Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kuinka olla välittämättä paskaakaan

Kirjoitettu 02.03.19
Esseen kirjoittaja: Arttu Laaksokari
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kuinka olla välittämättä paskaakaan
Kirjan kirjoittaja: Mark Manson
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin Mark Mansonin kirjan ”Kuinka olla välittämättä paskaakaan”, kun useampi tuttuni oli sitä minulle suositellut. Kirjan nimi antaa hieman vääristyneen kuvan sen sisällöstä. Jos kirjan idean haluaa tiivistää yhteen ajatukseen, kuuluisi se mielestäni: Kuinka priorisoida hyviä arvoja huonojen edelle ja välittää aidosti tärkeistä asioista.

Kirjassa ei ohjeisteta olemaan välinpitämätön, vaikka otsikko ehkä antaisikin niin ymmärtää, päinvastoin. Koko kirja tähtää nimenomaan siihen, että osaisit valita välittämisen arvoiset asiat ja priorisoida ne tarpeettomien asioiden edelle. Kaikesta vähäpätöisestä ei tarvitse välittää paskaakaan. Hyvinvointia edistävät siis hyvät elämänarvot. Mansonin mukaan useimmat välttelevät ongelmiaan ja etsivät säväreitä, siis hetkellistä hyvää oloa, mutta Mansonin omat viisi hyväksi havaittua elämänarvoa edellyttävät pinnan alla olevien ongelmien kohtaamista.

 

Kokonaisvaltaisen vastuun kantaminen

Syksyllä 2015 silloinen tyttöystäväni kertoi pettäneensä minua. Olimme olleet yhdessä reilut kaksi vuotta. Kasvoimme teinivuotemme yhdessä ja kävimme samaa lukiota.

Ei ollut minun vikani, että hän ei pystynyt pitämään housuja jalassaan, mutta minun vastuulleni jäi jälkipyykin hoitaminen ja oma suhtautumiseni tapahtuneeseen. Tätä on Mansonin kokonaisvaltainen vastuun kantaminen. Elämä jakaa kädellisen kortteja ja omalle vastuullesi jää se, miten niillä korteilla pelaat.

Se miten käsittelemme kohtaamiamme vastoinkäymisiä ja onnistumisia on täysin vastuullamme. Vastoinkäymiset ovat kivuliaita kokemuksia, jotka huonosti käsiteltyinä voivat vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiisi hyvinkin negatiivisesti. Toisaalta käsittelemällä vastoinkäymiset, pystyt kehittymään henkisesti entistä vahvemmaksi.

Jokaisen pitäisi siis ottaa vastuu elämänsä tapahtumista, olipa syypää kuka tahansa.

 

Epävarmuus

”Buddhalaisuudessa ajatellaan, että minä on vain epämääräinen ajatusrakenne, johon ei kannata takertua. Kun luopuu kertomuksista, joilla itseään määrittelee, on vapaa toimiaan, epäonnistumaan ja kasvamaan.”

Olimme siis entisen tyttöystäväni kanssa yhdessä lähes koko lukioaikamme. Meillä oli yhteinen kaveripiiri, jossa vitsailtiin meidän olevan täydellinen esimerkki mallikelpoisesta pariskunnasta. Oli siis kamala kohdata se totuus, että meillä ei ollutkaan hyvä parisuhde. Minulla meni jonkin aikaa, että pystyin hyväksymään sen tosiasian, että en voisi olla enää hänen kumppaninsa. Kun pystyin myöntämään itselleni, etten ole taitava parisuhdevelho, tai että emme olleet mitenkään erityinen pari, minun ei tarvinnut enää suojella sitä identiteettiä. Pystyin myös lähtemään mielipahaa tuovasta suhteesta.

Manson kehottaa olemaan mittaamatta omaa menestystään itselle sopimattomalla asteikolla. Hänen mukaansa ei kannata ajatella olevansa poikkeuksellinen tai ainutlaatuinen.

 

Kyky sanoa ei ja hyväksyä se myös muilta, kyky määritellä itse, mille antaa sijaa elämässään

”Rehellisyys on luonnollinen tarve, ja osa sitä on osata sanoa ei. Se auttaa parempiin ihmissuhteisiin ja terveempään tunne-elämään.”

Kiistat ja erimielisyydet ovat kriittisen tärkeitä terveen parisuhteen ja oikeastaan minkä vain ihmissuhteen kannalta, sillä luottamus syntyy erimielisyyksistä. Erimielisyydet ovat sitä varten, että ne näyttävät, kenen kiintymys on pyyteetöntä ja kuka on mukana vain hyötymismielessä. Luottamus taas on suhteiden kulmakivi. Kun parisuhteen toinen osapuoli pettää, kyse ei ole seksistä vaan sen tuhoamasta luottamuksesta. Jos kumppani pettää, syy on se, että jokin muu on parisuhdetta tärkeämpää. Luulen, että tuolloin tärkeämpää oli saada uusia kokemuksia ja kokeilla uusia asioita, kun on nuori.

Kukaan ei halua jäädä loukkuun parisuhteeseen, jossa on onneton mutta silti moni tekee näin koko ajan. Minultakin kesti hetken aikaa ennen kuin pystyin oikeasti sanomaan ei, ja lähtemään suhteesta. Mansonin mukaan se, että ei haluta sanoa ei, johtaa mielihyvävetoiseen itsekeskeinen elämään ilman mitään arvoja. Kun valitsee arvon, hylkää samalla muut tarjolla olevat arvot.

” Jos päätän nostaa avioliittoni elämäni tärkeimmäksi asiaksi, päätän siis (luultavasti) samalla, että kokaiiniorgiat eivät ole tärkeä asia elämässäni.”

 

Epäonnistuminen

”Jos joku on keskivertoa parempi jossain, hän on todennäköisesti epäonnistunut siinä muita useammin.”

Epäonnistumisia opetellaan välttelemään. Mansonin mukaan epäonnistumisen pelko johtuu pitkälti huonoista kriteereistä. Jos siis arvo on ”ole hyvissä väleissä toisten kanssa” ja mittaa menestystä tässä asiassa kriteerillä ”saan jokaisen tapaamani henkilön pitämään minusta”, tiedossa on paljo ahdistusta, koska epäonnistuminen on kokonaan kiinni toisista. Terve suhtautuminen epäonnistumiseen tarkoittaa halua havaita omat viat ja virheet, jotta pystyisi parempaan.

 

Elämän rajallisuuden pohdiskelu

Ystävänsä kuoleman jälkeen Manson kertoo olleensa kärsineensä masennuksesta. Istuessaan myöhemmin samana kesänä äitinsä sohvalla hän sai oivalluksen:

”Jos ei ole syytä tehdä mitään, ei ole syytä olla tekemättä mitään.”

Manson ymmärsi, että välttelemällä epämukavuutta ja epäonnistumista hän oli vältellyt elämää. Manson kuvaa ystävänsä kuoleman olleen hänen elämänsä kannalta merkityksellinen kokemus. Se laittoi asioita mittasuhteisiin ja sain Mansonin ottamaan itseään niskasta kiinni. Hän mm. lähti opiskelemaan yliopistoon ja menestyi hyvin opinnoissaan.

Kuolema asettaa jokaisen eteen kipeän ja tärkeän kysymyksen: Mikä on sinun perintösi maailmalle? Miten sinä olet tehnyt maailmasta paremman paikan? Kuoleman unohtuessa pinnalliset asiat alkavat vaikuttaa tärkeiltä ja tärkeät pinnallisilta.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!