Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kohti 24h synnytystä

Kirjoitettu 23.05.15
Esseen kirjoittaja: Timo Perttunen
Kirjapisteet: 5
Kirja: Banappelsiini / Johda Innovaatioita
Kirjan kirjoittaja: Jussi T. Koski / Tiina Apilo, Tapani Taskinen & Iiro Salkari
Kategoriat: 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 4. Johtaminen, 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 7.2. Aivoteollisuuden innovaatiotyökalut, 7.5 Innovoinnin klassikot, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle

Kohti 24h synnytystä, 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

 Kohti 24h synnytystä

Johda Innovaatiota: Tiina Apilo, Tapani Taskinen & Iiro Salkari
Banappelsiini: Jussi T. Koski

Olisin mielelläni kirjoittanut esseen näistä kahdesta kirjasta vasta syksyllä, mutta opintojenkirjaus ”pakottaa” kirjoittamaan sen jo tänä keväänä. Syy tälle asialle on se, että edessämme syksyllä on Tiimiakatemian niin sanottu viimeinen koettelemus eli 24h-synnytys. Itse stressaan aiheesta jo nyt. Emme ole tiiminä harjoitelleet hirveästi synnytysten tekemistä, ja ne vähät kerrat kun olemme tehneet synnytyksiä yhdessä, niin en ole itse henkilökohtaisesti ollut kovin tyytyväinen tuloksiin. Mittavan oli tarkoituksena myydä kevään aikana monta synnytystä, jotta pääsisimme harjoittelemaan niiden tekemistä ja jotta saisimme yhdessä kartutettua meidän yhteiskassaamme. Kevään aikana tapahtui kuitenkin niin sanottu gonahtaminen ja kukaan ei jaksanut tarttua härkää sarvista. Ajattelin siis itse kesän aikana, jos ja kun on enemmän aikaa ja ei ole parempaakaan tekemistä, niin soitan muutamille yrityksille ja yritän hommata Mittavalle lisää synnytyksiä. Näin saamme lisää rahaa ja ennen kaikkea näin pääsemme harjoittelemaan synnytyksiä, ennen 24h synnytystä. En tiedä kuinka moni meillä on valmis ottamaan haasteen vastaan ja johtamaan synnytysten kulkua, mutta ehkä tämän esseen ja näiden kirjojen avulla pääsen itse valmistautumaan hitusen paremmin 24 h:ta varten.

 

Olkoon tämä muistilistani tulevia synnytyksiä varten!

 

Innovaatioprosessi

 

Kun tulemme saamaan 24h toimeksiannot, jakaannumme luultavasti kahteen tai kolmeen ryhmään, riippuen toimeksiantojen määrästä. Tämän jälkeen jokaisessa ryhmässä tulee olla yksi johtaja, joka johtaa innovaatioprosessia oman ryhmänsä kanssa.

 

”Miksi banaanit eivät ole koskaan luovia? Koska ne kasvat tertuissa. Muista että ryhmässä yksilö luovuttaa liian helposti oman ainutkertaisen näkemyksensä ja mukautuu enemmistön ajattelutapaan. Älä sinä tee niin.”

 

Ensitöikseen johtajan tulee luoda aikataulutus, missä vaiheessa ryhmän tulee olla ja milloinkin. Tämä sen takia että aika on todella rajallinen ja tavoitteisiin tulee päästä nopeasti ja tehokkaasti.

Tämän jälkeen kun ruvetaan pureutumaan saatuun toimeksiantoon, meidän tulee miettiä aluksi seuraavia seikkoja; meidän tulee tunnistaa yrityksen / toimeksiannon mahdollisuudet, jonka jälkeen siirrymme ideointiin, siitä jatkamme ideoiden kehittämiseen ja ennen varinaista arviointia, meidän tulee itse henkilökohtaisesti ja ulkopuolisten avulla arvioida omat ideamme ja niiden käyttökelpoisuus.

 

Mahdollisuuksien tunnistaminen

 

Aluksi meidän tulee määrittää kuka meidän asiakas loppupeleissä on. Onko se toimeksiantaja? Onko se toimeksiantajan asiakas? Vai onko se peräti raati? Tärkeimpänä pidän toimeksiantajan asiakasta, sillä juuri hän on meidän toimeksiantajan pomo, joka rahoittaa kaiken. Siltikin meidän tulee pyrkiä vastaamaan kaikille näille kolmelle sektorille tyydyttävästi, jotta saamme pidettyä kaikki osapuolet tyytyväisinä.

Mahdollisuuksien tunnistamiseen kuuluu muutama erivaihe. Meidän tulee tunnistaan asiakkaan tarve, toimialan mahdollisuuksien tunnistaminen ja teknologian mahdollisuuksien tunnistaminen. 24h synnytyksen aikana voimme luultavasti antaa vaan ideoita siihen millaisia teknologian ja toimialan mahdollisuuksia on olemassa meidän näkökannastamma, mutta jos toimiala on meille täysin tuntematon, niin ei meiltäkään siihen voi ihmeitä odottaa.

 

Ideointi

 

Ideoinnille kannattaa asettaa tavoitteita eikä vaan etsiä randomisti. Olemme kokeilleet tätä umpimähkään etsimistä ja se ei ole ainakaan omalla kohdalla toiminut vielä kertaakaan kunnolla. Ideoinnin tulee olla hyvin järjestettyä ja ideointi tulee kohdistaa niille osa-alueille missä on yrityksellä eniten ongelmaa. Toisekseen meidän tulee tietää minkä kokoisesta innovaatiosta on oikein kyse, jotta voimme stimuloida ajatteluprosessin mahdollisimman tehokkaaksi. Tällä tarkoitan sitä että onko meidän esimerkiksi keksittävä uudenlainen ruuvi vai onko meidän keksittävä kokonaan uudenlainen talo, joka sisältää pieniä elementtejä kuten ruuveja ja nauloja.

Jotta asiakkaamme saa ideoista mahdollisimman suuren hyödyn, niin meidän tulee ajatella myös sitä, mikä on asiakkaamme ydinosaaminen ja missä hän on oikeasti hyvä, jotta voimme kehittää sitä vieläkin paremmaksi.

 

Kirjassa huomautetaan että ideoinnissa määrä korvaa laadun. Ei pidä tyydyttäytyä yhteen keskinkertaiseen ideaan. Ideoita etsitään mm. pienentämällä, suurentamalla, etsimällä vastakohtaisia ratkaisuja ja kyseenalaistamalla perusoletuksia. Olen huomannut että itselläni henkilökohtaisesti parhaiten toimii vastakohtien etsiminen ja kyseenalaistaminen. Näin saan paikannettua helposti ongelman, johon sitten pyrin löytämään ratkaisun, jota sitten kyseenalaistan, kunnes en enää löydä itseäni vastaan vasta-argumenttia.

 

On tärkeää myös että kun ryhmä ideoi, niin siihen käydään hakemassa tuoretta ulkopuolista näkemystä. Jos ideointi riiheen otetaan mukaan tuore kaveri joka on ihan pihalla, niin hän ei välttämättä pysty kertomaan teille oikeita ratkaisuja, mutta hän pystyy kertomaan miten hän näkisi tilanteen. Useimmat asiakkaatkaan eivät osaa sano millaisen tuotteen he haluaisivat tulevaisuudessa ostaa, sen sijaan he osaavat kertoa, mitä he tarvitsevat ja millaisia ongelmia heillä on nykyisen tuotteen kanssa.

 

”Joskus luova ajattelu edellyttää ”keinotekoisten” ajattelun apuvälineiden käyttöä. Mikä tahansa haasteesi onkin, pääset eteenpäin seuraavien kysymysten avulla: Miten haasteeni muistuttaa banaanin (tai appelsiinin) kuorimisen haasteita? Millä eritavoin ongelmani on appelsiinimainen tai banaanimainen? Onko haasteeni kypsä vai raaka banaani?”

 

Ideoinnissa siis tulee käyttää aina kuin mahdollista ASIAKKAITA ja KULUTTAJIA.

 

Ideointi prosessin käyttö

 

Pistän tähän nyt yhden esimerkin kustakin prosessin osasta mikä ideointiin kuuluu tai ainakin minkä tulisi kuulua ideointiin. Ideointiprosessi menee seuraavalla tavalla 1. Ideointi ja ideoiden keruu 2. Ideoiden analysointi 3. Ideoiden arvottaminen 4. Ideoiden jatkokehittäminen

 

1.      Ideointi ja ideoiden keruu

 

Kolikon kääntöpuoli:

Yleisesti hyväksyttyjen oletusten päinvastaiseksi kääntäminen. Osa uskomuksistamme on niin perustavan laatuisia, että emme välttämättä uskalla tai viitsi kyseenalaistaa niitä. Tämä menetelmä haastaa ajattelemaan. Se menee kyseenalaistamisen tuolle puollelle, sillä siinä

ei keskitytä vain kyseenalaistamaan, vaan löytämään päinvastaisista ajatuksista uusia ideoita.

Työjärjestys:

  1. Määritä ja rajaa ongelma tai haaste.
  2. Laadi lista niistä perustavanlaatuisista olettamuksista, jotka liittyvät ongelmaan.
  3. Käännä kukin listaamasi olettamus päinvastaiseksi.
  4. Poimi päinvastaisista olettamuksista tarpeelliseksi kokemiasi näkökulmia.
  5. Ryhdy pohtimaan, kuinka voisit aikaansaada sellaisen muutoksen, joka kääntäisi valitsemasi

olettamukset päinvastoin.

 

Esimerkki 1.

Uskomus: Viini on elitistien juoma -> uskomuksen käännös päinvastaiseksi -> Viini on koko

kansan halpajuoma -> oletuksesta johdettu kehitysidea -> Myydään viiniä isoissa

pakkauksissa halvalla. Profiloidaan viini opiskelijajuomaksi.

 

”Luovuus on myös uskon asia. Olet sitä mitä uskot olevasi. Pääset sinne minne uskot pääseväsi.”

 

2.      Ideoiden analysointi

 

Kuusi ajatteluhattua:

De Bono on määritellyt kuusi ajattelusuuntaa ja nimennyt ne ajatteluhatuiksi. Kullakin hatulla on oma värinsä, joka symbolisoi ajattelutyyliä. Valkoinen hattu keskittyy faktoihin, keltainen mahdollisuuksiin, punainen tunteeseen, vihreä uusiin vaihtoehtoihin, musta kritiikkiin ja sininen kokonaiskuvaan.

Kuusi ajatteluhattua on yksinkertainen, testattu ideointi- ja ajattelumenetelmä. Se on helppo

ymmärtää, oppia ja ottaa käyttöön. Yksinkertaiset symbolit auttavat hahmottamaan kunkin

hatun roolin nopeasti. Menetelmää voidaan käyttää lähes kaikilla elämän osa-alueilla joissa

tarvitaan yhdessä ajattelua: oppimistilanteissa, yhteisöissä, ideointipalavereissa ja business –

neuvotteluissa. Hattuja käytetään yleensä ryhmätyössä, mutta niitä voi käyttää myös

yksilötyöskentelyssä piristämään omaa ajatuksen juoksua.

Hattutekniikan ideana on katsoa ongelmaa eri näkökulmista ja samalla ottaa eri rooleja.

Kenelläkään ei siis ole vain yhtä tapaa ajatella, vaan rooli ja ajattelutapa valitaan tilanteen

mukaan. Roolissa ollessaan ihminen sanoo mielipiteensä helpommin kuin omana itsenään.

Taipumus ajatella aina ”yhdellä totutulla tavalla”, esimerkiksi kriittisesti tai positiivisesti, ei pääse tällöin dominoimaan ajattelua.

hattuja

 

 

3.      Ideoiden arvottaminen

 

Jokainen osanottaja saa kymmenen punaista ja kymmenen sinistä tarraa.

Punaiset tarrat: Idean merkittävyys (kuinka hyvänä, omaperäisenä ja tärkeänä ideaa tai ehdotusta voidaan sellaisenaan pitää nykytilanteeseen verrattuna.)

Siniset tarrat: Idean vaativuus (kuinka paljon uusia tietoja, taitoja ja resursseja ehdotuksen toteutuminen/toteuttaminen vaatii nykytilanteeseen verrattuna. Mitä enemmän meillä on käytettävissämme ko. resursseja jo nyt, sitä enemmän tarroja – siis, sitä pienemmillä uusilla investoinneilla, ajankäytöllä, uusien taitojen opiskelulla jne. voidaan toteuttaa ko. idea ja sitä paremmin se silloin tietysti on toteutettavissa.)

Ryhmien jäsenet arvottavat nyt tarroillaan ehdotukset ja ideat. Tarrat voidaan jakaa ihan sillä tavoin kuin ko. osanottaja itse haluaa, vaikka kaikki kymmenen yhdelle ja samalle ehdotukselle tai kaikki erikseen.

Lasketaan ehdotusten saamien tarrojen lukumäärät ja valitaan molemmista ryhmistä eniten kannatusta saaneet. Tämän jälkeen toki keskustellaan aiheesta ja kehitetään ideoita lisää.

 

Tai tämänkin voi hoitaa erittäin yksinkertaisella analysoinnilla nimeltä BARRIKAADI. Siinä on tarkoituksena katsoa asiaa objektiivisesta näkökulmasta ja analysoida mikä ideoista ylittää parhaiten kaikki esteet, se idea on voittava idea.

 

4.      Ideoiden jatkokehittäminen

 

Tässä kohdassa periaatteessa palaamme kohtaan yksi, jolloin vaan mietimme jo valmiiksi ideoitua ideaa ja pyrimme jatkokehittämään sitä. Tässä voi käyttää apuna esimerkiksi lapputalkoita tai lootuskukka-menetelmää. Tämän jälkeen taas arvioidaan ja arvostellaan ideaa ja siirrytään eteenpäin, kohti toteuttamista.

 

24h prosessista

 

Periaatteessa kuvasin teille äskettäin 24h:n synnyttävän tiimin alkuprosessin ja itse asiassa ehkä myös tärkeimmän prosessin. Synnytyksessä kun olemme päässeet tähän vaiheeseen jossa ideointi on tapahtunut, sille on tehty väliarviointi (esimerkiksi varjoraati) ja ideaa on jatkokehitetty, niin seuraava vaihe alkaa olemaan idean realisointi eli tuotteistaminen. Mikäli kyseessä on palvelu, niin se pitää kuitenkin tuotteistaa edes paperiseen muotoon, jossa näkyy selkeästi kokonaiskuva ja pienet yksittäiset prosessit.

Mikäli kyseessä on konkreettinen tuote, niin tässä vaiheessa meidän tulee luoda sekä kirjallinen materiaalia (samalla tavalla kuin palvelusta), mutta myös fyysinen prototyyppi on todella tärkeä. Se antaa asiakkaalle / raadille visuaalisen kuvan siitä miltä tuote voisi näyttää tai tuntua ja ennen kaikkea se antaa asiakkaalle jotain konkreettista kotiin vietävää!

 

En koskaan unohda sitä kun tuotteistimme LÄN:ssä (Luovuus, älykkyys ja notkeus koulutusohjelma) tuotteistamisen. Sieltä syntyi fyysisiä prototyyppejä ”Tuotteistamisen oravanpyörästä” ja ”Tuotteistajan tornadosta”. Silloin kun pääsi itse koskemaan johonkin konkreettiseen, silloin tiesi että asia ei jäänyt idean asteelle, vaan siitä tuli myös totta.

 

Loppujen lopuksi pitää muistaa että kun ideointi työ on tehty ja kirjallinen materiaali on kasattu ja ehkäpä prototyyppikin on luotu, niin siitä seuraa koko prosessin tärkein osio eli esitys. Opin tämän Soulinc:in 24h:n aikana, että vaikka sinulla on kuinka hyvä idea tai tuote, niin se voi tuhoutua totaalisesti huonosti pidetyn esityksen takia, joka on siis samalla sinun myyntipuheesi. Lavalla ei tule vaan esitellä tuotetta ihmisille, vaan lavalla tulee myydä tuote / idea heille!

 

”Opitut tavat ovat joskus luovuuden vihollisia. Jos kuorit banaanin ”kahvapäästä” kuori se ensi kerralla päinvastoin. Aina kun kohtaat banaanin muista, että voit kuoria sen myös toisin.”

 

Olen monessa 24h:ssa huomannut että vaikka ryhmällä on aikaa 24 tuntia, niin kiire tulee joka kerta. Banappelsiini kirja neuvookin tässä tilanteessa tekemään deadlinestä ystävän.

 

”Täydellinenkään idea ei toimi, jos se tulee liian myöhään.”

 

Mitään ei ole siis kiveen hakattu. Ei ole yhtä ja ainoaa tapaa toimia, vaan mahdollisuuksia on rajattomasti tain ainakin kaksi, onnistuminen tai epäonnistuminen.

 

Timo Perttunen

tipi@mittava.fi

Mittava Innovations

 

Tagit: , , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!