Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kuinka ideat syntyvät

Kirjoitettu 01.03.17
Esseen kirjoittaja: Juuso Nieminen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kuinka ideat syntyvät
Kirjan kirjoittaja: Jussi T. Koski & Saku Tuominen
Kategoriat: 7. Innovointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ideat ja luovuus ovat kokoajan ympärillämme sekä meissä itsessämme. Useimmat meistä ovat vain kadottaneet yhteyden näihin ominaisuuksiin tai eksyneet etsiessään niiden alkulähdettä. Monille luovuudesta ylipäätään on tullut kirosana, joka yhdistetään ainoastaan kaikkeen taiteelliseen, eikä sen liittämistä mihinkään muuhun voi edes kuvitellakaan. Mistä luovuudessa on sitten kuitenkin pohjimmiltaan kyse?

Uuden äärelle

Jotta ihmisen luovuus voisi kukoistaa, tulee uuden luomisen perustua lähtökohtaisesti tietoon, osaamiseen ja oman alan hallintaan. Vankka kokemuspohja elämästä sekä asioista ja kiinnostus ympäröivää maailmaa kohtaan luovat edellytyksiä luovalle ajattelijalle, joka havainnoi kaikkea ympärillään lapsen silmin. Monesti esimerkiksi uudet keksinnöt ovat avoimin mielin yhdistettyjä, jo olemassa olevia laitteita, joista on siten yhdistelemällä muotoutunut joitain kokonaan uusia kokonaisuuksia. Kamerakännykkä, pyyhekumi lyijykynän päässä tai auto ovat erinomaisia esimerkkejä ennakkoluulottomasta suhtautumisesta ympäröivään ja haluun kehittää parempaa.

Luovuus on pieniä arjen tekoja, kovaa työtä ja ennenkaikkea ajattelua. Luovuudella voidaan nähdä olevan kolme olennaista kulmakiveä, jotka ruokkivat sen tuotoksia. Avoimuus kaikkea kohtaan on suoraan luovuuden ytimessä, motivaatio toimii sen moottorina ja intohimo luovuuden aihetta kohtaan on kokonaisuuden polttoaine, joka pitää koneiston käynnissä. Luovuuden kehittäminen vaatii sitkeyttä. Se merkitsee sitä, että meidän tulee lukea paljon ja kaikenlaista tietoa, mikä ikinä sitten meitä kiinnostaa ja olla valmis yrittämään uudelleen ja uudelleen jos ensimmäinen luomus epäonnistuu.

Luovuuden pohjaksi kerättävää tietoa on lähtökohtaisesti kahdenlaista, hyödyllistä ja hyödytöntä. Ensiksi mainittu on informaatiota, joka liittyy vahvasti joko omaan alaan, tai johonkin tällä hetkellä kriittiseen tekemiseen. Hyödytön tieto on puolestaan kaikkea, mille ei tällä hetkellä ole juuri mitään käytännön hyötyä, mutta on muuten kiinnostavaa luettavaa. Luovuuden edistämiseksi on hyvä lukea molempia, sillä koskaan ei voi tietää mistä uudet ideat lopulta putkahtavat esiin. Tiedon kartuttaminen on oman kokemuspohjan eläväisenä pitämistä ja avoimuutta kaikkea kohtaan. Assosiaatioiden ja virikkeiden hakeminen jostain muualta kuin varsinaisen aiheen ääreltä on mielen virkeänä pitämistä ja siksi niin tärkeää luovuuden kehittämiselle.

Uskalla epäonnistua

 

”Vasta kun opin tekemään virheitä, pääsin jonkun suuremman jäljille.”

– Saksofonisti Ornette Coleman

Jokainen huippuluova yksilö on opetellut epäonnistumaan. Luovuus vaatii jatkuvaa ideoimista ja tällöin hyvien ajatusten joukkoon mahtuu väkisin myös läjäpäin huonoja. Toimintaperiaate on sama kuin myynnin suhteen, sillä määrä tuo laatua. Ajatusta voi verrata esimerkiksi siihen kummasta tulee paljon todennäköisemmin hyvä idea, jos tehtävänäsi on keksiä yksi idea 10 minuutissa tai 10 ideaa 10 minuutissa.

Hyvät ja huonot ideat ovat merkityksellisiä luoville ihmisille, ja he osaavat arvostaa molempia yhtälailla. Jatkuvaan ideointiprosessiin opettelu on tärkeämpää kuin yksittäisten ideoiden laatu, sillä aina ennen pitkää joukkoon mahtuu varsinaisia timantteja, joista jatkokehittelemällä voi syntyä jotain arvokasta. Myönnytys tehdä virheitä vapauttaa mielemme sekä alitajuntamme aitoon itseilmaisuun, joka on luovuuden kannalta hyvinkin olennaista.

Opi luovemmaksi ongelmanratkaisijaksi

”Jos et pysty ratkaisemaan ongelmaa, syy saattaa olla siinä, että noudatat sääntöjä.” 

-Luova johtaja Paul Arden

Taitava ongelmanratkaisu vaatii tekijältään ongelman tarkkaa määrittelyä. Monesti kiirehdimme etsimään ratkaisua ilman kunnollista ongelman ymmärtämistä, jolloin huomaamme lopuksi vain päätyneemme väärän ratkaisun äärelle. Luova prosessi koostuu viidestä vaiheesta, jotka vaativat jokainen erilaista luovuuden ulottuvuuksien hyödyntämistä:

  1. Määrittele ongelma
  2. Keksi ideoita
  3. Valitse paras
  4. Hio
  5. Toteuta

Isojen ongelmien paloittelu pienempiin osaongelmiin on hyvä tehdä aina kun kyse on hyvin laajoista kokonaisuuksista. Ongelmanratkaisuun on tärkeä pystyä löytämään itselle omalta tuntuva lähestymiskulma, joka antaa luovuudelle vapauden kukkia ja mahdollistaen näin rentouden säilymisen ideointiprosessissa. Näkökulman ja suunnan vaihtamisen kyky on tärkeä osa ongelmanratkaisua, sillä kuten jo aiemmin tuli ilmi, ratkaisut voivat löytyä mitä erikoisemmista paikoista. Uutta lähestymistapaa voi etsiä kaikesta ympäriltään sanoista ja asioista, kuten työpöytä, puhelin, ikkunalasi tai pöytälamppu. Jos esimerkiksi miettii ikkunalasin kautta, voiko ratkaisu löytyä läpinäkyvyydestä (tuotanto tuodaan asiakkaiden luokse), eristävyydestä (tuotteen veden- ja tuulenpitävyyttä parantamalla), vai pitäisikö näköalan olla kenties parempi (palveluympäristön muuttaminen)? Tämän kaltainen lähestymistapa ongelmiin pitää ideointiprosessin irtonaisuuden hengissä.

Luovuuden kehittäminen jatkuvasti idearikkaammaksi vaatii kiinnostusta jotakin selkeää asiaa kohtaan sekä aikaa ja tahtoa ajatella sitä. Luovuus on aivotyötä ja siten opittavissa siinä missä kaikki muukin toiminta. Ryhdy siis havainnoimaan ympäristöäsi, tee jatkuvasti uusia asioita, lue paljon sekä muista olla avoin kaikkea kohtaan. Näistä tekijöistä tulet löytämään luovan itsesi.

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!