssien keräämiseen liittyvän mobiilipelin kautta. 

Kokeilujen tulisi aina pyrkiä lisäämään kehitettävän idean kriittisimpiin ja epävarmimpiin osiin liittyvää tietoa. Kokeilu koostuu kahdesta pääosasta: prototyypistä ja kokeiluasetelmasta. Prototyyppi voi olla esimerkiksi yksinkertainen nettisivu tai konkreettinen esine, joka luo kokemuksellisuutta. On tärkeää, että prototyyppi on muokattavissa kokeilun aikana, jotta käyttäjien kysymyksiin ja kommentteihin voidaan reagoida. Kokeiluasetelma on puolestaan se tapahtuma tai tilanne, jossa koehenkilöt vuorovaikuttavat prototyypin kanssa. Tästä vuorovaikutuksesta kerätään palautetta, joka johtaa kokeilusta oppimiseen. Kokeiluasetelmassa on tärkeää selittää vain välttämätön, jotta testaajan toiminta, reaktiot ja odotukset pysyvät aitoina. On olennaista kuunnella sellaista palautetta, joka ei vastaa alkuperäisiä odotuksia ja ajatuksia. Tarkoituksena on oppia koehenkilöiden toiminnasta ja näkökulmista.  

Reflektio on tärkeimpiä vaiheita kokeilemalla kehittämisessä. Kokeilu on niin hyvä kuin siitä saadun tiedon määrä ja merkityksellisyys. Hyviä apukysymyksiä reflektoidessa on: mitä palautetta, havaintoja, tietoa ynnä muuta vastaavaa syntyi kokeilun aikana, mitä nämä merkitsevät kehitettävän idean kannalta, miten tämän kokeilun jälkeinen uusi ymmärrys kehitettävästä ideasta vaikuttaa siihen, mitä seuraavaksi tulisi tehdä? 

On tärkeää toistaa kokeilusykli mahdollisimman monta kertaa uudelleen, sillä jokaisen kokeilukerran jälkeen epävarmuus vähenee. Onnistuessaan kokeilusyklit ovat fokusoituneita, nopeita ja johtavat merkityksellisen uuden tiedon syntyyn. Koska kokeiluja on tehty jatkuvasti projektin aikana, projektin lopputulos ei tule lanseerauksen jälkeen yllätyksenä.   

 

KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI KOKEILEMALLA KEHITTÄMISESTÄ 

MIND –tutkimusryhmälle annettiin tehtävänanto: kehittäkää ratkaisuja, jotka parantavat kehitysvammaisten arjen elämänlaatua. Koska tutkimusryhmällä ei ollut omakohtaista kokemusta kehitysvammaisten arjesta, heidän ainoa mahdollisuus oli saada syvällinen käsitys heidän elämästään viettämällä aikaa erilaisissa arjen tilanteissa. Yksi merkittävä huomio oli, että kehitysvammaisille arki tuntuu usein liian nopealta, kun esimerkiksi bussikortin käyttö tai kaupassa käynti ei ole automaattista ja kyseisissä tilanteissa odotetaan ripeää toimintaa. Näiden oppien seurauksena tutkimusryhmä päätti tarkentaa projektin tavoitetta: miten arkea voisi hidastaa 

Syntyi ajatus hidaskassasta, jossa aikaa saisi käyttää niin paljon kuin haluaa, ilman mitään paineita tai kiireen tuntua. MINDilta soitettiin Espoossa sijaitsevaan Isoon Omenaan K-Citymarkettiin. Idea esitettiin kauppiaalle ja kysyttiin, voisiko sitä tulla kokeilemaan. Muutamaa viikkoa myöhemmin käynnistyi maailman ensimmäinen hidaskassa. Resurssit pidettiin minimissä: materiaaliset valmistelut sisälsivät ainoastaan kyltin, jossa luki: “Elä hättäile. Kokeile hidaskassaa!” sekä MINDin toimistolta lainatut nojatuolit viestimään, että kassalla käyttäydytään eri lailla kuin tavallisesti. Kassahenkilöä ohjeistettiin auttamaan asiakasta kunkin tarpeiden mukaan lastaamisessa tai pakkaamisessa ilman painetta, kuinka kauan siihen kuluu aikaa. Hidaskassasta tuli menestys. Kehitysvammaisille se mahdollisti arjen huippuhetkien kokemisen. Yllätykseksi hidaskassasta tuli menestys myös eläkeläisten ja lapsiperheiden keskuudessa. Myös ne, jotka eivät käyttäneet hidaskassaa, saivat sujuvamman kaupassakäyntikokemuksen, kun normaalit kassatkin nopeutuivat. Suurin taloudellinen kysymys oli, että myisivätkö hidaskassat vähemmän kuin muut. Pidemmällä aikavälillä kävi ilmi, että kertaostokset olivat keskimääräisesti niin paljon muita kassoja suuremmat, että myynti oli verrattavissa tavalliseen kassaan.    

Mielestäni havainnollistava esimerkki toimivasta ja rohkeasta kokeilusta.

Kirjassa muistutettiin vielä, että kokeileminen on vuoristorataa. Alkuinnostuksen jälkeen käydään syvissä vesissä ja menetetään toivo, jonka jälkeen on mahdollista päästä hyvään lopputulokseen. Ennen projektin aloittamista kannattaakin keskustella tulevista haasteista, jolloin ne on helpompi kohdata. 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!