Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kuinka olla piittaamatta paskaakaan

Kirjoitettu 29.05.19
Esseen kirjoittaja: Emilia Niemi
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kuinka olla piittaamatta paskaakaan
Kirjan kirjoittaja: Mark Manson
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tämä kirja sai hymyn huulille! Kerrankin löysin kirjan mihin voin täysin samaistua. Tiimissäni minut tunnetaan monesti siitä, että en kummemmin ressaa asioista. Tämä ehkä johtuu siitä, että en ajattele asioita liian monimutkaisesti tai tee asioista turhaa ongelmaa. Välillä on hyvä olla piittaamatta paskaakaan, niin kuin kirjassa sanotaankin.

Kirja kertoo siitä, mihin kannattaa tuhlata aikaa ja mihin ei. Mikä on merkityksellistä?

Nykyajan somemaailmassa on hyvä omata tätä ajattelutapaa. Somessa ihmisten elämät näyttävät niin hienolta ja täydelliseltä. Tämä saa miettimään omaa elämää negatiivisesti, ”vittu mitä paskaa” kirjassa sanotaan. Tämä on aivan totta, sillä somessa monet ihmiset antavat oman elämänsä näyttää hienommalta kuin oikeasti on ja niistä ikävistä puolista ei niinkään puhuta. Tämä aiheuttaa sen, että miettii miksi ei itsellä mene noin hyvin, mitä tein väärin. Olen huomannut itsessäni aikaisemmin näitä piirteitä Instagramin käytön aikana. Vähän aikaa sitten tajusin, miksi minulle tulee ahdistunut olo sen jälkeen kun olen selannut Instagram feediä. Rupesin poistamaan henkilöitä joita seuraan, sillä huomasin että monet niistä ovat sellaisia ”täydellisiä ihmisiä, joilla on täydellinen elämä”. Mutta onko oikeasti niin? Ei välttämättä. Seuraan nykyään sellaisia ihmisiä, joista saan energiaa ja inspiraatiota, ketkä ovat aitoja ihmisiä ja samaistuttavia. Oloni ei ole enää lainkaan ahdistunut, ellen eksy ”tutki” sivulle..

Jos tämän tilanteen yhdistää vielä esimerkiksi murrosikäiseen nuoreen, voin kuvitella mitkä paineet heillä on. Kiire kasvaa ja luoda se täydellinen elämä ja näyttää täydelliseltä muiden silmissä. Toivoisinkin, että kaikki murrosikäiset lukisivat tämän kirjan esimerkiksi äidinkielentunnilla ja kirjoittaisivat reflektion siitä, mitä mieltä ovat asiasta.

Myös yksi tulokulma on siinä, että normaalius ei enää riitä. Sinun pitäisi olla poikkeuksellinen, jotta erotut muista. Mitä jos olet vain normaali? Tässä pyritään taas olemaan jotain muuta, mitä ei välttämättä ole. Muistan yläasteella, kuinka halusin olla erilainen kuin muut. Halusin tehdä asioita eri tavalla. Yksi erilaisuuden juttu oli ”En varmasti osta ikinä kosketusnäyttöpuhelinta.” Ja kuinkas kävikään… Mutta missä menee se raja, että oletko liian erilainen? Sillä nämä henkilöt yleensä joutuvat kiusatuksi, koska erottuvat liikaa koulussa. Ai kauheata, mitä paineita sitä luodaankaan. Mitä jos emme välittäisi paskaakaan? Olisimme juuri sellaisia kuin olemme ja piste. Hankaluus lienee siinä, että tällaisiin ihmisiin ei hirveästi törmää. Miten yrittää olla välittämättä paskaakaan kun kaikki muut tekee päinvastoin? Voisin väittää, että tällä ajattelutavalla voisimme välttää monet mielisairaudet, ahdistukset ja burnoutit. Monesti kun näen ja tutustun ihmiseen, joka on todella persoonallinen ja aito oma itsensä, ajattelen että VAU. Tällaiset ihmiset minusta loistavat ja heihin on helppo tutustua, sillä he antavat kaiken itsestään ulospäin.

Mites sitten he, joilla on jo kaikkea ja ”täydellinen elämä” ulkopuolisen silmin. He ovat yleensä niitä, jotka luovat ongelmia itse, sillä muuten niitä ei ole. Rikkailla nämä ongelmat voisivat olla esimerkiksi: ”Mitkä kukat nyt sopisivat alakertaan? Mistään ei löydy sopivaa värisävyä ja olemme ihan hukassa. ” Pienistäkin asioista tehdään suuria ongelmia ja näillä ihmisillä niitä saattaa olla paljon.

Epäonnistuminen

Epäonnistuminen on asia, josta kokoajan puhutaan enemmän ja enemmän. Epäonnistuminen kuuluu elämään ja sitä kautta oppii asioista. Mitä sitten jos epäonnistut? Hurraa itsellesi! Epäonnistumisia pitäisi juhlia vielä enemmän, niin kuin meillä Tiimiakatemialla. Vuoden kultamunaus palkinto menee sille projektille/ tiimille joka on epäonnistunut jossain, mutta saanut paljon oppia sen myötä. Yrityksessä tämä kannustaa riskin ottamiseen ja luo sellaisen ilmapiirin, että on hyvä epäonnistua välillä.

Elämässä voi sattua ja tapahtua mitä vaan, mutta se on täysin itsensä päätettävissä miten tilanteisiin reagoi. Käännätkö vastoinkäymiset voitoksi? Piittaatko paskaakaan ja ryhdyt toimiin vai jäätkö pohtimaan asioita sormi suussa.

Piittaamatta paskaakaan ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ei välittäisi asioista. Se tarkoittaa vain sitä, että ei keskity itse ongelmaan ja ei ota kaikkea niin tosissaan. Erotetaan ne asiat, mistä ehkä on hyvä olla huolissaan ja mitkä asiat eivät todellakaan tarvitse sitä.

On hyvä myös miettiä omat arvot elämään, jotta tietää mihin tuhlata aikaa ja mihin ei. Mitkä asiat ovat sinulla kaikista tärkeimpiä? Jos joku asia ei ole arvoissasi, silloin on ihan hyvä olla välittämättä paskaakaan.

Mitä enemmän on vastuuta omasta elämästä, sen enemmän on valtaa. Esimerkiksi jos joku käskisi sinun juosta maratoonin vs. päättäisit itse että haluat juosta maratoonin on näissä hieman eri asenne varmasti. Jos juokset sen takia, että joku muu juokseee, ei se tunnu yhtä hyvältä. Ole siis oman elämäsi kuningas, ja päätä mitä haluat tehdä/saavuttaa.

Aseta itsellesi arvot ja elä niiden mukaan. Kun pidät omat arvot mielessä, tiedät mihin asioihin keskittyä.

Minun arvoni voisivat olla:

  1. Tehdä sitä, mitä rakastaa
  2. Itsensä jatkuva kehittäminen
  3. Terveys ja hyvinvointi
  4. Perhe ja kaverisuhteiden ylläpitäminen
  5. Itsetuntemus ja itsensä arvostaminen

Aion kirjoittaa nämä arvot jääkaappini oveen lapulle, jotta ne pysyvät mielessäni.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!