Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Leaders eat last

Kirjoitettu 07.10.19
Esseen kirjoittaja: Annika Palmari
Kirjapisteet: 2
Kirja: Leaders eat last
Kirjan kirjoittaja: Simon Sinek
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Leaders eat last on yksi niistä kirjoista joita sivutaan usein treeneissämme ja useat tiimiläisemme ovat sen lukeneet, joten halusin itsekin tutustua teokseen. Olen pikkuhiljaa kiinnostunut tutkimaan enemmän johtajuutta ja sen haasteita ymmärtääkseni paremmin ihmisiä, jotka toimivat tässä roolissa ja tutkiakseni, olisiko johtajuus ehkä rooli, jossa voisin nähdä itseni tulevaisuudessa. Olen aiemmin elämässäni ollut usein ongelmissa ylempien auktoriteettien kanssa, luultavasti kunnioituksen puutteesta. Toivoin kirjaa lukiessani oppivani ymmärtämään paremmin johtajia ja johtajuutta, mikä taas auttaisi arvostamaan enemmän työn haastavuutta.

 

Kirjan alussa perehdyttiin ihmislajin historiaan ja sen kykyyn tehdä töitä ja kehittyä. Kirja muistutti kiinnostavasti, kuinka ihminen vaatii turvallisuutta voidakseen kehittyä. Jos perustarpeemme on täytetty, voimme keskittyä työmme edistämiseen ja parantamiseen, josta syntyy kehitystä. Jos taas koemme, että perustarpeitamme laiminlyödään tai niiden täyttyminen on epävarmaa, keskitymme vain selviytymiseen eikä innovatiivisia keksintöjä tai uuden synnyttämistä tapahdu. Aiemmin esi-isämme pelkäsivät ruuanpuutetta ja vihollisten hyökkäyksiä, kun taas nykyään murehdimme esimerkiksi rahaongelmia ja arvostuksen puutetta. Eli ihminen ei ole muuttunut, me kaikki haluamme perustarpeidemme täyttyvän: ainoastaan huolenaiheemme ovat muuttuneet. Tämän vuoksi johtajien tulee varmistaa turvallisuuden tunne alaisilleen. Työntekijöiden tulee tuntea työympäristön olevan vakaa ja heidän työtehtäviensä tulee olla haastavia mutta inhimmillisiä, jotta he eivät vain keskittyisi perusasioista selviämiseen vaan pystyisivät myös olemaan luovia työssään.

 

Tämä sai minut ajattelemaan myös tiimimme toimintaa. Stressaamme usein riittävätkö rahamme erinäisiin juokseviin kuluihin ja projekteihin, eli keskitymme helposti vain hankkimaan rahaa kassaan sen sijaan että loisimme uusia projekteja tai toimintamalleja. Tämän vuoksi tiimin johtoportaalta vaaditaan toimia, jotka takaavat nämä tiimin perustarpeet, jotta pystyisimme perusasioiden lisäksi kehittämään itseämme ja toimintaamme.

 

 

Toinen piirre, johon kirja kiinnittää huomion, on johtajan vastuu pitää huolta toisista. Tätä pidän erityisen tärkeänä seikkana, sillä mielestäni on tärkeää, että johtoportaan tavoitteena ei ole pelkästään voiton tavoittelu vaan myös yhteisen hyvän ja kaikkien hyvinvoinnin takaaminen. Johtajan tulee olla tietoinen tekojensa seurauksista ja ihmisistä, joihin ne vaikuttavat. Jos empatiaa ei oteta mukaan päätöksentekoon, alaisilta riistetään heidän yksi tärkeimmistä perustarpeista: turvallisuus. Jotta työntekijät kokevat työolonsa turvallisiksi, heidän täytyy pystyä luottamaan johdon tekevän hyviä päätöksiä ja ymmärtävän heidän tarpeitaan. Jotta johtoportaan toimet takaisivat tämän, heidän tulee pystyä ymmärtämään alaisten ajatuksia ja haasteita ja asettua heidän rooliinsa. Useissa kasvavissa yrityksissä kohdataan tämä ongelma, kun johtajat ja alaiset eivät ole enää läheisessä kanssakäymisessä eivätkä johtajat ymmärrä, mitä haasteita heidän ohjaamansa alaiset kohtaavat ja mitä tarpeita heillä on.

 

Tiimiyrityksessä nämä piirteet ovat erityisen tärkeitä, sillä ihmisten ollessa hierarkisesti samanarvoisia heidän odotetaan myös ymmärtävän paremmin toisiaan. Lisäksi tiiviissä tiimissä kaikki päätökset ja teot vaikuttavat kaikkiin, eli päätöksien seuraukset ovat välittömiä. Siksi päätökset, joissa laiminlyödään toisten tiimiläisten tunteet ja perustarpeet, aiheuttavat hyvin nopeasti vakavaa haittaa tiimin toiminnalle. Tätä aihetta meidän tulisi tiimissämme seurata tarkasti. Joudumme jatkuvasti tekemään päätöksiä tiimissämme liittyen esimerkiksi aikatauluihin, projektitehtäviin ja rahankäyttöön. Jos tavoitteena on vain tehokkuus ja tuottavuuden lisääminen eikä toisten tarpeita oteta huomioon, estämme heiltä mahdollisuuden luovuuteen ja itsensä kehittämiseen. Tämän vuoksi vaikka tuottavuus hetkellisesti nousisikin, se ei pitkällä aikavälillä ole tehokas ratkaisu.

 

Esimerkiksi 24H-projektissa pyrin mahdollistamaan projektipäällikkönä parhaat mahdolliset puitteet tiimillemme oppia ja toteuttaa itseään Sinekin neuvojen mukaan. Yritän välttää tässä projektissa sellaiset sudenkuopat, joihin aiemmin tiimimme on langennut, kuten esimerkiksi johtoportaan eristäytyminen ja pelkän kassavirran kasvattaminen. Tällaiset johtamistyylit ovat vieneet tiimiläisiltä innon ja motivaation projektien edistämiseen ja innovatiiviseen ajatteluun, joidenka pitäisi olla toimintamme perusta. Siksi haluan tehdä kaikki tärkeät päätökset yhdessä projektitiimiläisten kanssa, jotta kaikki pääsevät vaikuttamaan tekemiseen ja voivat kokea tulevansa kuulluksi. Lisäksi haluan välttää turhaa painostamista kaikissa projektin osa-alueissa, ja sen sijaan auttaa kaikkia löytämään tehtävät jotka ovat kiinnostavia ja jokaista yksilöä oikealla tavalla kehittäviä.

 

Kirjan opit ihmisen historiasta ja ihmislajin työprosesseista avasivat hyvin johtajuuden roolin tärkeyttä.  Kun ymmärsin, miten ihmisen ajattelu toimii ja mitä ihminen tarvitsee johtajalta voidakseen toimia parhaalla tavalla ja kehittyä, ymmärsin myös johtajuuden roolin olevan yllättävän haastava. Kun on kyse toisten ihmisten luovuuden varmistamisesta ja heidän perustarpeidensa täyttämisestä, on vastuu hyvin suuri. Tämä auttoi kyllä arvostamaan enemmän johtajarooleja ja koin oppivani olemaan myös parempi alainen tämän seurauksena.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!