Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kehitä valmentajan taitojasi esimiestyöskentelyssä

Kirjoitettu 18.11.13
Esseen kirjoittaja: Ville Komaro
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kehitä valmentajan taitojasi esimiestyöskentelyssä
Kirjan kirjoittaja: Risto Havunen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kehitä valmentajan taitojasi esimiestyöskentelyssä, Risto Havunen

Syksyn alkaessa pieni kipinä syttyi. Kiinnostuin tiimivalmentamisesta. Erityisesti valmentavasta johtamisesta. Jos olisin tulevaisuudessa esimies niin haluaisin olla sellainen esimies, joka saa porukan syttymään, innostumaan, motivoitumaan ja tekemään 110% yhteisen päämäärän eteen ilman vanhan liiton hierarkkista käskyttämistä. If you know what i mean..

No kuinkas ollakaan MT11 koulutusohjelman loputtua nyt syksyllä tuntui, että nyt pittää kyllä kouluttautua lissää! MT11 oli se oli silmiä avartavaa, opettavaa, palkitsevaa, hyödyllistä ja ennen kaikkea.. Voi sitä ”klikkien” määrää päässäni, jotka aukesivat oivallus toisensa jälkeen. Välillä tuntui siltä, kuin olisi jossain nautintoaineissa.. ehkä välillä vähän oltiinkin.

Tästä minun elämäni mittaisella aasinsillalla siihen, että miksi valitsin tällaista kirjallisuutta. Aloitin nyt syksyllä Junior Team Coach –koulutusohjelman vai onkohan tuo nykyään nimeltään niinkin tylsä kuin ”Juniori”. Anyway. JTC:stä lähdin hakemaan oppeja ja näkökulmaa omaan johtamistyyliini ja paikkaamaan MT:n jättämää tyhjää tilaa tällaisen oppimisen saralla. Koulutusohjelmat ja erilaisissa tiimeissä oppiminen on todellakin minun juttuni.

Herättää ajatuksia

Tällaisia ajatuksia JTC ja tämä kirja on saanut ajattelemaan. Tiimimme on selkeästi jonkinlaisessa murrosvaiheessa. Valetiimivaihe kestää noin 1,5 vuotta ja alamme olla melko lähellä tuota ikää tiiminä. Tavoitteiden asetanta on ollut todella haastavaa ja tavoitteisiin pääseminen sitäkin haastavampaa. Yksittäiset henkilöt ja projektit porskuttavat menemään. Ongelmakeskeisyys edelleen pinnalla. Meidän arvot: Vain komea taulu seinällä vai jotain muutakin? Motivaatio hukassa vai eikö vain tiedetä mikä motivoi? Sitoutuneisuudesta ja sen tasosta on keskusteltu. Onnistumisten ja oppien jakamiseen ja iloitsemiseen käytettävä aika ja panos on moninkertaisesti pienempi, kuin ongelmien vatvomiseen käytettävä. Kassajärjestelmäkin on keretty kyseenalaistamaan. Tiimin ilmapiirissä on aistittavissa jännitteitä, turhautumista ja kerran jos toisenkin on tuntunut siltä, että olisi varmaan helpompaa, kun nakkais lapaset tiskiin ja lähtis kävelemään.

”Esimiesten on ymmärrettävä paremmin kuin koskaan aikaisemmin, mikä ihmisiä motivoi. Valta ja vastuu määräytyvät osaamisen perusteella; hierarkkisen aseman tuoma valta vähenee. Eteenpäin ajava voima on sitoutuminen, jolloin vanhanaikaista valvontaa ei enää tarvita.”

Ensimmäisenä kirjassa tuli vastaan se, että valmentajan tehtävä on saada valmennettava tiimi synnyttämään itselleen johtavat ajatukset.

”Ryhmän tarkoituksen selventäminen on tärkeää, koska se herättää ryhmän sisäisen keskustelun perustehtävästä, mikä puolestaan parantaa tehtävään sitoutumista.”

Johtavien ajatusten, hyvän alustuksen ja merkityksen kirkastamisella pitäisi mielestäni saada vastaukset ainakin kysymyksiin:

  • Miksi toimimme tiimissä? Mikä on tiimin olemassaolon tarkoitus? (missio)
  • Mikä on se tämän tiimin ”sumea tulevaisuuden tila” eli minne haluamme päästä? (visio)
  • Mitä meidän tiimi pitää tärkeänä ja joka näkyy meidän tekemisessä? (arvot)

Syy miksi nostin yllämainitun asian kirjasta on se, että tässä nyt on kohta 1,5 vuotta tehty tiimillä duunia ja minulle ei itse asiassa ole vieläkään täysin auennut meidän tiimin missio. Nämä ovat kuitenkin koko touhun peruspilareita ja olisi tärkeää jos ne olisivat selkeitä. Tällaisia kysymyksiä heräsi mieleeni:

  • Olemmeko tiimi, koska näin Tiimiakatemialla toimitaan?
  • Olemmeko tiimi, koska yhdessä on helpompi takoa isot massit ja lähteä mymmille?
  • Olemmeko tiimi, koska tiimioppiminen on loistava tapa oppia?
  • Olemmeko tiimi, koska saimme jonkun alustan jonka kautta laskuttaa ja tehdä asiakasprojekteja
  • Olemmeko tiimi, koska voimme saavuttaa omat unelmamme näin?
  • Olemmeko tiimi, koska voimme maksaa palkkoja itsellemme?
  • Olemmeko tiimi, koska tiiminä onnistuminen ja epäonnistuminen on hauskaa ja turvallista?
  • Olemmeko tiimi, koska luemme, teemme ja jaamme asioita yhdessä ja siitä on hyötyä enemmän verrattuna siihen, että tekisi yksin?

Mikään yllä olevista esimerkeistä ei pois lue toisiaan, eivätkä nuo tosiaan ole kuin esimerkkejä.

Miksi teemme niin kuin teemme ja kohtaako nykyiset toimintamallimme sen miten me olimme ajatelleet tai miten haluaisimme toimia?

Tekisi mieli tehdä pistokkaat, jossa kysytään mikä on Idealekan olemassaolon tarkoitus eli missio? Voisin kuvitella saavani 15 erilaista vastausta.

Tavoiteasetantaa helpottamaan?

Tavoitteen sosiaalinen rakenne:

  • yksilöllinen tavoiteasetelma
  • kilpailullinen tavoiteasetelma
  • yhteistyöhön perustuva tavoiteasetelma

”Tavoitteen edellyttämä sosiaalinen rakenne on tärkeä ryhmälle, koska sen avulla on mahdollista tukea yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Mutta yhtä lailla rakenne voi väärin käytettynä ehkäistä toiminnan kehittämisen. Mikään edelle esitetyistä tavoitteen saavuttamisen keinoista ei ole ehdottomasti ja aina se ainut ja oikea, vaan keinoja pitää osata soveltaa eri tilanteissa eri tavoin.”

Kirjassa oli työkalu, jonka avulla pystyi selvittämään miten asetetun tavoitteen rakenne vaikuttaa sen saavuttamiseen minun kohdallani. Kysymys kuului näin: ”Miten tavoitteen rakenne vaikuttaa omaan toimintaasi?” ja alla 12 kysymystä.

Tässä tulokseni:

kilpailu: 13    yksilöllisyys: 8                         yhteistyö: 14

Päätelmänä tästä: kilpailuhenkinen yhteistyöllä saavutettava tavoite, joka tukee myös yksilöllisiä tavoitteitani on minulle toimiva tavoite.

Aina kaksi tavoitetta

Kirjan mukaan ryhmillä on aina kaksi tavoitetta, vaikka niitä ei tiedostettaisikaan: ”Ryhmän on toimittava jonkin tietyn tarkoituksen (asiatehtävä) mukaan sekä huolehdittava omasta kiinteydestään eli yhteenkuuluvuudestaan (suhdetehtävä). Suhdetehtävään kuuluu tuen antaminen ja me-hengestä huolehtiminen.”

  • Ryhmän kiinteys tarkoittaa perimmillään jäsenten halua pysyä ryhmässä, mikä taas viittaa siihen, että jäsenet ovat sitoutuneita ryhmän tavoitteeseen

Nyt herää sitten kysymys, että miten halua kuulua ryhmään ja me-henkeä saadaan nostettua?

”Kun halutaan tukea ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta, huolehditaan ryhmän psykologisista perusteista eli siitä, että yksilöt ovat motivoituneita ja että heillä on mahdollisuus toteuttaa itselleen tärkeitä tarpeita ryhmässä. Sosiaalisten perusteiden hoitamiseen liittyy jäsenten yhteinen päämäärä ja halu saavuttaa se. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää esimieheltä toimia sekä tehtävädynamiikan että sosiaalisen dynamiikan tasoilla.”

Tässä omia ajatuksia siitä, miten saataisiin motivaatiota nostettua. Tätä kautta sitoutuneisuuteen ja tavoitteiden asetantaan helpotusta.

Käydään läpi, millaiset asiat yksilöitä motivoi ja otetaan yksilöiden tarpeet/halut huomioon. Kun motivaation lähteet on selvillä niin mietitään löytyykö niitä meneillään olevista projekteista. Jos ei niin sitten aletaan etsimään sellaisia asiakkaita ja sellaisia projekteja, että alkaa motivoimaan. Itse huomasin IOD:ssä tämän, että mitä on tehdä duunia motivoituneena. Omat motivaation lähteeni nopealla syväanalyysillä:

Merkittävät asiakkaat, raha liikkuu, uuden tekeminen ja oppiminen, ryhmä-dynamiikka toimii tilanteessa kuin tilanteessa, vastuu, haastavuus, mahdollisuus vaikuttaa ja kehittää asiaa, jonka parissa työskentelee, luottamus ryhmässä, oma tulos ja tekeminen näkyy jonkinlaisissa mittareissa (pankkitili, asiakastyytyväisyys ja erilaiset palautteet, myyntiluvut, liikevaihto, itsensä ylittäminen jne jne..)

Ja jos homma ei muuten ole niin miellyttävää tai haastavaa, niin selkeä väliaikaisuus ja kunnon palkinto motivoi. Esimerkiksi voin lähteä pakkaamaan vaikka karkkeja jos tiedän, että teen tätä niin kauan että 200 pussia on pakattu. Tästä saan 4000e, jonka voin sitten käyttää johonkin sellaiseen mistä pidän enemmän, saan tällä rahalla kehitettyä/aloitettua jonkin paremman projektin tai vaikka nostaa itselleni cashina.

Yksi asia tuli mieleeni, joka voisi lisätä yksilön halua kuulua ryhmään ja sitoutuneisuutta. Silloin kun tulee onnistumisia. Käydään onnistumiset läpi ja siinä samassa katsotaan mikä vaikutus ympärillä olevalla ryhmällä oli saavutukseen <- saadaan ihmiset ymmärtämään mikä merkitys ryhmällä on yksilöiden onnistumiseen. Sama homma myös epäonnistumisien kohdalla ja myös niin päin, että mitä ympärillä oleva ryhmä olisi voinut tehdä toisin, jotta epäonnistuminen olisi vältetty.

Kaksi tapaa suhtautua tavoitteeseen

Kirjan mukaan ihmisillä on pääsääntöisesti kaksi tapaa suhtautua tavoitteeseen:

  1. Henkilöorientaatio
  2. Tehtäväorientaatio

”Henkilöorientaation mukaan ajattelevan yksilön mielessä on kysymys, mitä hyötyä ryhmässä toimimisesta on hänelle itselleen. Ryhmän tavoite välkkyy vaihtoehtona mielessä, kun yksilö pohtii, minkälainen vaihtoehto olisi hänelle paras, mistä hän saisi eniten ja vähimmällä vaivalla.”

”Tehtäväorientaation vaikuttaessa ryhmän jäsenet etsivät yleensä ryhmän toiminnalle parasta vaihtoehtoa, vaikka sen seuraukset eivät heti yksilön kannalta olisikaan edullisimmat. Lähestymistavan taustalla vaikuttaa tällöin enemmänkin halu ratkaista ongelmia kuin saavuttaa omat edut. Arvioitaessa toimintaa mietitään, kuka on hyvä missäkin.”

Näkisin, että enemmän henkilöorientoituneetkin ihmiset pystyvät tehtäväorientoituneeseen suhtautumistapaan, mutta silloin ryhmän täytyy olla kokonaisuudessaan tiimiytynyt ja kaikkien tiimin jäsenten sitoutuneita toimintaan. Jolloin myös henkilöorientoituneet ihmiset pystyvät laittamaan ns. toisten/tiimin edun oman edun edelle.

Final words

Tiimioppimisesta ja valmentamisesta on tullut lähiaikoina niin paljon oppeja, että pää menee pyörälle. Kirjassa oli paljon muutakin fiksua liittyen valmentavaan johtamiseen, mutta tämä essee meni nyt ajankohtaisten asioiden pohdiskeluun ja reflektointiin.