Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kysymisen taito. ”Kaiken kaikkiaan kysyminen monipuolistaa, tehostaa ja nopeuttaa niin toimimista kuin ajattelemistakin.”

 

Kysymyksien pohtimisessa ja esittämisessä on paljon hyvää. Ne käynnistävät sekä keskittävät ajattelemisen ja tekemisen, antavat ajattelemiselle ja tekemiselle joustavan rungon, määrittää rajat joiden sisällä olisi tarkoituksenmukaista edetä ajattelussa ja toiminnassa, auttavat jos käsiteltävien havaintojen määrä on suuri tai jos jokin epätietoisuus vallitsee. Kysymykset aktivoivat mieltä. Ja mitä syvällisempiä ja monipuolisempia kysymykset ovat sitä enemmän ne kehittävät ja vievät ihmistä sekä asioita eteenpäin.

 

Kirjassa käsiteltiin kysymistä kolmesta eri näkökulmasta, jotka olivat seuraavat;

 

Vastausta ei tiedä kysyjä eikä vastaajakaan etukäteen. Elämän ja todellisuuden herättämät kysymykset, joiden tarkoituksena on ymmärtää enemmän. Mitä todellisuus on?

 

Kysyjä ja vastaaja on usein sama henkilö. Oman elämän ongelmien herättämä kysyminen, joka kehittää ihmistä itseään eteenpäin elämässä. Mitä teen vaikeuksiksi kokemilleni asioille?

 

Vastaus on kysyjälle uusi ja löytyy omakohtaisen ponnistelun tuloksena. Ajattelemisen taidon aktiivisuutta edistävä kysyminen sekä kysyminen, joka edistää ihmisen mentaalisen järjestelmän toimintaa. Kuinka ihminen voi kehittää omaa ajattelemisen taitoaan?

 

(Kysyminen aktivoi kysyjää vastauksen etsimisen ajan sekä sen jälkeenkin esimerkiksi uudella kysymyksellä.)

 

Jos on tutussa ja turvallisessa ympäristössä niin kysyminen on paljon helpompaa itselleni. Jos taas ympäristö on vähän vieraampi ja ei niin tuttu niin kynnys nousee kysymiselle. Jotenkin jossain syvällä sisimmissään ajattelee, että annanko itsestäni tyhmän kuvan jos kyselen ja yleensä yrittää vain pärjätä kyselemättä hirveämmin koska miksi vaivautua. Joskus saatan myös ajatella, että onko kysymisestä sittenkään mitään isompaa hyötyä, ymmärränkö kumminkaan vastausta minkä saan. Tai häiritsenkö jos kysyn tai kyselen paljonkin. Sen itsekin tietää että nämä on ihan hölmöjä ajatuksia eikä kysymisessä ole oikeasti mitään väärää, mutta jostain syystä sitä vain toimii niin. Taas jälleen kerran pitäisi sanoa itselleen, että älä mieti liikaa vaan anna mennä ennemminkin. Tämä kirja sai kumminkin enemmän itseänikin ajattelemaan, että kysymykset ovat vain hyväksi. Oikeanlaisilla kysymyksillä voi olla suurikin arvo. Ei ole väärin kysyä ja jos haluaa itsekin kehittyä niin kysyminen kannattaa. Kysymyksillä voidaan myös välttää konflikteja, siten ei jää turhaan asioita epävarmoiksi. Kysymisellä voidaan saada monista epävarmoista tilanteista ja asioista varmempia.

 

Minusta tuntuu, että en ole ottanut vielä juurikaan hyötyjä irti tiimistäni kysymisen kannalta. Jokin pieni kynnys minulla vieläkin on siihen. Tiedän että tiimistäni kumminkin löytyy valtavasti tietoa ja taitoa, josta pitäisi vain itsekin uskaltaa kysyä mikäli apua tarvitsee jossakin. Tässä olisi vielä kehittymisen varaa itselläni. Pitäisi osata avata suunsa sen enempää miettimättä liikaa.

 

Olen aiemminkin lukenut yhden Venkulan kirjan ja tämä oli melkeinpä lähes yhtä vaikeaselkoinen lukea itselleni kuin se edellinenkin. Kirjat ovat olleet niin syvällisiä ja vaikeaa tekstiä että oma ymmärrys ei aina ihan tunnu riittävän (:D). Mutta aiheena tämä kirja oli kyllä hyvä. Tästä varmasti jokainen pystyy saamaan jotain irti kysymiseen liittyen. Epävarmuus kysymiseen liittyen on kumminkin varmasti melko yleistäkin.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!