Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Let’s Hope

Kirjoitettu 01.08.19
Esseen kirjoittaja: Lari Nikkanen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Let's Hope
Kirjan kirjoittaja: Hanna Tuuri
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kirjan kirjoittaja Hanna Tuuri on toiminut Hope-hankkeen tiedottajana ja toimittajana vieraillen vuosina 2009-2011 kaikissa kumppanikouluissa.
Kirja sisältää paljon tietoa yrittäjyyskasvatuksesta, joista tarinoita ja kokemuksia kertovat eri perspektiiveistä niin opettajat, johto, sekä opiskelijat.
Mukana käsittelyssä on myös itselle hieman pimennossa ollut Hope Tiimimestarit- valmennus ja sen menetelmät, sekä TOY-malli, eli työssäoppiminen yrittäjänä.
Valitsin kirjan, koska halusin avartaa käsitystäni mistä nykypäivän Tiimiakatemia on ottanut perustansa ja miten vanhemmat toimintamallit toteutuvat vielä
tänä päivänä.

Hope-hankkeen perustana on toisen korkeakouluasteen opettajille suunnattu koulutus, jonka tavoitteena on antaa välineitä yrittäjyyskasvatuksen
toteuttamiseen omissa kouluissaan. Keskeisinä tavoitteina oli tuoda koulujen yhteyteen yrittäjyyden oppimisympäristöjä, sekä kerätä oppilaitosten strategioihin mukaan
yrittäjyyden oppiminen ja uudet pedagogiset menetelmät. Tärkeimpänä tuloksena on pidetty oppijan mahdollisuutta oppia yrittäjyyteen innostuen ja koko potentiaalinsa
hyödyntäen.

Verkostot ovat myös tuolloin olleet kaiken A ja O, ja ilman sitoutunutta ja motivoitunutta kehittäjäryhmää ei koko hanke olisi toteutunut. Valmennuksien tulokset näyttivät jo
positiivista merkkiä vuonna 2011. Tuolloin Partus Oy:n Tiimimestari- valmennukset, sekä muut valmennukset olivat jo tuoneet mukaan 60 opettajaa, ja samana vuonna oli mukaan lähdössä
vielä 40 valmennettavaa opettajaa lisää. Tällä pystyttiin siis saavuttamaan jo laajaa vaikutusta monessa eri osassa Suomea.

Oli myös hauska lukea, miten oppineuvos ja tiimiakatemian perustaja Johannes Partanen on vaikuttanut yrittäjyyskoulutuksen kehitykseen ja näkyvyyteen. Hänellä on jo tuolloin ollut
täysin omanlainen näkemys asioista, kuten että vanhat opetussuunnitelmat ja lukujärjestykset ovat vain toiminnan rajoittavia tekijöitä ja ne tulisi polttaa. Partanen on vielä tähänkin
päivään saakka kuljettanut mukanaan kulttuuria, jossa nuoria tuetaan ottamaan vastuu omasta elämästään. Kun he verkostoituvat jo opiskelujen aikana, on heillä valmistuessaan käytettävissä
jo valmiit työkalut. Partanen on urallaan kouluttanut lähes 10000 opiskelijaa, sekä 10000 opettajaa ja yrittäjää eri puolella suomea. Hän on ollut myös päävalmentajana Tiimimestarit-
ohjelmassa, sekä kansainvälisesti kouluttanut 25 johtajaa ja yrittäjyysakasvatuksen ammattilaista EU-maista. Vaikka poltettaisiinkin lukujärjestykset, korostaa Partanen vahvasti fokuksen
ylläpitämistä. Turha häröily pois, ja kohti tehokasta ja uudenlaista oppimisympäristöä.

Kirjasta sai hyvää kuvaa siitä, mitä nämä valmennusohjelmat sitten sisältävät. Ennen valmennusta orientoidutaan aiheeseen siihen liittyvän kirjallisuuden avulla. Itse valmennuksessa
koulutetaan oppimisesta, johtamisesta , asiakkuuksista, innovoinnista, brändäämisestä sekä tarjoomasta. Valmennuksessa käytössä on Tiimiakatemian menetelmiä, joista yksi mainitsemisen
arvoinen on Kokoa-malli. Tämän oppimisen mallin perustana on Kolben ajatukset kokemuksellisesta oppimisesta. Lähtökohta on asioiden tekeminen käytännössä testaten niitä. Näin
oppija ja tiimi saavat kokemuksia, jolloin syntyy uusia ajatuksia ja uutta tietoa, mikä on mallinnettavissa ja konkretisoitavissa.

Huono puoli tätä lukiessani oli se, että lähes nämä kaikki menetelmät olivat jo minulle entuudestaan tuttuja. On kuitenkin hienoa huomata, miten tiimiakatemia ja
yrittäjyystoiminta muissa kouluissa on kuitenkin saanut tuulta alleen. Tämä kirja sisältää laajan peruskäsityksen siitä, miten nykytulokseen ollaan tultu.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!