Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kehnot pomot ympärilläni

Kirjoitettu 05.11.19
Esseen kirjoittaja: Henrikki Kulmala
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kehnot pomot ympärilläni
Kirjan kirjoittaja: Thomas Erikson
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kehnot pomot ympärilläni on kolmas Thomas Eriksonin kirjoittama kirja, jonka olen valinnut luettavaksi ja eri väriset ihmispersoonat alkavat pikkuhiljaa olemaan tuttuja. Kirja valintani perustuu hyvin pitkälti siihen, että kirjoissa käsiteltävät aihepiirit tukevat toisiaan ja ne altistavat ajattelemaan aihetta hieman eri näkökulmista. Mielestäni nämä Eriksonin kirjat, jotka käsittelevät erilaisia ihmispersoonia, käyttäytymistä ja johtamista valmistavat itseäni tulevaisuuden haasteisiin, jotta osaisi ajatella asioita riittävän laajasti ja olla vähemmän sellainen jäärä kuin luonnostani olen. Kehnot pomot ympärilläni käsittelee johtamista alaisten näkökulmasta ja avaa syitä erilaiseen käyttäytymiseen niin johtajan kuin johdettavankin osalta.

 

 

Olen itse ehtinyt kokea monenlaista johtamista ja seurata sivusta niin ”hyviä” kuin ”huonoja” johtajia, mikä nyt sitten onkaan loppujen lopuksi hyvän ja huonon johtajan määritelmä. Mielestäni näiden kahden eron määrittäminen riippuu hyvin pitkälle siitä, kuinka asiaa tarkastellaan. Jos katsotaan asiaa vaikkapa organisaation perspektiivistä hyvän ja tarpeellisen johtajan merkki on se, että häneltä vaaditut asiat ja asiat, joista hän on vastuussa, tulee hoidettua moitteettomasti. Se että tähän pisteeseen päästään vaatii hyvää yhteistyö kykyä esimiehen ja alaisten välillä mikä saattaa toisinaan olla vaikeampaa saavuttaa kuin miltä se kuulostaa. Erikson kuvaileekin kirjassa, että monesti alaisten näkökulmasta johtajan roolia mielletään helpommaksi mitä se todellisuudessa on, kun taas vastaavasti huonosti asioihin perehtynyt esimies ei välttämättä ymmärrä mitä alaisiltaan vaatii ennen kuin perehtyy täysin heidän tämän hetken tärkeimpiin työtehtäviin.

 

 

Erikson kuvailee kirjassa, sitä kuinka monessa eri organisaatiossa on täysin turhia johtajia turhilla paikoilla tekemässä täysin turhia asioita. He ovat yleisesti koko organisaatiolle tai työyhteisölle enemmän taakka ja rasite kuin minkäänlainen hyöty. Tästä muistuikin mieleen eräs kokemani käytännön esimerkki. Ollessani töissä eräässä yrityksessä oli työn johtoon palkattu kaksi ihmistä hoitamaan käytännössä samaa pestiä. Aikaa kului ja toistuvasti oli päällekkäisyyksiä ja sekaannuksia siitä, miten työt tulisi hoitaa, sillä kumpikin työnjohdossa tuntui olevan erimieltä käytännöistä. Työ tahti heikkeni ja samalla työntekijöiden mittari alkoi täyttyä. Lopulta yhtiö päätti tehdä ratkaisun ja YT- neuvotteluiden yhteydessä useampi turhaksi katsottu johtajan paikka sai loppunsa. Eri vastuu alueita jaettiin uusiksi ja asioita selkeytettiin. Lopputulemana yhtiön tulos parani ja työntekijöiden tyytyväisyys nousi.

 

 

Selkeästi kirjan suurimpana nostona hyvän vuorovaikutuksen ja työyhteisön luomiseen on viestintä. Erikson listaakin johtajan tärkeimmäksi taidoksi kyvyn kommunikoida alaistensa kanssa. Johtajan kyky saada haluttu viesti perille tilanteessa kuin tilanteessa siten että hän voi olla varma siitä, että hänet ymmärrettiin, on elin ehto toimivalle yhteisölle. Kuten omasta käytännön esimerkistänikin tulee ilmi epäselvyydet kehittävät pienistäkin asioista isoja ongelmia ja pahimmassa tapauksessa täysin toimimattoman työyhteisön.

 

 

Hyvänä esimerkkinä toimii myös osuuskuntamme Dyna. Dynan alkuaikoina viestintä oli hyvin puutteellista eikä varsinainen face to face vuorovaikutuskaan ollut millään lailla hyvällä tasolla. Monet asiat jäivät käsittelemättä ja moni alkava projekti kariutui puutteellisen kommunikaation vuoksi. Olemme olleet kasassa nyt vuoden ajan ja niin sanotusti alku kitkat on hiottu tiimistämme pois. Osaamme mielestäni tiimin sisällä vaatia toisiltamme riittävästi asioita ja ottaa puheenaiheeksi kaiken mikä vähänkin askarruttaa. Koska tiimissämme moni työskentelee omien projektien parissa yksilöinä ja tuo sitä kautta kortensa kekoon on hyvin vaikeaa asettaa ketään varsinaiseen johtaja asemaan koko tiimistä. Kuitenkin olemme valinneet osuuskunnallemme teamleaderin, joka pitää huolen, että muu tiimi tietää mitä ympärillä ja talossa tapahtuu.  Erikson mainitsee kirjassaan, että ihmisen on ensin tunnettava itsensä, jotta hän voi paremmin ymmärtää muita. Mielestäni tämä näkyy myös osuuskunnassamme. Akatemia aika on ollut monelle varmasti niitä ensimmäisiä hetkiä, kun on tarkemmin pysähtynyt miettimään itseään ja sitä millainen on ja haluaa olla. Vuoden aikana ainakin itse olen oppinut paremmin kuuntelemaan muita ja ottamaan huomioon muiden mielipiteitä omassa toiminnassani. En aio syventyä tarkemmin eri väripersooniin sillä olen sen jo tehnyt edellisissä esseissäni kahteen kertaan. Kirja kuitenkin jälleen avarsi askeleen enemmän sitä miten eri ihmispersoonat tulevat toimeen keskenään varsinkin, kun puhutaan alaisen ja esimiehen välisestä suhteesta. Kaiken kaikkiaan olen kokenut nämä lukemani Eriksonin kirjat avartaviksi ja suosittelen lämpimästi niiden lukemista kaikille nykypäivän työmarkkinoille suuntautuville.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!