Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kenkäimperium luojan elämänkerta

Kirjoitettu 21.08.18
Esseen kirjoittaja: Petteri Vuorenmaa
Kirjapisteet: 2
Kirja: Shoe Dog
Kirjan kirjoittaja: Phil Knight
Kategoriat: 3.1. Yrittäjien elämänkertoja ja yritysten historioita, 4.4. Johtamisen haasteet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

”It’s never just business, it never will be. If it ever does become just business, that will mean that business is very bad.”

Näin miettii Phil Knight, Niken toinen perustajajäsenistä ja pitkäaikainen toimitusjohtaja, elämänkerrassaan Shoe Dog. Kirjassa Knight käy läpi elämäänsä siitä hetkestä, kun hän Stanfordin yliopiston kauppatieteiden lopputyöksi teki ”Voiko japanilaiset kengät päihittää saksalaiset kengät, kuten japanilaiset kamerat päihittävät saksalaiset kamerat” -tutkimuksen, ja aina siihen asti, kun hän 2010-luvun alussa oli jättäytynyt Niken toimitusjohtajan pallilta viettämään eläkepäiviään.

Valmistuttuaan Stanfordista, oli Philillä, kuten monesti muillakin valmistuneilla, vaikeuksia päättää mitä hän haluaa seuraavaksi tehdä. Hän yhä mietti paljon esittelemäänsä business ideaa, ja sen toimivuutta. Hän päätti lähteä reppureissaamaan maailman ympäri, jonka samanaikainen tavoite oli käydä Japanissa ja tutustua kenkiä valmistaviin yrityksiin.

Japanissa ollessaan hän tutustui Japanissa työskenteleviin jenkkiläisiin, jotka auttoivat häntä saamaan kontaktit Tiger-nimiseen kenkävalmistajaan. Tavattuaan edustajat, pääsivät he yhteisymmärrykseen siitä, että Knightista voisi tulla Tigerin maahantuoja. Tapaamisen jälkeen jälkeen Phil jatkoi vielä jonkin aikaa ympärysmatkaansa, ennen kuin palasi takaisin kotiin Oregoniin, Yhdysvaltoihin.

Kotiuduttuaan Phil pyysi lainaa isältänsä ensimmäisen Tiger erän maahantuontiin. Ensimmäiset kengät hän myi kiertelemällä autolla erilaisissa yleisurheilutapahtumissa ja myymällä niitä auton takakontistaan. Phil oli maailmanympäryys matkansa alussa asunut Hawajilla jonkin aikaa, jossa hän myi kaverinsa kanssa puhelinluetteloita ovelta-ovelle mentaliteetilla. Tällöin Phil tajusi, että hänestä ei ole myyjäksi. Tigerin kenkiä myydessä hän huomasi, että näitä hänen on helppo myydä. Syyksi tälle oli se, että hän uskoi tuotteeseensa. Hän ymmärsi kenkien käytön hyödyt. Tiger kengät olivat hänelle kaikki kaikessa.

Vuonna 1964 Phil tutustutti kengät vanhalle yliopistonsa juoksu valmentajalle, Bill Bowermanille. Bill innostui kengistä niin kovasti, että he päättivät siinä hetkessä perustaa yrityksensä, joka silloin kantoi nimeä Blue Ribbon Sports. Vuonna 1971 yrityksen nimi muuttui Nikeksi. Ennen tätä Phil ja hänen yrityksensä alkoi riitautua Tigerin edustajien kanssa, jonka vuoksi Blue Ribbon alkoi valmistaa omia tuotteitaan, aluksi Meksikossa. 70-luvun aikana Nike jättäytyi kokonaan pois Tigerin maahantuonnista, ja alkoivat tuottaa omia kenkiään, Niken nimellä ja kaikille tutulla Niken logolla.

Niken alkuaikoina vaikuttaja markkinointi alkoi kasvaa merkittävästi urheilumerkki brändeillä. Saksalainen Adidas oli ollut jo pitkään maailman suurin urheilumerkki. 60- ja 70-luvulla suuri osa maailman ykkösluokan urheilijoista edustivat Adidasta. Niken ja muiden kilpailijoiden täytyi myös käyttää samaa metodia.

Nike hankki aluksi yliopistoyhteistyökumppaneita, luonnollisimpana Oregonin yliopisto, jossa Phil toimi aikoinaan pitkän matkan juoksijana, ja Bill juoksuvalmentajana. Yrityksen ensimmäinen urheilijayhteistyö oli Bill Bowermanin valmennuksessa ollut Steve Prefontaine, joka oli menestyvä pitkän ja keskipitkän matkan amerikkalainen juoksija. Hän muun muassa kilpaili ensimmäisenä olympialaisissa (1972) Niken kengissä.

Nike alkuaikoina keskittyi paljon paikallisuuteen, siihen, että yritys on kotoisin Oregonista. Tämä myös näkyi yhteistyö urheilijoissa. Kasvaessaan, ja alkaessa todellisesti kilpailemaan Adidasta vastaan, alkoivat he panostamaan merkittävästi suuriin amerikkalaisiin urheilijoihin. Näitä on vuosi aikana, ja vieläkin on, muun muassa Michael Jordan, Tiger Woods ja Lebron James.

Kuunnellessani kirjaa, oli minulla monia sellaisia hetkiä, kun ajattelin kirjan olevan todella kuivaa tekstiä. Kirjassa kerrottiin aina vuosi kerrallaan, miten Blue Ribbonilla tai Nikella meni taloudellisesti, mitä hankaluuksia heillä on ollut. Ei ikinä oikein mitään siitä, miten ongelmista ja hankaluuksista on noustu ylös ja kasvatettu siitä ajansaatossa suurin urheilumerkki.

Kun kirjan tarina siirtyi nykyhetkeen, ja Phil mietti Niken taivalta ja mitä se häneltä on tullut, valjastui minulle syy Niken menestykseen: Kaikki Niken kansikuva urheilijat ovat tunteneet itsensä tärkeiksi henkilöiksi. Phil, Bill ja koko muu Nike ei koskaan ajatellut Nikea vaan Nikenä, vaan jonain paljon merkittävämpänä. Philin ainoa lainaukseni tässä esseessä, joka on heti ensimmäisenä, kuvastaa hyvin Niken kulttuuria. Tämän sanonnan kuultuani ymmärsin myös sen, miksi Phil on kutsuttu niin Tiger Woodsin sedän, että Michael Jordanin isän hautajaisiin. Miksi Lebron James lahjoitti Philille NBA uransa alussa vuoden 1972 Rolexin kuvastamaan Niken alkamisvuotta. Nikella on ollut tärkeä merkitys urheilijoiden uraan, mutta niin on myös urheilijoiden urilla ollut merkitystä Nikeen.

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!