Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kova työ kantaa hedelmää

Kirjoitettu 07.01.19
Esseen kirjoittaja: Oona Tynkkynen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Minä, Zlatan Ibrahimović
Kirjan kirjoittaja: David Lagercrantz
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen, 9.12. Elämänkerrat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

David Lagercrantzin Minä, Zlatan Ibrahimović oli yksi parhaimmista elämänkerroista, joita olen lukenut. Aloin kirjan luettuani vähän jopa fanittamaan Zlatania. Jos vertaan itseäni Zlataniin, on meillä ero kuin yöllä ja päivällä. Huolimatta meidän erilaisuudesta oli Zlatanin tarina inspiroiva ja vaikuttava. Se on kova kasvukertomus lähiömukulasta maailmankuuluksi jalkapalloilijaksi.

 

Tee töitä kovasti ja periksiantamattomasti

Zlatan Ibrahimović ei syntynyt huippujalkapalloilijaksi. Hän tuli sellaiseksi kovalla työllä, loputtomilla harjoitteluun käytetyillä tunneilla sekä uskomalla omaan tekemiseen ja ennen kaikkea itseensä. Kova työ palkitaan, oli ehkä mieleenpainuvimmista opetuksista Minä, Zlatan Ibrahimović -kirjasta. Vain taivas on rajana jokaiselle, joka jaksaa tehdä töitä unelmiensa eteen.

Ihailen Zlatanin tahtoa ja päättäväisyyttä ja periksiantamattomuutta. Itseltäni sellainen puuttuu. En ole lainkaan pitkäjänteinen ihminen. Innostun nopeasti, mutta vastaavasti innostus laskee myös nopeasti. En ole löytänyt samanlaista paloa mihinkään tekemiseen, niin kuin Zlatanilla on jalkapalloon. Olen tehnyt vähän sitä ja tätä, mutta missään en ole jaksanut kehittää itseäni huipuksi. Ehkä se johtuu myös siitä, että en ole löytänyt vielä omaa juttuani, johon haluaisin keskittää kaiken energiani. Toisaalta ehkä pelkään pelata kaiken yhden kortin varaan. En ole uskaltanut pistää itseäni likoon, minkään asian puolesta. Olisiko pitänyt? En tiedä. Ehkä tai ehkä ei.

Ajattelin pitkään, että toimittajana olo oli minun juttuni. Lähtisin lukiosta lukemaan journalistiikkaa ja työskentelisin sen jälkeen kirjoittamisen parissa. Jossain kohtaa tämä kuitenkin muuttui. Tälle ajatukselle rakennettu tulevaisuus mureni enkä oikein tiennyt mitä halusin. Päädyin Tiimiakatemialle. Ajattelin, että ehkä Tiimiakatemialta löytäisin oman juttuni. Olen Tiimiakatemian puitteissa päässyt kokeilemaan asioita ja oppinut, mistä asioista tykkään ja mistä taas en. Omaa juttua en sen sijaan vielä ole löytänyt. Ehkä se ei täysin täältä löydykään, eikä sen ehkä tarvitsekaan löytyä. Ehkä tärkein oivallus on se, että maailma on avoinna. Mikä vain on mahdollista, jos siihen uskoo ja tekee töitä sen eteen.

 

Usko itseesi

Zlatanin tie maailman parhaimpien jalkapalloilijoiden joukkoon ei ollut helppo. Hän kohtasi hirvittävän määrän ennakkoluuloja jo lapsena. Välillä kirjaa lukiessani järkytyin aikuisten ihmisten julmuudesta. Nuoren Zlatanin joukkuekavereiden vanhemmat keräsivät nimilistoja, että nuori Zlatan saataisiin pois joukkueesta. Aikuiset ihmiset halusivat savustaa lapsen ulos oman harrastuksensa parista omien ennakkoluulojensa takia. Herkempi lapsi olisi varmasti luovuttanut ja jättänyt harrastuksensa. Zlatan kuitenkin näytti, että hän ei välitä, mitä mieltä muut ovat. Hän näytti, että on uskallettava olla kovanaama. Pitää uskaltaa vaatia itseltään ja muilta. Maailman parhaaksi ja ennätyksiä rikkovaksi pelaajaksi ei päästä nöyristelemällä. Zlatan ei näyttänyt heikkouksiaan. Hän halusi pelata, joten hän pelasi. Hän harjoitteli ja harjoitteli ansaitakseen paikkansa joukkueissa. Hän näytti maailmalle kovanaamalta, vaikka todellisuudessa hän ei sitä aina ollut. Hän paloi halusta rikkoa kohtaamansa ennakkoluulot ja näyttää kaikille. Sen hän totisesti tekikin.

Zlatan Ibrahimović on rohkea ihminen. Hän on sitä, mitä on, vaikka kaikki eivät siitä pitäisikään. Zlatanin omaava itseluottamus voi tuntua monesta suomalaisesta turhan ylimieliseltä. Hän uskoo ja luottaa itseensä ja tekemiseensä. Hän halusi taistella itsensä maailman huipulle ja sen hän totisesti teki kovalla työllä. Zlatanin tarina paljastaa, että usko itseen ja omaan tekemiseen kantavat pitkälle yli vaikeuksienkin.

 

Muista antaa tilaa

Jalkapallo on joukkuelaji ja Zlatan taas on monella tapaa yksilöpelaaja. Hän rakasti jo lapsena hurjia kikkailuja, joiden harjoittelemiseen hän oli käyttänyt lukuisia tunteja. Hän teki jo nuorena kikkoja kentällä muiden mielipiteistä välittämättä. Tämä taas ei miellyttänyt joukkuetovereita ja heidän vanhempiaan, jotka saivat lisää syitä savustaa nuoren jalkapalloilijan pois kentiltä. Zlatan loisti, kun sai tehdä niin kuin halusi. Zlatan nousi monesti ratkaisevaksi ja johtavaksi pelaajaksi joukkueessaan. Hän syttyi taistelemaan ja samalla hän sytytti koko joukkueen. Hän toi veti mukanaan joukkueet jopa mestaruuksiin asti.

Liiallinen muottiin tunkeminen FC Barcelonassa valmentaja Pep Guardiolan toimesta, meinasi koitua Zlatanin kohtaloksi. Guardiola olisi halunnut muovata Zlatanista samanlaisen pelaajan kuin muut joukkueen pelaajat olivat. Zlatanin röyhkeys ja samalla tulokset kentällä alkoivat hiipua. Liian kiltin peliotteen myötä Zlatanin oma identiteetti kentällä alkoi rakoilla. Hän ei enää huudellut kentällä vastustajille, mutta ei myöskään tehnyt maaleja ja ratkaissut pelejä. Hän sullottiin liian tiukkaan muottiin, joka tukahdutti hänet.

Monesti itsekin unohtaa, että tiimi muodostuu yksilöistä eikä yksilöt tiimeistä. Jokaisen pitäisi päästä toteuttamaan itseään omalla parhaalla tavallaan. Ketään ei pitäisi tunkea liian vahvasti tiettyyn muottiin. Meitä sekä tapoja toimia ja tehdä asioita on lukuisia. Omassa tiimissä pitäisi muistaakin, ettei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä. Jotkut ovat henkeen ja vereen tiimipelaajia, toiset taas ovat vahvemmin yksilöpelaajia, mutta hekin tuovat omalla tavallaan antavat panoksensa tiimiin. Jokainen yksilö on tiimissä tärkeä ja se on hyvä palauttaa Tiimiakatemialla aina tasaisin väliajoin mieleen. Kaikkien ei pidä olla samasta puusta veistettyjä. Erilaisuus on rikkaus, joka tekee jokaisesta tiimistä vahvemman.