Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kuinka ideat syntyvät?

Kirjoitettu 21.01.19
Esseen kirjoittaja: Sara Engman
Kirjapisteet: 1
Kirja: Kuinka ideat syntyvät?
Kirjan kirjoittaja: Jussi T. Koski, Saku Tuominen
Kategoriat: 7.1. Luovan ajattelun työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kuinka ideat syntyvät? Saku Tuomisen ja Jussi T. Kosken kirjassa Kuinka ideat syntyvät? luovuus ajatellaan uusia ideoita tuottavana ajatteluna, asioiden tekemistä aiemmasta tai totutusta poikkeavalla tavalla. Luovuutta tarvitaan, jos ajattelet, että jonkin asian maailmassa voisi kenties tehdä eri tavalla, mielellään järkevämmin. Luovuutta on esimerkiksi keksiä uusia, nopeampia tapoja siivoamiseen. Uusiin ideoihin tarvitaan siis luovuutta. Mutta entä jos ei tunne olevansa luova ihminen? Ei hätää, luovuuttakin on mahdollista oppia. Luovuuteen kannattaa suhtautua kuten mihin tahansa taitoon, esimerkiksi pianonsoittoon. Luovuuteen ja uusien ideoiden keksimiseen tarvitaan myös mielikuvitusta, työtä, rohkeutta ja avointa mieltä. Luova ihminen on yleensä myönteinen, innostunut ja energinen. Luovan toiminnan puute puolestaan tylsistyttää ja turhauttaa.

Tiimiakatemialla luovuus ja uudet ideat ovat mielestäni kaiken tekemisen ydin. Tiimiakatemialla kaivataan rohkeita ja hulluja ideoita ja uskallusta toteuttaa niitä. Luovalla ihmisellä pitää olla kiinnostus jotain asiaa kohtaaan ja hanellä pitää olla aikaa ja halua pohtia sitä. Tämä on suhteellisen yksinkertaista, mutta ongelmallisemmaksi  asia muuttuu kun ajatuksista pitää kertoa muille. Uusiin ajatuksiin suhtaudutaan joskus epäilevästi, jonka takia uuden ajatuksen esittäminen on aina hankalampaa. Siksi luovuus vaatii hyvää itsetuntoa ja rohkeutta. Itsetunto kehittyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Yhdeltäkin henkilöltä saatu tuki voi olla ratkaisevan tärkeää.

Kirjassa esitellään mielenkiintoinen havainto luovuustutkija Dean Keith Simontonilta. Hänen mukaansa hyvien arvosanojen saaminen koulussa edellyttää usein mukautumista “normaaliin” tapaan hahmotttaa maailmaa ja muita ihmisiä. Huippuluovat yksilöt ovat puolestaan usein fiksuja ihmisiä, jotka saavat keskinkertaisia, jopa huonoja arvosanoja, koska he tekevät heitä aidosti kiinnostavia asioita mielestään järkevällä tavalla. Kirjassa myös sanotaan, että meille on opetettu koko elämämme ajan, että epäonnistuminen on pahasta. On parempi olla huomaamaton, kuin erottua epäonnistumalla. Tämä ajattelu tappaa luovuuden. Jollain tapaa olen näistä asioita samaa mieltä. Usein koulussa on vaadittu, että kaikki asiat täytyy osata hyvin ja oikein. Jos epäonnistuu esimerkiksi kokeessa, saa vain ikäviä kommentteja opettajalta ja joutuu uusintaan. Luulen, että tämä on ainakin yksi syy miksi ihmiset eivät uskalla epäonnistua. Meidänkin tiimissä on ollut vaikeuksia ryhtyä isoihin projekteihin ja luulen että suurin syy tähän on juurikin se, että pelätään epäonnistumista. Tiimiakatemialla olemme onnellisessa asemassa juurikin siinä, että täällä on lupa kokeilla ja myös epäonnistua. Täällä kaikkien ei tarvitse kangistua samaan oppimisen kaavaan, vaan jokainen saa oppia itselleen parhaalla tavalla ja hommia tehdäänkin itseä varten. Tämän kun saisi vielä iskostettua kaikkien, myös itseni päähän. Se on mielestäni hienoa akatemialla, että esseet saa kirjoittaa omalla tyylillä ja tekstissä saa näkyä oma persoona.

Mikä estää luovuuden? Kiire on useimpien ihmisten suurin ongelma, jonka vaikutukset säteilevät kaikille elämänalueille, myös luovuuteen. Kun ihmisillä on kiire ei jää aikaa ajattelulle, joka on luovuuden perusta. Kirjan kirjoittajat suosittelevatkin palaverien perumista, kiireettömän laatuajan varaamista, parempaa ajankäytön suunnittelua, jopa valehtelemista. Tämä sen takia, että ihmiset eivät enää osaa käyttää aikaansa oikein. Vaikka meillä on enemmän apuvälineitä, joiden tarkoitus on auttaa ja helpottaa elämää, kuin koskaan, ihmisillä tuntuu olevan vähemmän aikaa kuin koskaan. Kirjassa oli hieno lause jossa sanotaan, että “Jatkuvan reagoimisen, tauottoman tekemisen ja fanaattisen verkostoitumisen nimissä tapahtuvan päättömän suhaamisen pakkomielle estää ihmistä toimimasta luovasti”. Ihmisistä on tullut ahneempia ja ahneempia ja he haluavat koko ajan vain saavuttaa lisää hinnalla millä hyvänsä. Minun pahin painajainen olisi elää elämää, jossa juoksen kokouksesta toiseen ja teen töitä kotona illallakin, päivät olisi aikataulutettu tarkasti ja vapaalle oleilulle, löhöilylle tai extemporereissuille ei olisi aikaa. Vaikka töitä täytyy elämässä tehdä ja se on varmasti kivaakin mielekkään työn löydyttyä, pitää elämästä myös nauttia. Parhaat ideat syntyvät oikeastaan silloin kun ei ole mitään pakottavaa tekemistä vaan voi suunnitella uusia juttuja.

Suuri osa luovista ideoista ja tuotteista syntyy ryhmätyönä. “Kukaan ei ole mitään ilman muita”, sanoi myös fyysikko John Archibald Wheeler. Siksi Tiimiakatemia onkin loistava paikka uusille ideoille. Kun yhdessä pohditaan ja mietitään kaikenlaista ei uusilta ideoilta voi välttyä. Parhaimmat ideat eivät kuitenkaan synny suurissa ryhmissä, sillä silloin herkästi rupeaa miettimään sitä, mitä muut ajattelevat omista ideoista. Lisäksi ryhmässä rupeaa helposti ajattelemaan samalla tavalla kuin muut. Itse en ainakaan saa isossa ryhmässä ideoitani kovin hyvin esille, toisin kuin pienemmissä porukoissa. Siksi onkin hyvä, että miettiessämme uusia ideoita tiimimme kanssa käytämme usein learning cafe -työkalua, jossa kierrellään pienissä ryhmissä eri pisteillä. Eri pisteillä pohditaan erilaisia aiheeseen liittyviä juttuja. Uusien asioiden esittäminen vaatii turvallisuuden tunnetta ja ideointiin osallistuvien ihmisten välistä luottamusta. Tästä syystä onkin tärkeää, että tiimin välille syntyy luottamus. Luottamus rakentuukin tiimimme välille koko ajan ja mielestäni paras tapa siihen on vapaa-ajallakin hengailu, jota olemmekin tehneet ihan hyvin. Vapaa-ajalla tulee juteltua enemmän ja henkilökohtaisistakin asioita, mikä luonnollisesti tuo ihmisiä lähemmäs toisiaan.

Luovaa ajattelua voi oppia -ihan niinkuin muitakin taitoja- harjoittelemalla. Useimmiten luovat ideat vaativat taustalleen useiden vuosien työn. Kun on ajatellut ja kehittänyt itseään jollain alueella, ideat syntyvät kuin itsestään. Taiteilija Pablo Picassokin maalasi huipputyönsä kolmessa minuutissa, mutta sitä ennen hän oli käyttänyt 30 vuotta aikaa itsensä kehittämiseen. Ajattelulle onkin hyvä varata aikaa ihan kalenteriin, niin hullulta kuin se kuulostaa. Fakta vain on se, että ihmisillä ei tunnu olevan aikaa asioille mitkä heillä ei lue kalenterissa. Kirjan mukaan kaksikin tuntia viikossa ajattelua on paljon enemmän kuin mihin useimmat ihmiset ehtivät. Tätä lukiessa pohtii kuinka hulluksi maailma on mennyt, kaikilla tuntuu olevan aina kauhea kiire. “Nauti elämästäsi. Se on paitsi hauskaa, myös järkevää.”

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!