Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kuka menestyy ja miksi?

Kirjoitettu 12.12.14
Esseen kirjoittaja: Pasi Suojala
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kuka menestyy ja miksi?
Kirjan kirjoittaja: Malcolm Gladwell
Kategoriat: 1.4. Uusia tuulia oppimiseen, 3.1. Yrittäjien elämänkertoja ja yritysten historioita, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 8.2. Yrittäjänä kasvun taidot ja työkalut

Kuka menestyy ja miksi?, 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

Kuka menestyy ja miksi?

 

Miltä menestyminen näyttää on kysymys joka minulle nousi ensimmäisenä mieleen kun tämän kirjan avasin. Haluan alkuun avata hieman mitä itse ajattelen ylipäänsä menestymisestä ja sen jälkeen vasta poimia kirjasta nousseen ajatuksen ja reflektoida sitä omaan toimintaani.

Meillä täällä kotisuomessa menestys on usein ulkoista, se näyttää aina joltain. Hieno talo tai auto, upeat vaatteet ja siihen päälle vielä tyylikäs kello? Tuntuu siltä, että liian paljon sanaan menestyjä liittyy se kuinka paljon hän tienaa rahaa. En halua väittää ettei rahan tienaaminen ole osa menestystä. Muita ulkoisia asioita joita pidämme menestyksen merkkinä ovat esimerkiksi lahjakkaat lapset tai upea puoliso. Raha ja muut ulkoiset asiat kuuluu menestyjän elämään mutta onko ulkoiset asiat kaikki kaikessa? Onko tämän kaltainen menestyjä onnellinen? Harvoin kuulen kenenkään kuvailevan menestyjää esimerkiksi seuraavalla tavalla; ”Hänellä on paljon aikaa ystäville ja perheelle” tai ”Hän on onnellinen vuokra-asunnossaan.” Onko kuitenkin niin, että todellinen menestyminen on jotain sellaista mitä ei kukaan muu näe ulospäin ainakaan ensimmäisellä vilkaisulla.

Kirjassa kerrotaan monista erilaisista menestyjistä. Siinä on esimerkkejä urheilijoista, bisnesmiehistä ja muusikoista. Tarinat ja kertomukset ovat hienoja ja puhuttelevia, ne saavat ajattelemaan. Mielenkiintoinen havainto on se, että 75 maailman rikkaimman kautta-aikain listalla olevista henkilöistä 14 on amerikkalaisia jotka ovat syntyneet vuosina 1830-1840. Kun mietitään historiaa, on se pitänyt sisällään useita sivilisaatioita, kuningaskuntia ja rikkaita päämiehiä mutta silti faaraoiden ja kuninkaiden keskeltä 14 amerikkalaista on kiilannut listalle. Vastaus tähän on helppo ja se löytyy historiasta. Amerikan markkinatalous kävi läpi historian suurimmat muutokset vuosina 1870 ja 1880. Tuona historian aikana Amerikkaan syntyi mm. rautatieverkosto, Wall Streetin pörssissä aloitettiin osakekaupat ja tietysti 1870 luku oli voimakasta tehdasteollisuuden kasvuaikaa. Kyse oli siitä, että nämä 14 listalla olevaa olivat juuri oikean ikäisiä kun tämä suuri markkinatalouden muutos tapahtui. He olivat tarpeeksi nuoria ollakseen edelleen halukkaita oppimaan ja tekemään töitä tulevaisuuden eteen, toisaalta he olivat tarpeeksi vanhoja ollakseen kyvykkäitä toteuttamaan suunnitelmansa. Tuo pieni 10 vuoden ikkuna historiassa avasi noille 14 ihmiselle paikan maailman kautta-aikain rikkaimpien ihmisten listalle.

Kyse ei siis ole aina siitä, että on kykyjä ja osaamista vaan kyse on myös sattumasta. Mielenkiintoista miettiä, että mihin ja minkälaiseen ikkunaan minä olen osunut? Onko meidän ajalle mahdollista löytää joku epätavallinen historiallinen väli josta voisi niittää taloudellista menestymistä? Onko maailman markkinatalous enää sellainen, että se olisi edes mahdollista?

10 000 tuntia

 

Kirjan pääpointti on, että kun joku on saanut mahdollisuuden harjoitella 10 000 tuntia jotakin, niin hänestä tulee siinä menestynyt ammattilainen. Monet urheilijat ja oman alansa huiput joita kirjassa esiteltiin, olivat kirjoittajan mukaan saaneet mahdollisuuden harjoitella 10 000 tuntia. Jos ajatellaan, että yksi työpäivä kestää kahdeksan tuntia joten kuukaudessa työtunteja kertyy 160 tuntia. Vuodessa tunteja kertyy 1920, voidaan pyöristää se 2 000 tuntiin. On siis harjoiteltava viisi vuotta kahdeksan tuntia päivässä ja viitenä päivänä viikossa.

Kuulostaa hienolta teorialta, ensimmäisenä kuitenkin minulle herää kysymys kuka ohjaa harjoituksia, osaako harjoittelija itse löytää oikeat asiat joita kehittää itsessään? Valmentaminen kun pyrkii aina parantamaan yksilön suoritusta tietyllä osa-alueella jotta kokonaisosaaminen parantuisi. Mikä on sattuman, geenien ja lahjakkuuden osuus tässä menestyvän harjoittelijan yhtälössä?

Kirjassa on kiehtovia esimerkkejä esimerkiksi Bill Gatesista jolla oli mahdollisuus opetella koodaamaan niin paljon kuin jaksoi kun hän hakeutui silloiseen amerikassa toimineeseen kokeilulliselle ja uutta luovalle yläasteelle. (progressive highschool) Tämän lisäksi Beatles joka ennen rantautumistaan amerikkaan soitti saksassa kahdeksan tuntia pitkiä keikkoja Hampurin yössä. Muun muassa nämä olivat esimerkkinä siitä kuinka 10 000 tuntia harjoittelua mahdollisti menestyksen. Kirjan kirjoittaja Gladwell on myöhemmin nettiartikkelien perusteella argumentoinut, että pelkästään harjoittelu ei riitä vaan 10 000 tunnin lisäksi tarvitaan lahjakkuutta ja hyvä valmentaja tai valmennus-strategia.

Kun luin tästä teoriasta en voinut sulattaa sitä aivan suoraan joten etsin erilaisia tutkimuksia siitä ja löysinkin monia. Osa tutkimuksista puolusti teoriaa kun taas luonnollisesti osa oli sitä vastaan. Eräs tutkimus joka tehtiin Princetonissa oli mielenkiintoinen tutkimusnäkökulmansa johdosta.

Nimittäin määrällisessä tutkimuksessa tutkittiin lahjakkaita opiskelijoita ja harjoittelun merkitystä heidän lahjakkuutensa kehittymiseen. Tutkimuksessa testatiin 88 opiskelijaa jotka olivat lahjakkaita jossain osa-alueella, tutkimuksessa keskityttiin viiteen eri lahjakkuuteen; pelaamiseen, urheilemiseen, soittamiseen, opiskeluun ja ammattitaitoon. Tutkimuksessa mielenkiintoista on se, että lahjakkuusalueilla oli eroa siinä miten paljon harjoittelu kehitti lahjakkuutta. Urheilussa lahjakkuus kehittyi harjoittelulla 18% kun taas vastaavasti lahjakkuus opiskelussa ei harjoittelemalla parantunut kuin keskimäärin 4% ( muut lahjakkuudet ammattitaito 1%, musiikki 21% ja pelaaminen 26%) Mielestäni tulos on melko todenperäinen, miten harjoittelemalla voisi saavuttaa lahjakkuuden opiskella? Vastaavasti urheilussa ja musiikissa lahjakkuutta voi lisätä harjoittelemalla. (Täytyy todeta, että lahjakkuuden tutkiminen ja kehittäminen on laaja ja äärimmäisen haastava tutkimuskenttä jossa minulla ei ole mitään asiaa esittää asiantuntijaa.) Tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että geenit, lahjakkuus, kiinnostus ja mahdollisuus toteuttaa lahjakkuutta ovat tärkeämpiä kuin itse päämäärätietoinen harjoittelu. Tutkimus siis kumoaa täysin Gladwellin teorian pelkästään harjoittelun merkityksestä.  Toki tutkimuksessa ei vähätellä harjoittelua mutta kuitenkin tuo esille, että se ei ole niin tärkeää kuin Gladwell antaa ymmärtää. Kuitenkin Gladwell esittää kirjassaan erinomaisia kertomukia kuten edellä mainitsin mm. Bill Gatesista jonka taustalla harjoitus on tehnyt mestarin, kysymys kuuluu oliko Bill Gates kuitenkin perimässään jo saanut lahjakkuutta toteuttaa sen mitä hän toteutti vai oliko kaikki vain 10 000 harjoittelu tunnin takia ansaittua?

Itse en usko, että pelkästään harjoittelemalla voi saavuttaa menestystä lahjakkuutta vaativissa asioissa, kuten esimerkiksi musiikissa. Harjoittelu on tärkeää mutta lahjakkuus ja siihen päälle vielä mielenkiinto ja intohimo niin menestys ja rautainen ammattitaito on taattu. Siksi koen, että tiimiakatemiallakin on tärkeä kokeilla eri projekteja jotta mielenkiinto jotain asiaa kohtaan löytyy. On myös hyvä muistaa jos yhtäkkiä joku sattuu kiinnostumaan internetsivujen tekemisestä voi harjoittelulla tulla mestariksi siinä, koska se ei ole samalla tavalla lahjakkuutta vaativa ammattitaito kuin vaikka laulujen säveltäminen. Kaiken tämän pohdinnan jälkeen, asia mikä minulle eniten jäi kirjasta ja tutkimuksesta mieleen on se, että tärkeintä on tehdä jotain. Ainoastaan tekemisen kautta voi löytyä mielenkiinto ja tekeminen on minusta hyvin palkitsevaa jo itsessään. Vaikka ei koskaan saavuttaisi tekemisellään länsimaista menestyjän arvonimeä tai löytäisi sitä ikkunaa jossa on mahdollista takoa rahaa niin kuin 1870-1880 luvun amerikassa oli, on tärkeä tehdä, touhuilla ja tutkia koska silloin elämä on mielenkiintoinen. Tiimiakatemia on mielenkiintoinen paikka jossa tämä on mahdollista. Kun innostun jostakin toivon, että jaksaisin harjoitella 10 000 tuntia vaikka siitä ei niin paljoa hyötyä olisikaan kuin Gladwell kirjassaan lupaa.

 

Pasi Suojala

Tiimiyrittäjä

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!