Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kutsumus johtaa

Kirjoitettu 17.05.18
Esseen kirjoittaja: Vili Partanen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kutsumusjohtaja
Kirjan kirjoittaja: Tapio Aaltonen, Paula Kirjavainen, Eeva Pitkänen
Kategoriat: 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Päätin sitten kirjoittaa esseen kirjasta, joka käsittelee johtamista vaikka en ole edes tiimiliideri. Tiimissämme on nyt paljon spekuloitu asioiden sekä ihmisten johtamista, jotta saataisiin liiketoiminta vielä entistä paremmalle mallille. Tavoitteet mitä kohti etenemme ovat meillä selkeät, mutta polku niiden luokse ei ole niin selkeä. Vaikka esseen alussa mainitsin, etten ole johtavassa asemassa omassa tiimissämme, niin minun mielestäni kaikkien velvollisuutena on toimia johtajana oman vuorovaikutuksen kautta. Jokaisella meillä on ryhmässä jotain johdettavaa, vaikka se ei aina tittelin perusteella välitykään. Päätin siis lukea kirjan ”kutsumusjohtaja” jossa kerrotaan johtamisen keinoista oman kutsumuksen etsimiseen ja sen raiteilla pysymiseen. Aionkin paneutua niihin kysymyksiin, mitä meidän tiimi olisi ilman numeerisia tavoitteita ja miten toimisimme näin tapahtuessa.

Kutsumus ohjaa

Tiimiakatemialla hetken oltuani, tajusin että tämä laji on aika kutsumuksellista toimintaa. Se määrittää akatemian aikaista elämää hyvin pitkälti ja vaatii osallistujaltaan paljon. Ei ainoastaan talossa toimiminen, vaan myös omassa tiimiyrityksessä toimiminen. Jokaisella on jokin kutsumus ja se on löydettävä, ehkä kutsumuksemme tiimiakatemialla on löytää se meidän jokaisen oma kutsumus. Kuulostipa typerältä, mutta hetken mietittyäni, se oli jopa järkeen käyvää. En aio enempää sekoittaa sinun päätäsi kutsumuksien etsimisellä, vaan kerron teille mistä sana kutsumus juontaa juurensa. Kutsumuksen voidaan katsoa koostuvan kahdesta palasesta, missio (=tehtävä) ja passio (=intohimo). Kutsumus siis yhdistää tehtävän ja intohimon toisiinsa tiiviisti, luoden tietyt tavoitteet ja arvomaailman.

Mahtian tavoitteita ja kutsumusta, sitä perimmäistä yrityksemme olemassa olon syytä miettiessä olemme omasta mielestämme hieman hakoteillä. Olemme kyllä asettaneet selkeät tavoitteet, esimerkiksi tavoite vuosittaiselle liikevaihdolle. Onko liikevaihtotavoite meidän kutsumus? Numeerinen tavoite ei itsessään kerro tekemiselle suuntaa, vaan on ainoastaan kylmä numero, jota koitamme kurotella epätoivoisesti. Mietin hetken itsekseni, jos poistaisimme tavoitteet, ja muokkaisimme niistä sellaisia, että kertoisimme niillä, mitä haluamme meidän tiimiyrityksen olevan, ei ainoastaan sitä, mitä haluamme saada ja kokea. Kuvitellaan tilanne, asetamme yhteistuumin yrityksemme tavoitteeksi tulla Suomen tunnetuimmaksi markkinointipalvelujen tarjoajaksi. Eikö tuo kuulosta jo enemmän tekemistä ohjaavalta? Se kertoo rivien välistä, että meidän tulee panostaa omaan markkinointiimme ja vauhdittaa kaupantekoa, jotta saamme lisää referenssejä ja sitä kautta näkyvyyttä. Paljon helpommin pureskeltava tavoite kuin yksittäinen rahasumma. Toisaalta, numeerinen tavoite on helpommin mitattavissa, kuin esimerkiksi olla Suomen tunnetuin markkinointipalvelujen tarjoaja.

Jokaisella meillä voi olla eri käsitys yrityksemme kutsumuksesta. Olemmeko asiakkaita varten? Olemme täällä vain täyttääksemme rahalliset tavoitteet? Vai olemmeko täällä saadaksemme hyvät valmiudet työelämään. Eriävät näkemykset tekevät meistä erittäin hankalasti johdettavan kokonaisuuden ja en yhtään epäile, etteivätkö meidän näkemykset kutsumuksesta eriäisi. Toiset haluavat kansainvälistyä, toiset haluavat täyttää gapinsa, toiset haluavat oppia mahdollisimman paljon. Tukeeko meidän tämän hetkiset tavoitteet näkemystä kutsumuksesta, ja onko meillä edes yhteistä näkemystä siitä, mitä haluamme olla tai saavuttaa?

Johtamisen kysymys

Viime aikoina olemme pyrkineet johtamaan toimintaamme mittaamalla työtunteja, projektien edistymistä ja kaupantekoa, mutta ainoa näistä, mitä olemme oikeasti seuranneet, on ollut liikevaihto. En kiistä, etteikö rahallinen tavoite olisi hyvä motivaattori, mutta uskon, että kaipaamme vielä jotain enemmän, niitä tavoitteita, jotka tosiaan kertovat meille, mihin suuntaan meidän pitää edetä, jotta voisimme edes saavuttaa osan tavoitteista. On vaikea sanoa, miten johtaminen ja liiketoimintamme muuttuisi, jos asettaisimme erilaisia, ei niin numeerisesti mitattavia tavoitteita, vanhojen lisäksi. Omasta mielestäni sillä olisi ehkä jopa pieni alitajuntainen vaikutus, kun tietää mitä kohti haluamme mennä, rahan lisäksi. Tietenkin, olemme tavoittelemassa akatemian sisällä täppiä, joiden suorittamiset ovat merkkipaaluja tiimin kehittymisestä parempaan suuntaan, mutta itselleni ne tuntuvat jotenkin liian sisäisiltä. Täppiä on kauhea määrä, eikä niitä ikinä voi kaikkia muistaa, vaikka ehkä pitäisi.

Olemme koittaneet jo melko montaa erilaista johtamistapaa, joka vaatii paljon sitoutumista jokaiselta tiimin jäseneltä. Olen pohtinut, ovatko tavoitteet osa meidän kutsumuksemme mukaisia, jotka veisivät meitä eteenpäin ihmisinä sekä tiimiyrittäjinä. Kirjassa kerrotaan johtamisen roolista siinä valossa, että johtajaksi vain pääsee vain, jos haluaa laittaa itsensä likoon ja on kiinnostunut tekemästään työstä. Kysymys herää, tukeeko tavoitteet meidän mielenkiinnon kohteitamme sillä tasolla, että jokainen olisi valmis johtamaan meitä niitä kohti? Vai ovatko tavoitteet vielä jotenkin kaukaisia, ja kukaan ei oikein tiedä miten niitä lähtisi lähestymään.

Olemme monesti puhuneet tavoitteiden osittamisesta, mutta sitä emme ole vielä käytännössä tehneet kunnolla, ainakaan koskien tiimin tavoitteita, jotka allekirjoitettiin alkuvuodesta. Meillä on seurattu kyllä projektikohtaisia tavoitteita ihan hyvällä menestyksellä, mutta niiden tulisi tukea myös koko tiimin tavoitteita. Nyt olemmekin kesää varten ottaneet yhden ositetun tavoitteen, jokaisella tiimiläisellä on velvollisuus tuottaa tietty määrä rahaa yritykselle kesän aikana, jotta saadaan katettua tulevat kuluerät. Minun mielestäni mahtavaa, kerrankin olemme olleet kauaskatseisia ja tiedämme miten asioiden tulisi tapahtua seuraavan kolmen kuukauden aikana. Talousasioiden johtamisessa tarkkuus tosiaan on välttämätöntä, mutta voisimme esimerkiksi seurata samanlaisilla mittareilla esimerkiksi tekemistä. Annan esimerkkinä tavoitteen, että meillä olisi vuonna 2018 viidellekymmenelle eri yritykselle tehtynä joku projekti. Ainakin tuo tavoite toisi järkeä siihen, sen sijaan, että tavoitteena olisi soittaa viikossa vain tietty määrä puheluita asiakkaille.

Kutsumukseen johtaminen

En ole pitkään näitä kutsumuksellisia ajatuksia päässäni pyöritellyt, kunnes vähän aikaa sitten tajusin, kuinka paljon ne saattavatkaan toimintaa ohjata. Meidän verkkosivuillamme ei edes lue meidän visiotamme, eli mitä haluamme olla, niin kuin yrityksillä yleensä. Meidän tulisi löytää se yhteinen polku ja strategia omien arvojen ja visioiden kautta, joiden avulla voisimme lähteä lähestymään myös tämän hetkisiä tavoitteitamme. En tiedä onko tosiaan liian mukavuuden haluista ajatella tavoitteita kuin ohjeina, sillä raa’at numerot kyllä puhuvat jokaisessa vahvarissa puolestaan. Odotan mielenkiinnolla, mitä tiimin synnytyksen uudelle johtamismallille tuo tullessaan ja sitä miten se tulee näkymään ja toivottavasti myös vauhdittamaan meidän arkea. Olen vähän sekaisin tässä itsekin, en tiedä miten minua tulisi tässä tilanteessa johtaa, jotta pääsisin parhaimpiin mahdollisiin tuloksiin. En silti aio vaipua epätoivoon, meillä on vielä reippaasti aikaa kehittää omaa toimintaamme ja uskon että löydämme yhdessä sen meille suotuisimman ratkaisun tähän johtamisen ongelmaan, ennemmin tai myöhemmin.