Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kuinka olla piittaamatta paskaakaan

Kirjoitettu 15.10.18
Esseen kirjoittaja: Ida-Maria Muilu
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kuinka olla piittaamatta paskaakaan
Kirjan kirjoittaja: Mark Manson
Kategoriat: 8. Henkinen kasvu

Kuinka olla piittaamatta paskaakaan, 1.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 1.0/5 (1 vote cast)

Mark Mansonin Kuinka olla piittaamatta paskaakaan – kirja on nurinkurinen opas hyvään elämään. Kirjassa kerrotaan aika suorasanaisesti, kuinka olla tavoittelematta huippuja ja vertaamatta itseään muihin. ”Meille on liian pitkään tuputettu ajatusta siitä, että positiivisuus on avain onnellisuuteen, mielenrauhaan ja rikkauteen. Paskat! Nyt käsi sydämelle: useimmat jutut maailmassamme ja omassa elämässä on päin hemmettiä!”.

Kirjassa oli aika kärjistettyjäkin mielipiteitä ja osa ei ehkä niin sopinut omaan ajattelumalliin, kuten esimerkiksi edellä kuvattu lause. Vaikka kuinka keskiverto ja tylsä elämäni olisikin, en halua ajatella, että ne ovat päin hemmettiä ja positiivinen ajattelu – tai mikään mukaan välttämättä – ei siihen auta. Toisena esimerkkinä tästä on se, kuinka kirjassa kehotettiin tyytymään tavallisuuteen ja sulautumaan massaan. Mielestäni tämä kuulostaa vähintäänkin masentavalta.

Mutta hyvä ajattelumalli tässä kirjassa oli se, kuinka olla piittaamatta paskaakaan. Ja tämä ajattelumalli juurikin niissä asioissa, joista ei pidä piitata. Esimerkkinä: Jos tuntee, että sinua tai tuttuasi on kohdeltu väärin, voi siitä sanoa suoraan tämän tunteen aiheuttajalle piittaamatta hänen tunteista paskaakaan. Lisäksi saman asian voisi soveltaa asioihin, jotka eivät oikeasti ole piittaamisen arvoisia. Liian monesti on hirveästi asioita hoidettavana ja mieltä painaa yksi pikku asia, joka saattoi mennä väärin. Tai stressaavat asiat, joille ei vaan voi enää mitään. Näistä asioista tahdon opetella olematta piittaamatta paskaakaan.

Toinen asia, joka tässä kirjassa kolahti, on hyvät arvot ja niiden asettaminen. Ja kuinka tämmöinen asia, kuten arvot omassa elämässä, joita niin (liian) harvoin oikeasti ajattelee, voi vaikuttaa elämänlaatuun niin merkittävästi.

Esimerkkinä tästä kirjassa kerrottiin kitaristista, joka sai lähtöpassit bändistään juuri, kun he olivat saaneet ison diili levytysyhtiön kanssa ja nauhoitusten oli määrä alkaa pian.  Kitaristi perusti uuden bändin, tavoitteenaan tehdä siitä jymymenestys ja saada vanhat bändikaverit kateellisiksi. Pinnan alla oleva kiukku lietsoi hänen kunnianhimoaan ja kostosta tuli hänen muusansa. Parin vuoden kuluttua tämä bändi sai levytyssopimuksen ja albumi myi pian kultaa. Kitaristin nimi oli Dave Mustaine ja uudesta bändistä tuli legendaarinen Megadeth. Vuosien varrella bändi myi yli 25 miljoonaa levyä ja teki lukuisia maailmankiertueita. Bändi, josta Mustaine potkittiin pois, oli valitettavasti Metallica, jonka levyjä on myyty yli 180 miljoonaa kappaletta ja monet pitävätkin tätä bändiä yhtenä maailman suurimmista rockbändeistä. Mustaine myönsikin yhdessä haastattelussa, että oma menestys tuntuikin suhteelliselta epäonnistumiselta. Kaikista saavutuksistaan huolimatta hän pitäisi itseään tyyppinä, joka lempattiin Metallicasta.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka arvojen asettaminen voi vaikuttaa omaan elämään valtavasti. Arvo, joka perustuu muihin, on huono arvo. Jos Mustaine olisi osannut pitää ainoastaan omaa menestystä arvokkaana (tietenkin helpommin sanottu, kuin tehty), olisi hän osannut arvostaa yli 25 miljoonaa myytyä levyä, mutta verrattuna Metallicaan, tämä määrä oli mitätön. Jatkuva uuden bändin vertaaminen vanhaan bändiinsä toi hänelle varmasti järjettömän paljon stressiä ja mielipahaa.

Tästä pääsemmekin omaan pohdiskeluun ja omien arvojen asettamiseen. Itsensä vertaileminen toisiin ja omien arvojen siihen perustaminen on tavattoman yleistä. Pitäisi kuitenkin kääntää katseet kerrankin vain omaan napaan, ja miettiä, mihin saavutukseen olisi ylpeä, jos itse pääsisi miettimättä mihin muut on päässyt. Tai kuinka asettaa itselleen arvoja, jotka ohjaavat positiiviseen ajatteluun ja elämäntapaan.

Juju on valita itselleen hyviä arvoja ja arviointikriteerejä. Silloin mielihyvä ja menestys seuraavat itsessään, niitä tavoittelematta.

Hyvät arvot:

  1. Perustuvat tosiasioihin
  2. Hyödyttävät toisiakin
  3. Toteutuminen on itsestä kiinni ja voivat toteutua milloin vain

Huonot arvot:

  1. Perustuvat luulotteluun
  2. Vahingoittavat toisia
  3. Toteutuminen riippuu muista ja onnistuu vain tietyissä olosuhteissa

Esimerkiksi rehellisyys on hyvä arvo, sillä siitä voit päästää itse, se perustuu tosiasioihin ja hyödyttää muita. Suosio on esimerkki huonosta arvoista.  Sillä jos sitä esimerkiksi mittaa sillä, onko bileiden suosituin tyyppi, tapahtumiin ei voi itse paljon vaikuttaa, sillä ei voi tietää ketä bileisiin on tulossa ja luultavasti paikalle tulijoista ei tiedä puoliakaan. Joten myöskään tämän arvon toteutumiskriteeri ei perustu tosiasioihin.

Eli kun miettii omia arvojaan, kannattaa miettiä erityisen tarkkaan, että ne ovat sinusta itsestä peräisin. Ei tarvitse stressata turhaan muiden mielipiteistä, eikä siitä, että joku muu päättä, voivatko ne toteuta vai eivät. Tärkeää on tunnistaa oma arvomaailmansa, eikä olla vain jonkun arvon kannattajia. Jos arvostaa rehellisyyttä, täytyy olla rehellinen eikä valehdella. Jos arvostaa muiden puolustamista, tulee puolustaa muita, eikä katsella sivummalta.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!