Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kuinka saada ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa

Kirjoitettu 17.05.17
Esseen kirjoittaja: Tanja Jämsä
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kuinka saada ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa
Kirjan kirjoittaja: Dale Carnegie
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2. Yhteisöllisyys, 2.3. Yhteisöllisyyden kehittämisen työkalut, 2.5. Yhteisöllisyyden klassikot, 4. Johtaminen, 6.2. Myynnin ja markkinointiviestinnän taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ihmisten käyttäytyminen ja ajatukset tekojen taustalla.

Miten kukin ihminen käyttäytyy ja mitä ajatuksia hänellä tekojensa taustalla mahtaakaan olla. Kuinka voisin vaikuttaa toiseen tai saada sanomani perille ilman turhaa vääntöä ja draamaa samalla pilaamatta muiden käsitystä itsestäni. En halua olla ärsyttävä, itsekeskeinen tai jollain muulla tavalla ikävä ihminen. Haluaisin olla hyvä ihminen niin käyttäytymiseltäni kuin ajatuksiltani. Lisäksi tahdon pystyä kommunikoimaan muiden kanssa mutkattomasti, helposti ja aidosti.

Tämän kirjan lukeminen on ollut minulle yhtä tervassa tarpomista. Kirja on erittäin mielenkiintoinen ja antoisa, ei siinä mitään, mutta jotenkin näin täynnä tietoa ja pohdintaa olevan tekstin lukeminen tuntuu olevan minulle todella raskasta. Kirjan lukemiseen pitää kunnolla paneutua ja siihen uppoutuminen vaatii aikaa. Pelkkä lukemisen aloittaminen tuntuu rankalta, koska jo ennen lukemista valmistaudun henkisesti saamaan hurjasti tietoa, minkä tiedän kolauttavan minua. Näin puolta vuotta myöhemmin kirjan lukemisen aloittamisesta, minun tekisi mieli ottaa ja aloittaa kirjan lukeminen jälleen alusta. Hieno kirja.

Ajattelin nostaa kirjasta muutamia oppeja, mitkä erityisesti saivat minut miettimään ja mitkä kolahtivat minulle erityisen hyvin.

 


 

Älä arvostele, tuomitse tai valita.

Tämä oppi opettaa ajattelemaan toisen toimintaa, mielipiteitä ja motiiveja asettumalla toisen saappaisiin. Miksi hän on tuota mieltä? Mitkä ajatukset saavat hänet toimimaan kuten hän toimii? Näitä asioita pitää miettiä ennen kuin alkaa tuomita toista. Jyrkkää vastareaktiota tulee välttää ja enne kuin sanoo mitään kannattaa miettiä hetki miksi toinen on eri mieltä kuin mitä itse on. Ymmärtäminen ja anteeksi antaminen on tärkeämpää kuin arvostelu, tuomitseminen ja valittaminen.

Itse olen akatemian aikana oppinut paljon tästä aiheesta. Olen oppinut tuntemaan tiimiläiseni mielestäni todella hyvin ja osaan yleensä sanoa, miksi kukin on mitäkin mieltä ja missä asiassa. Ymmärrän, että monet asiat, ajatukset ja toimintamallit tulevat heidän taustoistaan ja millaisessa ympäristössä he ovat kasvaneet ja oppineet elämään. Siksi mielestäni on tärkeää ymmärtää heidän näkemyksensä ihan samoin kuin he ymmärtävät minun Pohjanmaalaisen sinisilmäisen duunarinäkökulmani. Minusta on ihanaa, että pystyn ymmärtämään tiimiläisiäni yksilöinä ja se, että he ymmärtävät minua, joskus jopa enemmän kuin minä itse itseäni ymmärrän.

 

Anna rehellistä ja vilpitöntä kannustusta.

Ihmisillä on luontainen halu ja tarve tuntea olonsa tärkeäksi. Ihmisestä tulee onneton, jos hän ei tunne olevansa tärkeä. Johtajana on erityisen tärkeää muistaa osoittaa työntekijöilleen kunnioitusta ja saada heidät tuntemaan olonsa tärkeäksi osaksi yritystä. Työntekijällä joka tuntee olevansa tärkeä, on hyvä työmotiivi ja hän tekee parempaa työtä kuin työntekijä, joka ei tunne tekevänsä merkittävää työtä. Johtajan kannattaakin löytää jokaisesta heidän omat vahvuutensa ja kehua sitä vilpittömästi. Myös palaute tulee antaa kannustavasti, jotta työntekijän työmotiivi paranee. Vilpillinen kehu paistaa sanoista läpi ja saattaa jopa pahentaa tilannetta. Kannattaa olla rehellinen.

 

Herätä toisessa innokas halu.

Ihminen on itsekäs olento. Haluamme aina hyötyä itse tekemistämme asioista, tai odotamme palveluksien tuovan jotain vastineeksi tulevaisuudessa. Jos siis haluat jonkun yhteistyöhön kanssasi, kerro hänelle, mitä hän hyötyy diilistä äläkä keskity kertomaan mitä itse haluat. Tieto hyödytä herättää toisessa mielenkiintoa.

 

Kiinnostu toisista aidosti.

Yksi tärkeimmistä asioista johtajan ominaisuuksissa on se, että johtaja ei saa olla liian ylpeä. Hänen tulee olla yhteydessä työntekijöidensä kanssa ja huomioida kaikki. Tervehtiminen, muistaminen, keskustelut ja toisesta kiinnostuneet kysymykset lisäävät luottamusta työntekijöissä ja he tuntevat olevansa huomioon otettuja. Esiintyjän tulee rakastaa yleisöään, kirjailijan lukijoitaan ja johtajan työntekijöitään ja asiakkaitaan. Ylpistyminen sulkee nämä kontaktit ja jättää pian tyhjänpäälle.

Itselläni ongelmana on ujous. En välttämättä uskalla kysellä ja tunnen itseni kömpelöksi ja ehkä jopa typeräksi, jos alan pian kysellä tyhmiä. Kuitenkin ehkä minun pitäisi tässäkin asiassa lakata ajattelemasta omaa epävarmuuttani ja keskittyä siihen, miltä toisesta saattaa tuntua, kun olen kiinnostunut hänestä ja osoitan välittämistä muistamalla hänen kertomiaan asioita. Tunkeileminen ei tietenkään ole hyvä, mutta tarkkailemalla toisen reaktiota ja löytämällä asiat, mistä toinen oikeasti haluaa puhua ja kertoa, ei pian tarvitse enää kysellä vaan voi kuunnella ja olla toisesta kiinnostunut.

 

Hymyile.

Aito, sydämestä kumpuava lämmin hymy ei maksa sinulle mitään, mutta saa aikaan paljon.

”Ihmisillä jotka hymyilevät on taipumus pärjätä paremmin, opettaa ja myydä tehokkaammin ja kasvattaa onnellisempia lapsia. Hymyssä on paljon enemmän sisältöä kuin nyrpistyksessä. Siksi kannustus on tehokkaampi opetusväline kuin rangaistus.”

Hymy on kyllä hauska juttu. Samoin kuin kehu. Sitä melkein ujostuttaa hymyillä jollekin, tai kehua toista. Perus suomalaisen yrmyilyä. Hymyilyssähän on oikeasti vain hyviä puolia, mutta suomalaisessa kulttuurissamme emme täysin ole oppineet ottamaan hymyä vastaan. Joskus hymy tai kehu saattavat jopa herättää kysymyksen, mitä toinen oikein haluaa? Onko hänellä jonkin tausta-ajatus? Tästä käsityksestä pitäisi päästä irti. Itse aion hymyillä jatkossa enemmän ja kehua toisia useammin pelkäämättä reaktiota. Kehu ja hymy eivät koskaan ole paha asia.

 

Nimen merkitys.

Olen aina ollut porukassa hieman sellainen sivummassa pysyttelevä henkilö. Siksi akatemialla olen huomannut oikein hätkähtäväni, kun joku kutsuu minua nimellä. Varsinkin joku jonka kanssa en oikeastaan ole ollut edes tekemisissä tai joku jonka en ole huomannut noteeraavan minua ollenkaan. En ikinä ymmärtänyt, kuinka suuri merkitys nimellä oikeasti onkaan ja kuinka tärkeää on puhutella toista nimellä, eikä vain viitata puheessa toiseen jollain muulla ilmaisulla (mitä teemme harmittavan usein).

Minulla on todella huono nimimuisti. En osaa painaa nimiä mieleeni, osin uskon sen johtuvan jo esittelyssä vaivaavan sosiaalisen tilanteen paineen, mikä saa minut unohtamaan kaiken ja pyrin vain keskittymään olemaan tilanteessa jokseenkin rennosti ja nolaamatta itseäni. Jälleen kerran minun pitäisi hieman rentoutua ja tulla kuplasta pois ja painaa uusien ihmisten nimi muistiin. Voisin muun muassa kirjoittaa nimen ylös tapaamisen yhteyteen kalenteriin niin huolella, että nimi painuu muistiin. Seuraavassa tapaamisessa uskaltautuisin sitten käyttämään toisen nimeä huoletta siitä, että sanonkin nimen jotenkin väärin. Pelko unohtamisesta tai nimen väärin lausumisesta onkin ehkä yksi suurin syy siihen, miksi en uskalla käyttää toisten nimiä kovinkaan paljoa toista puhutellessa. Lisäksi minulla on aina ollut taipumus kutsua toista ihan tuttuakin ihmistä täysin väärällä nimellä, mikä on yleensä tilanteessa huvittava asia, mutta minulle se tuntuu erittäin nololta kömmähdykseltä. Nyt täytyy alkaa tsempata tässä asiassa.

 

Ole hyvä kuuntelija. Rohkaise toisia puhumaan itsestään.

Olen pyrkinyt olemaan tiimissäni kuuntelijana. Jos näen, että jotakuta painaa jokin asia, haluan osoittaa olevani valmis kuuntelemaan ja keskustelemaan asiasta. Toivon olevani luotettava ja hyvä kuuntelija.

 


Nämä kirjoittamani asiat tuntuvat säälittävältä pintaraapaisulta koko kirjan herättämien ajatuksien, oppien ja ihmetyksen rinnalla, että tuntuu melkein pahalta julkaista tästä näin keskeneräistä pohdintaa. Luulen, että tarvitsen vielä ainakin yhden tai kaksi lukukertaa ja pari vuotta aikaa pohtia ja tutkia näitä asioita, ennen kuin olen todellisuudessa alkanut ymmärtää näiden pointtien vaikutusta ihmisiin ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Se on kyllä hassua, miten näinkin kauan aikaa sitten julkaistu kirja voi vieläkin olla näin pätevä nykyajan ihmisten kanssakäymiseen samoin kuin se oli 1900-luvun alkupuolella kirjan ensimmäisen painon julkaistaessa. Sadassa vuodessa maailma on muuttunut paljon, mutta ihmisen luonne on pysynyt edelleen samana.

Jännä juttu.

 

Tagit: , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!