Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kohti Kasvua

Kirjoitettu 06.02.13
Esseen kirjoittaja: Elias Markkula
Kirjapisteet: 4
Kirja: Sinisen meren strategia, Liekeissä
Kirjan kirjoittaja: W. Chan Kim & Renee Mauborgne, Petteri Kilpinen
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.4. Johtamisen haasteet, 4.6. Strategiakirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kohti kasvun tietä

 

 

Million johtaminen kohti yhteistä visiota on tähän astisista tehtävistäni selvästi haastavin. Aluksi tehtävä tuntui yksinkertaiselta ja helpolta hommalta. Olimmehan tiiminä ensimmäiset puoli vuotta onnistuneet lähes kaikessa. Kaikki tuntui sujuvan tiimiltämme kuin rasvattu. Totuimme menestykseen, mikä johti turvalliseen ja mukavaan tunnelmaan. Huomasin kuitenkin nopeasti, että tiimiliiderin pesti ei ollutkaan yksinkertainen homma. Nopeasti alkoi tuntua raskaalta, sillä kaikki vastuu tuntui yllättävän suurelta. Million on nyt uudistumisen porteilla ja tehtäväni onkin nyt johtoryhmän johdolla saada kurssi kohti yhteistä päämäärää.

 

Hain johtajuuden koulutusohjelmaan (NJL), saadakseni johtajuuteen tarvittavia ominaisuuksiani nostettua uusiin sfääreihin, sillä nyt alun raskas tunne on muuttunut innostuneeseen ja lähes riemukkaaseen tunteeseen. Luin tähän vuoden alkuun pari kirjaa, joiden pohjalta pohdin tiimimme Million tulevaa suuntaa ja siihen tarvittavaa johtajuutta. Ensimmäiseksi luin W. Chan Kimin ja Renee Mauborgnen Sinisen meren strategian. Toinen lukemani teos on kotimainen, Petteri Kilpisen Liekeissä. Päätin yhdistää nämä kaksi opusta, koska niiden sanoma on nyt Million tilanteessa ajankohtainen.

 

Olemme tällä hetkellä keskellä palveluidemme tuotteistamisprosessia. Nyt onkin tärkeää pohtia miten saamme tuotteistamme mahdollisimman laadukkaita ja tuottavia. Meidän tulee erottua massasta tuotteillamme eli hakeutua punaisilta meriltä kohti tuoreita sinisiä meriä. Sinisen meren strategia tarkoittaa siis sitä, että kehitämme uusia markkinoita entisten ja kovasti kilpailtujen tilalle. Panostamme siis uusiin markkinoihin sen sijaan, että yrittäisimme tehdä jo jotain vanhaa, entistä tehokkaammin ja tuottavammin. Million on suunnattava kasvua kohti, supistamisen sijaan.

 

Sinisen meren strategian mukaan kaikki lähtee uusien arvoinnovaatioiden luomisesta. Arvoinnovaatio tarkoittaa uutta innovaatiota, joka tuottaa sekä asiakkaalle että yritykselle uutta ennen kokematonta arvoa. Se avaa uutta markkinatilaa ja tekee tuskaisesta kilpailusta samalla tarpeetonta. Innovaatio ei välttämättä ole mikään konkreettinen keksintö vaan uusi tapa tuottaa hyötyä ja arvoa asiakkaalle. Se voi olla esimerkiksi uusi tapa yhdistää palveluita tai uusi tapa painottaa eri asioita yrityksen toiminnassa.

 

Sinisen meren strategiaa ja uutta arvoinnovaatiota luotaessa tulisi Kimin ja Mauborgnen mukaan kysyä neljä kysymystä:

 

  1. Mitä tekijöitä tulisi supistaa selvästi alan normaalitasoon verrattuna?
  2. Mitä tekijöitä tulisi korostaa selvästi enemmän kuin alalla yleensä tehdään?
  3. Mitkä toimialalla selviönä pidettävät tekijät tulisi kokonaan poistaa?
  4. Mitä toimialalle täysin uusia tekijöitä tulisi luoda?

 

Annan seuraavassa konkreettisen esimerkin toimialasta, joka on Suomen kuntoilubisneksessä löytänyt täysin uuden tavan saada ihmiset kuntoilemaan. Kyse on boulderkiipeilystä. Se tarkoittaa matalilla seinillä tapahtuvaa kiipeilyä. Ala on ollut Suomessa räjähdysmäisessä kasvussa siitä lähtien kun ensimmäinen boulderhalli avattiin helsingissä muutama vuosi sitten. Nykyään halleja avautuu suurimpiin kaupunkeihin kuin sieniä sateella. Boulderoinnissa on kyse matalilla seinillä kiipeilystä. Tämä tarkoittaa sitä, että harrastamisen aloittaminen ja harrastaminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Ennen kiipeilyn aloittaminen vaati köysiturvallisuuden hallintaa ja kalliita kursseja, mutta boulderoinnissa ei moisia kursseja tarvita. Boulderoinnissa turvallisuuden varmistavat alastulopatjat. Koska kiipeily on kokonaisvaltaista liikuntaa ja haastaa kehon lisäksi myös mielen, viehättää se monia eri tyyppisiä liikkujia. Kiipeily on monelle ensimmäinen liikuntalaji. Toisaalta moni esimerkiksi kuntosalilla käynyt on vaihtanut kiipeilyn uudeksi lajikseen.

 

Tarvitaan muutosta ajattelussa, jotta päästään irti vanhoista tavoista ajatella tuotteita. Miten pääsemme irti vanhasta ajatelustamme ja kuinka viemme Milliota kohti uusia markkinoita? Vastausta näihin kysymyksiin pohdin usein. Tärkeää on luoda tiimin kesken avoin ja luovuudelle otollinen kulttuuri. Nykyaikaisessa bisnesmaailmassa luovuus ja uusien innovaatoiden luominen on tie yrityksen menestykseen. Ennen elettiin tuotantotalouden aikaa, jolloin tuottavuutta voitiin lisätä supistamalla kustannuksia ja lisäämällä työn tehokkuutta. Nykyään on lähes mahdotonta lisätä tuottavuutta kuluja enää lisää karsimalla ja ihmisiä piiskaamalla tehokkaampaan työskentelyyn. Elämme nykyään osaamistalouden aikaa, jolloin suurin arvo tuotteelle saadaan aivotyön kautta. Yrityksen arvo ei ole enää pelkästään konkreettista materiaa. Päinvastoin, nykyään arvo muodostuu enemmän ja enemmän immateriaalisesta pääomasta. Se koostuu kolmesta asiasta.

 

Immateriaalinen pääomä

  • Suhdepääoma: asiakasarvo, brändi, suhteet, design
  • Rakennepääoma: palvelut, innovaatiot, prosessit, tieto
  • Ihmispääoma: yrityskulttuuri, arvot,  johtaminen, kehittyminen

 

 

Tärkein näistä on ihmispääoma. Nykyinen ajatteleva, osaava ja oppiva ihminen on haastava johdettava. Sitä ei voi enää hallita, vaan houkuteltava ja inspiroitava. Kuten Kilpinen kirjassaan Liekeissä sanoo, osaamisen johtamisen tulee tähdätä luovuuteen kannustamiseen eli kykyyn kehittää parempia vaihoehtoja. Luovuus vaatii rohkeutta ja johtajan tulisikin kannustaa työntekijöitä rohkeasti kokeilemaan uusia vaihtoehtoja ja käyttämään rohkeasti omaa mielikuvitustaan.

 

Omalla kohdalla olen pyrkinyt kannustamaan tiimitovereitani rohkeasti kokeilemaan. Olen nähnyt, että eräillä tiimiläisillä on joku mielenkiinnon kohde, mutta rohkeus ei vielä riitä viemään asiaa eteenpäin. Tällöin olen kannustanut ja pyrkinyt kääntämään heidän omia ajatuksia epäilyksestä unelmien ajatteluun. Tärkeää on löytää oma inspiraationi joka päivä, sillä johtajan on hankala inspiroida muita, jos ei itsekään ole syttynyt ajatukselle.

 

Luovuus ja sen tulokset ovat nykyisin elintärkeitä kaikille yrityksille. Koska markkinat ja maailma muuttuvat koko ajan kiihtyvällä tahdilla, on uusien ideoiden synnyttämiseen käytettävä enemmän resursseja kuin ennen. Hyvät innovaatiot vaativat paljon huonoja ideoita. Määrä takaa siis laadun. Millionkin tulisi käyttää aikaa kaiken muun kiireen ja juoksevien asioiden keskellä vapaaseen ideointiin, jotta muuttuminen kohti parempaa suuntaa olisi mahdollista. Muutos on välttämätöntä, mutta sitä ei voi pakotta, vaan muutoksen halu on saatava syttymään jokaisen itsensä sisällä.

 

    Kun maailma yrityksen ympärillä muuttuu nopeammin kuin yrityksen sisällä, on loppu vain ajan kysymys.” – Jack Welch

 

Luovuus edellyttää syvää oman alansa tuntemista. On oltava myös laajaa näkemystä oman alansa ulkopuolelta, jotta laajojen asioiden yhdistäminen tai yksinkertaistaminen olisi mahdollista. Kolmanneksi tarvitaan kiireetöntä aikaa ideoida ja pohtia. Tähän ainakin minun on panostettava, sillä välillä huomaan aiheuttaneeni itselleni kiirettä aivan turhaan. Kiire aiheuttaa muunmuassa sen ettei pysty elämään hetkessä, mikä on yksi tärkeimpiä asioita ihmisten välisissä suhteissa. Neljäntenä luovuuteen tarvitaan hyvää itsetuntoa. Johtajana minun tulee pyrkiä luomaan turvallista ja luottavaista, sekä avointa ympäristöä, jossa jokainen pystyy avoimesti ilmaisemaan oman mielipiteensä. Haastetta tulevaksi vuodeksi siis riittää luovuuden johtamisen saralla.

 

Elias Markkula

elias@millio.fi

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!