Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Leimahduspiste

Kirjoitettu 29.03.21
Esseen kirjoittaja: Tony Rantala
Kirjapisteet: 3
Kirja: Leimahduspiste
Kirjan kirjoittaja: Malcolm Gladwell
Kategoriat: 1. Oppiminen, 6. Markkinointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Leimahduspiste on Malcolm Gladwellin kirjoittama kirja, jossa käydään teoriatasolla läpi, mitkä tekijät vaikuttavat jonkin asian leviämiseen räjähdysmäisesti suuren yleisön tietoisuuteen. Olen aikaisemmin itse ajatellut, että nopeasti ”trendaamaan” nousseet asiat ovat jonkin yhden asian tai ihmisen aiheuttamia ja tapahtuu usein sattumalta. Näin ei kuitenkaan aina ole. Leimahdus tapahtuu usein monien pienten asioiden summana ja on selvää, että ihmiset ovat suuressa roolissa leimahduksen syntymiseen. Gladwell kokoaa kirjassaan kolme leimahduksien yhdistävää tekijää: harvojen laki, tarraustekijät ja asiayhteyden voima.

 

Harvojen laki määrittää nimenomaan ihmiset, jotka edesauttavat leimahduksen syntymistä. Nämä ihmiset ovat ennen kaikkea sellaisia, jotka osaavat vaikuttaa muihin ihmisiin omilla tavoillaan.

Yhdistäjät eli laajasti verkostoituneet henkilöt levittävät sanaa uusista asioista erilaisille ihmisille, jolloin tieto pääsee ulos sen omasta kuplastaan. Yhdistäjillä on myös kyky saattaa sopivat henkilöt yhteen, mikä edesauttaa prosessin kehittymistä ja kasvattaa tiedon leviämistä. Koen, että yhdistäjillä on usein myös vahva status tietynlaisina ihmisinä, jonka avulla saa arvostusta ja ihmiset kiinnostumaan heidän sanomisistaan.

Tietäjät ovat oman alansa asiantuntijoita, joilta kysytään ensimmäisenä apua ja näkemyksiä. Tietäjät ovat saavuttaneet itselleen vahvan aseman omalla alallaan, eikä heidän sanomisiaan suuremmin kyseenalaisteta. Tämän takia tietäjät ovat tärkeässä roolissa, kun tavoitellaan leimahdusta. Tietäjät ovat yleensä myös sosiaalisesti taitavia esittämään omia näkemyksiään.

Myyntimiehet ovat vaikuttamisen ammattilaisia, jotka omilla sosiaalisilla taidoillaan pystyvät vakuuttamaan muita ihmisiä. Myyntimiehet eivät välttämättä omaa asiantuntijuutta aiheeseen, mutta löytävät ne tärkeimmät pointit, joilla saadaan ihmiset kiinnostumaan. Myös sosiaalisen median sisällöntuottajat menevät usein tähän kategoriaan, koska ovat saavuttaneet usein aseman ihailtuna ihmisenä. Etenkin nuorten on helppo innostua asioista, joista heidän ihailema henkilö kertoo.

Harvojen laissa oleellisinta on siis verkostot ja niiden määrä. Kirjassa Gladwell toteaakin, että kenellä tahansa on mahdollisuus löytää yhteys melkein keneen tahansa, mikäli omistaa tarpeeksi laajan ja toimivan verkoston. Uskon, että tämä pitää paikkaansa ainakin suomen tasolla ajateltuna. Onkin hyvä pysähtyä miettimään omia yhteyksiä ja sitä mistä tai kenen kautta on itse päässyt kiinni näihin ihmisiin. Tämän avulla varmasti jokainen pystyy tunnistamaan jonkun yhdistäjä persoonan omasta piiristään. Etenkin Tiimiakatemian yhteisöä miettiessä on helppo tunnistaa myös tietäjä persoonia, joiden puoleen tulisi ensimmäisenä käännyttyä, tiettyjen aiheiden suhteen.

 

Tarraustekijät eli asiat, joihin on helppo tarttua ja jäävät ihmisten mieleen ovat myös oleellisia asioita leimahduspisteen kannalta. Tarraustekijöillä tarkoitetaan asioita, jotka luovat ihmisissä äkillistä innostusta ja koukuttavat kokeilemaan omalla vaikuttavuudellaan. Hyvänä esimerkkinä tällaisista toimivat esimerkiksi erilaiset niksit, jotka onnistutaan esittämään siten, että niillä saavutettaisiin helpotusta johonkin yksinkertaiseen ongelmaan, jonka kanssa monet tuskailevat.

Myös erilaiset kilpailut mainonnan yhteydessä toimivat tarraustekijöinä. Hyvänä esimerkkinä toimii McDonaldsin laatima Monopoly-peli, jossa asiakkaat pystyivät keräämään Monopoly kortteja ostamalla tuotteita ravintoloista. Kortteja keräämällä ja peliä pelaamalla asiakkaat pystyivät voittamaan suuriakin rahapalkintoja. Ravintolassa asiointiin liitetty peli innosti ja sitoutti asiakkaita McDonaldsille.

 

Asiayhteyden voima tarkoittaa viestin vastaanotettavuutta. On siis erityisen tärkeä miettiä missä ja millä tavalla oman viestin tuo esiin, jotta se otetaan vastaan toivotulla tavalla. On syytä tiedostaa erilaisten viestiväylien maine, jotta vältytään turhalta työltä. Esimerkkinä voisin käyttää oman kokemuksen perusteella liittymien myyntiä. Saan jatkuvasti soittoja eri operaattoreiden puhelinmyyjiltä ja lähes poikkeuksetta vastaan kieltävästi kuuntelematta tarjousta, vaikka tiedostan mahdollisen tarpeeni liittymän päivittämiselle. Kuitenkin asioidessani elektroniikkaliikkeessä olen aina valmis päivittämään oman liittymäni parempaan tai vähintäänkin valmis kuuntelemaan mahdolliset tarjoukset myyjältä. Tässä konkretisoituu mielestäni se, kuinka joillain myynnin tai markkinoinnin väylillä on päässäni valmiiksi negatiivinen ja ei-vastaanottava mielikuva, vaikka tarjottavassa tuotteessa ei itsessään ole mitään vikaa.

Toinen esimerkki löytyy kirjasta, jossa Gladwell esittää teorian rikkinäisestä ikkunasta, jota ei heti korjata. Rikkinäinen ikkuna viestii siitä, ettei vahingonteosta välitetä kyseisellä alueella ja tämän vuoksi lisää sitä. Mielestäni tämän voi soveltaa esimerkiksi yritysten verkkosivuihin ja sometileihin, joissa näkyy negatiivista asiakaspalautetta. Mikäli negatiiviseen palautteeseen ei jakseta tai osata vastata, viestii se helposti siitä, että yrityksen toiminnassa on jotain vialla, vaikka palaute saattaisikin olla aiheetonta.

 

Leimahduspiste oli jo toinen aiheeseen liittyvä kirja, jonka luen ja huomaan aiheen olevan minulle todella silmiä avaava ja ajatuksia herättävä. Tämäkin kirja vahvisti ymmärrystäni siitä, ettei asiat ”vain tapahdu”, vaan pienilläkin yksityiskohdilla saattaa olla todella suuri merkitys uusien asioiden pinnalle nousussa. Haluan tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomioita uusien ilmiöiden syntymiseen ja mahdollisuuksien mukaan hyödyntää oppeja myös omassa toiminnassa.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!