Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan

Kirjoitettu 17.10.20
Esseen kirjoittaja: Laura Autio
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan
Kirjan kirjoittaja: Mark Manson
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Lukulistalta seuraavan vuoron sai Mark Mansonin kirja ”Kuinka olla piittaamatta paskaakaan”. Halusin lukea kirjan, koska se jakaa mielipiteitä sen sisällön ja hieman ronskin tekstin kautta. Kirja sopi minulle hyvin, sillä välillä ajattelen aivan liikaa niin Tiimiakatemialla kuin kotioloissakin. Kirjassa keskitytään käsittelemään, sitä ettei kaikkea energiaa kannata antaa yhteen taisteluun ja että joskus liika positiivisuus on valheellista.

 

Jotkut kirjan neuvot ovat hyvin itsestäänselviä, kuten ”aina ei voi onnistua ja se pitää vain hyväksyä”. Vaikka tuonkin lauseen olen sisäistänyt, niin aina voi ajatuksissa päästä vieläkin hieman syvemmälle. Välillä asioita ei pysty hyväksymään niin nopeasti, kun ehkä kannattaisi koska asian hyväksyminen on vapauttavaa ja tämän idean tajuaminen johtaa hyvään elämään mitä ainakin minä haluan tavoitella.

 

Kuten jo aiemmin sanoin niin kaikkea energiaa ei kannata antaa yhteen taisteluun tai kannattaa ainakin miettiä onko se sen arvoista. Saat säästettyä energiaasi, kun osaa sanoa ei asioille, joita et koe, sillä hetkellä itsellesi tärkeiksi. Kun sanot ei esimerkiksi jollekin projektille niin se ei anna kuvaa, että et piittaisi paskaakaan tai olisit törkeä vaan se tarkoittaa, että osaat priorisoida, säästää aikaasi sekä energiaasi. Itse lähden aika helposti kaikkeen mukaan ja siinä voisinkin vähän tsempata, että en niin helposti sanoisi ”kyllä, mukana”, koska mulla projekteja on vielä toistaiseksi riittänyt hyvin. Mutta jotenkin kun akatemia ei kestä kauaa niin haluan kokeilla monenlaisia juttuja, että siksi projekteihin nopeasti mukaan lähteminen ei ole huono juttu.

 

Jos päätän nyt piitata asioista vähemmän, niin onnistunko paremmin? Muuttuisiko esseeni paremmaksi itsestään mentäessä loppua kohti? Tuskin, mutta kaikkihan onkin vain asenteesta kiinni. Tällä hetkellä asenteeni ei esseihin ole paras, olen lukenut koko viikon hulluna ja sitten vielä päälle väsännyt esseet niin että nämä ovat loman jälkeisiin treeneihin valmiit. On ollut raskasta ja paljon enemmän olisin saanut irti näistä kirjoista, jos olisin aloittanut ennemmin viiden kirjan lukemisen. Mutta nyt kun tuli päivänmäärä, jolloin nämä on oltava tehty niin asennoituminen ei ollut se paras ja silloin fiiliskään ei, mutta jos olisin aloittanut ennemmin niin fiilis olisi varmasti toinen. No tästäpä viisastuttiin taas, jospa ensi kerta olisi erilainen.

 

Suosittelen kirjaa kaikille luettavaksi, sillä tämä ei ollut niitä perinteisiä self help kirjoja. En ehkä saanut tästä kirjasta niitä suuria oivalluksia mitä olisin kaivannut, mutta päätin etten piittaa tällä kertaa paskaakaan. Ensikertaan!

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!