Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Klikkiytyminen – hyöty vai haitta ?

Klikkiytymisellä tarkotan siis jotain erityislaatusta suhdetta johonkin ihmiseen, joka yleensä on se, kenen kanssa vietät arkeasi ja kehen voit tukeutua. Se ystävä, jolle soitat ensimmäisenä eron tultua, se kelle onnenhekumoissasi lähetät ensimmäisen viestin että olet päässyt haluamaasi kouluun. Klikkisi saattaa vaihtua elämän eri vaiheissa: Lapsena se oli äiti, johon voi aina turvautua, myöhemmin se on leikkipaikan eka paras kaveri, ala-asteella joku toinen ja seurustelusuhteessa yleensä se oma kumppani.

Klikkeja saattaa olla myös eri tyyppisiä eri elämän osa-alueilla. Ihminen on sosiaalinen eläin ja etsii laumasta jatkuvasti sopivanlaisia kohteita, joihin klikkiytyä. Tämä on täysin luonnollinen piirre meissä kaikissa. Nyt lähden kuitenkin pohtimaan asiaa työyhteisön näkökulmasta. Miten tämä piirre ilmenee ja näkyy työpaikoilla ? Minkälaisia tilanteita se tuo eteemme ? Onko tästä piirteestä meille enemmän hyötyä vai olisiko se asia, joka täytyisi tiedostettuna yrittää aktiivisesti kitkeä meistä pois työympäristössä ?

Tiimiakatemialla on tänä vuonna kokeiltu osuuskuntia puolet pienemmissä ryhmissä kuin mitä ne olivat aikaisemmin. Tämä on näkynyt mm. siinä, miten paljon paremmin olemme alkaneet tuntea toisiamme jo lyhyessä ajassa ja miten paljon nopeammin tiimiytymisprosessi on sujunut. Aiemmilla vuositasoilla tässä vaiheessa ollaan eletty edelleen ns. ”honeymoon”-aikaa, kun taas tänä vuonna aloittavilla aletaan olemaan jo murrosvaiheessa. Asioita aletaan sanoa suoraan ja mielipiteitä ei enää niin kaunistella. Tämä on ehdottoman hyvä asia. Myös bisnestä haittaavien pienten kuppikuntien synty estyy paremmin pienemmissä tiimeissä kuin valtavassa porukassa, jossa on valinnanvaraa etsiä omankaltaisiaan henkilöitä. tämän seurauksena klikkiytyminen vaikeutuu. Itseni kohdalla olen huomannut, että tämä vaikuttaa minuun aika vahvastikin. Seuraavaksi lähdetäänkin pohtimaan mitä siitä seuraa.

Itselläni ei ole syntynyt siis klikkiä kenenkään yksittäisen henkilön tai pienemmän porukan kanssa Tiimiakatemialla. Tämä on aiheuttanut monenlaisia tunteita. Ennenkaikkea se on ollut hämmentävää, sillä minulla on aiemmassa elämässä aina ollut jonkun kanssa klikki, oli se sitten koulussa, harrastuksen parissa tai työpaikalla. Nyt kun sitä ei ole muodotunut olen kokenut oloni melko tyhjäksi. Tämän tunteen mukana on tullut sekä positiivisia että negatiivisia seurauksia: Ensinnäkin minun on täysin omassa keskenäisyydessäni täytynyt lähteä rakentamaan tilanteita yksin. Näin olen luonut myös tilanteen, jossa olen yksin vastuussa tekemisistäni. Toisaalta tämä yksin tekeminen on saanut minut myös väistämään tiettyjä tilanteita ja hyviäkin tilaisuuksia, joissa olisin tarvinnut rohkaisua tai tukea ja sitä ei ole ollut saatavilla.

Puhutaampa siis ensin negatiivisista vaikutteista. Kuten mainittua, aiheuttaa klikkiytyminen siis helposti kuppikuntia ja näin ollen selän takana puhumisen riski kasvaa. Sen lisäksi että se on ilkeää, sillä voi olla kauaskantoiset seuraukset: esimerkiksi jos tämä klikki syystä tai toisesta katkeaa rajulla tavalla, kääntyy loukattu osapuoli helposti toista vastaan ja näin tekee hänen elämästään todella hankalaa työyhteisössä. Myös tasa-arvo tiimiläisten välillä on vaarassa horjua, jos esimerkiksi hyvin voimakasluonteiset ihmiset ovat keskenään klikissä. Tästä seuraa helposti jyräystä ja monet hyvätkin ideat jäävät toteutumatta näiden katujyrien päättäessä toimia oman yhteisen ajatuksen mukaan. Kun ei uskalla sanoa perustellusti voimakasta joukkoa vastaan, kaikki kärsii. Se, että he eivät euforistisessa klikissään osaa välttämättä edes vastaanottaa ulkopuolisen sanomaa tuottaa negatiivisia seurauksia. Vaikkei se tapahtuisi suorasti, voi se tapahtua salakavalan epäsuoraan toisten tai heidän itsensäkään edes tajuamatta. Tasa arvo saattaa myös kärsiä muiden joidenkin ulkopuolisen kokemuksen myötä. Tämä saattaa aiheuttaa motivaation romahtamista ja näin ollen koko tiimi kärsii kun jotakuta ei enää huvita tulla paikalle palavereihin tai osallistua yhteisiin illanviettoihin ja projekteihin. Se että kaltaisiaan ei ole, aiheuttaa myös jo edellä mainittua arkuutta asioiden suhteen, kuten esimerkiksi itselläni, väistämistä ja ”himmailua” sekä alisuoriutumista. Se että et saa oikeanlaista boostia oikeassa paikassa voi olla hyvinkin ratkaisevaa oppimisen suhteen.

Klikkiytyminen voi aiheuttaa myös klikkiytyneelle itselleen haittaa sekä oppimisessa kuin esimerkiksi luovuudessakin. Objektiivinen ajattelu kärsii toisen myötävaikuttamisen takia, eikä asioita välttämättä nähdä oikeissa mittasuhteissa. Samalla out-of-the-box ajattelu, mihin kovasti ihmisellä luonnostaan olisikin taipumusta, kärsii.

Klikkiytymisessä ei kuitenkaan ole ainoastaan negatiivisia vaikutteita. Positiivisia puolia ovat esimerkiksi kannustaminen, tuki ja turva tarvittaessa ja uudet näkökulmat mitä et olisi välttämättä osannut edes ajatella. Kysymisen kynnys ei ole läheskään yhtä korkea läheiseksi koetulta ihmiseltä ja toisaalta näin ollen tuo jopa luovuudelle uutta tilaa. Yhteiset johtavat ajatukset myös vievät klikkiytyneitä eteenpäin kuin itsestään, eikä tietä tarvitse rakentamalla rakentaa ratakiskoista yksi kerrallaan. Töihin on myös aina mukava mennä kun tietää, että siellä on odottamassa ”sinun” ihmiset ja työnteko voi olla jopa päivän kohokohta. Näiltä ystäviksi muodostuneita työkavereilta voi saada apua myös työpaikan ulkoisiin ongelmiin ja näin vaikuttaa mahdollisesti myös yleiseen mielentilaan joka taas edistää parempien tulosten syntymistä työpaikalla.

Klikkiytyminen on hyvin ristiriitaista. Jos kaikilla työpaikalla olisi tasa-vertaiset klikit aina jonkun tai joidenkin kanssa, tai jos ryhmä olisikin yksi suuri klikki keskenään, olisi tilanne ihanteellinen. Kaikilla olisi se tuki ja turva. Tasa-arvo säilyisi. Fakta on kuitenkin se, että tällainen tilanne on kuitenkin erittäin epätodennäköistä saada syntymään saati sitten säilyttää.

Elämme jännittäviä aikoja. Tämän vuosikurssin opiskelijoista tippuu koko ajan väkeä liiketalouden koulutusohjelman puolelle. Meille muille tämä tarkoittaa sitä, että tiimien nykyiset osuuskunnat saattavat joutua yhdistymään. Kyllä. JOUTUA yhdistymään. Kuten sanottua, olemme jo lyhyessä ajassa ehtineet tutustua toisiimme melko kattavasti ja meille on muodostunut omanlainen toimintakulttuuri. Olemme yksi iso klikki, halusimme sitä tai emme. Jos nyt tässä vaiheessa joudumme rikkomaan muodostelman ja fuusioitumaan toisen osuuskunnan kanssa, seuraa tästä vääjäämättä konflikteja. Klikki joudutaan purkamaan. Mahdolliset sisäiset klikit tulevat muuttumaan. Siitä seuraa sekä hämmennystä että mahdollisesti jotain uutta ja piristävääkin. Ihminen on kuitenkin luonnollisesti muutoksia vastaan. Tässä meidät laitetaankin koettelemuksen ja koitoksen eteen: ketkä selviävät parhaiten ? Ne, joilla on vahvat klikit, vai ne, jotka ovat klikin ulkopuolella ?

Mikä on klikin merkitys työelämässä ? Onko se hyöty vai haitta  ?

Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta.Ehkä voidaankin todeta, että haitta ja hyöty ovat täysin henkilöön sidonnaisia ja toiselle haitallinen voikin olla toisen hyöty.

 

Roosa Pihlajamäki

Ideaosuuskunta Aito

 

 

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!