Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kukaan ei puhu Fruugosta

Kirjoitettu 30.05.17
Esseen kirjoittaja: Jake Vitikainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kukaan ei puhu Fruugosta - Tarinoita startup-Suomesta
Kirjan kirjoittaja: Ville Kormilainen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3. Yrittäjyys

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Mikäs tämä kirja on?

 

 Kirjastossa seuraavaa kirjaa etsiessäni törmäsin jotenkin hassun nimiseen kirjaan. Jostain muistin syövereistä pomppasi muistikuva, että joku on joskus puhunut (ehkä Ulla?) tästä kirjasta ja että se kannattaa lukea. Kirjan nimi oli siis Ville Kormilaisen kirjoittama: Kukaan ei puhu Fruugosta- Tarinoita startup- Suomesta. Kirja kertoo tarinoita yrityksistä, jotka ovat epäonnistuneet nykyisin niin ”kovasti in” olevissa startup-yrityksissä. Kirja pyrkii kertomaan todellisen kuvan siitä, mitä on olla startup-yrittäjä. Kirjailijan mukaan nykyisin niissä piireissä on yltiöpositiivinen ilmapiiri, joka monesti kolahtaa yrittäjän omaan nilkkaan. Täytyy sanoa näin hiukan sivulla seuraavana, että uskon sen kyllä… Kaikki pyrkivät olemaan seuraavia Rovioita tai sovelluskehittäjiä ja kaikenmaailman Supercellejä jne.. Oikeasti kuitenkin todella harvasta tulee, mutta toisaalta eihän siinä mitään väärää ole, että yrittää.

 

Rehellisesti sanottuna, en ihan hirveästi saanut irti tästä kirjasta, voi tosin johtua, että en tunne olevani tällä hetkellä startup-yrittäjä, ainakaan periaatteessa. Pyrin kuitenkin mahdollisimman hyvin avaaman tähän asioita, jotka voivat kuitenkin olla minua hyödyttäviä tulevaisuudessa.

 

Mikä on startup-yritys?

 

Heti alkuun on tietysti hyvä pyrkiä selventämään, mikä on startup-yritys. Kirjassa esitellään monenlaisia näkemyksiä ja lainauksia, mikä on startup-yritys. Itse kiteyttäisin sen näin:

 

”Uutta ei voi syntyä, ellei vanhaa jollain tavalla rikota tai muuteta. Startup on yritys, jossa asiat pyritään tekemään uudella tavalla. Startup on yrityksen elämässä myös vaihe ja polku kohti jotain suurempaa, vakiintuneempaa yritystä.”

 

Periaatteessa siis se, mitä olemme Petrin kanssa yrittämässä K-S Oma Kodin kanssa, luokittelisi meidät startup-yritykseksi. Sellaiseksi en itse sitä ainakaan luokittelisi. Pyrimme kyllä löytämään tulevaisuudessa keinoja rikkoa vanhoja kaavoja tällä alalla, mutta se ei minusta tee meistä startup-yritystä. Olemme mielestäni jo kuitenkin vakiintuneempi yritys. Tosin mikäli löydämme jonkun täysin uuden tavan tehdä välityshommia, joka mullistaa koko maailman niin silloin kyllä, mutta ei ainakaan vielä.

 

Omalla tavallaan mielestäni suurin osa yrityksistä on ollut jossain vaiheessa startup-yritys. Kun miettii esim Facebookkia, Uberia, Snapchattia, Applea jne… Ne ovat kaikki aloittaneet startuppina, mutta ovat jo vakiintuneet perinteisemmäksi eli ”oikeaksi yritykseksi”. Eikä siinä mitään pahaa ole, heistä on vain tullut jo jotain suurempaa.

 

Miten voit ainakin mokata startup-yrityksen?

 

 Kormilainen on koonnut kirjaan listan varmoista tavoista, jolla voi ainakin pilata startupin jo heti alkutekijöihin. Niitä lukiessani pohdin, että ne voivat päteä myös muihinkin yrityksiin vallan mainiosti. Tässä siis listaa niistä mahdollisista mokista, mitä yrittäjä voi tehdä (omien kommenttien kera):

 

  1. Perusta firma yksin – harva on menestynyt isosti yksinyrittäjänä
  2. Suunnittele liikaa- Tee ja kokeile mahdollisimman nopeasti, on helpompi näyttää asioita kun on oikeasti tehnyt jotain.
  3. Tuhlaa rahaa- Tyhmin ja helpoin tapata murskata yritys. Rahaa on aina seurattava ja on tiedettävä, paljon on rahaa tulossa ja paljon menossa. Ihmisten palkkaaminen on kirjan mukaan varmin tapa tuhlata rahaa, sillä se myös rahan lisäksi hidastaa kehitystä. Ymmärrettävää sinänsä, sillä mitä enemmän jengiä, sitä vaikeampaa on opettaa kaikille uusia asioita.
  4. Älä kehity- Pivotointi!! Uusi sana minulle.. Se tarkoittaa siis yrityksen alkuperäisen idean muuttamista ja suunnan kääntämistä. Harvoin se ensimmäinen liikeidea on se maailman paras rahasampo. Täytyy olla valmis kehittelemään jotain uutta, jos jokin idea ei lähde.
  5. Älä ajattele isosti- Ajattele aina, että tuote/palvelu on tarkoitettu koko maailmalle. Mutta tuote/palvelu on kuitenkin aina testattava pienillä kohderyhmillä. Niistä muodostuu se ydinporukka tuotteelle.
  6. Nosta liian vähän rahaa- Ympäripyöreästi, ei saa nostaa liikaa tai liian vähän rahaa sijoittajilta. Ei ainakaan tukeutua pelkkiin muiden rahoihin. Kassavirta ja asiakkaat, mahdollisimman nopeasti pyörimään.
  7. Kuuntele (liikaa) muita- Yrittäjän visio on usein yrityksien ainoa henkinen pääoma, josta ei kannata luopua. Esimerkkinä Steve Jobs, piste.
  8. Tee nopeita rekrytointeja ja anna potkuja hitaasti- ”Hire slow, fire fast”. Pitää olla todella tarkka, kenet palkkaa. Ihmisen pitää sopia tiimiin.
  9. Unohda käyttäjä- Palautteen saaminen on elintärkeää yrityksille. Mutta vielä tärkeämpää on eurojen saaminen heiltä. Asiakkaalta ei pitäisi kysyä ”olisitko valmis maksamaan” vaan ”miksi asiakas maksoi”.
  10. Pysy omalla mukavuusalueellasi- Ei auta istua perseellä ja löhötä, vaan myydä, myydä ja myydä. Tehdä diilejä, klousata jne..

 

Diilejä, miten niitä saa?

 

 Yritykset nousevat ja kuolevat rahan mukana. Näin on aina ollut ja tulee olemaankin. Tarvitaan asiakkaita siis ja mielellään sellaisia, jotka maksavatkin tuotteesta/palvelusta. Kirjassa esitellään hauska ”myyntitötterö” tai kuten itse ja Tiimiakatemialla käytetään sanaa ”myyntisuppilo”. Tämän kirjan suppilo, pisti minut pohtimaan taas K-S Oma Kotia ja, sitä miten tämä suppilo toteutuisi meillä. Suppilon ylin kohta on METELI, seuraava alempi taso on KIINNOSTUS ja viimeinen totta kai ASIAKAS.

 

Tätä suppiloa tuijottaessa kirjan sivuilla, tajusin viimeistään markkinoinnin tärkeyden näin kilpaillulla alalla. Tällä hetkellä kovin moni kiinteistönvälitysyritys ei tee käytännössä minkäänlaista markkinointia, joka olisi jollain tavalla muista erottuvaa. Logot vain vaihtuvat yrityksissä, ei käytännössä muuta eroa. Tällä alalla tosin vaikuttaa vahvasti henkilöbrändit, mutta yritykset hyvin vähän, muuten kuin näiden henkilöiden kautta. Niiden kanssa tehdään kauppaa, kuka on hyvä tyyppi. Voisimmeko meidän firmassa muuttaa jotenkin alan brändäyksen jääkiekkojoukkueiden kaltaiseksi, eli yritys on the team ja sen sisällä on superstaroja! Kuinka se sitten tuotteistetaan, onkin eri asia ja jota en tähän lähde enää spekuloimaan.

 

Kiteytettynä siis:

”Ilman meteliä ei ole kiinnostusta ja ilman kiinnostusta ei ole asiakkaita”. Eikä siis rahaakaan tule!!

 

Jake Vitikainen

Bisnera/ K-S Oma Koti

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!