Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Halusin lukea jotain itsensä johtamiseen liittyen, koska se on aihealue, johon kaipaa aina tukea ja muistutusta kuinka tärkeää se on. Olen Tiimiakatemian aikana lukenut yllättävän paljon itsensä johtamisen kirjallisuutta ja tutustunut aiheeseen muutenkin osallistumalla koulutuksiin ja valmennuksiin, yrittämällä muuttaa omaa asennettani ja työskentelyäni. Kuitenkaan koskaan aiemmin en ole kyennyt tekemään konkreettisia muutoksia elämässäni. Viime kesä osoitti sen, että muuotksia on tapahduttava erityisesti omassa asenteessa, jotta pystyn rakentamaan itselleni tasapainoista elämää. Olen esimerkiksi aina ennenkin halunnut rajoittaa tekemääni työaikaa, tiedostanut, että tehokkuus laskee, mutta silti vain jatkanut työskentelyä entiseen tapaan. Tämän kirjan lukemiseen otin erilaisen asenteen. Kirja on jaoteltu osiin ihmisen hyvinvointiin vaikuttavien asioiden perusteella sekä lisäksi johtajan ja lääkärin näkökulmiin. Päätin kirjan aloittaessani, että luen yhden luvun kerrallaan ja siirryn seuraavaan vasta kun olen kyennyt tekemään konkreettisia muutoksia kyseisellä aihealueella. Kirjan lukeminen kesti yhteensä kolme kuukautta, mutta ensimmäistä kertaa olen kyennyt tekemään aitoja muutoksia toimintatapoihini ja rutiineihini.

 

Uni ja unen merkitys

Aina ennen olen ottanut lisää aikaa unestani. Esimerkiksi jos töitä on ollut enemmän, en ole vähentänyt sitä pelkästään vapaa-ajasta vaan myös unesta. Pahimmillaan ennen Tiimiakatemiaa olin kolmessa osa-aikaisessa työssä ja opiskelin ”vapaa-ajallani” itselleni kahta eri ammattia. Tuolloin vapaa-aikaa oli todella vähän ja sen halusi pyhittää parisuhteelle ja yhdessä tekemiselle. Halusi maksimoida parisuhteelle annetun ajan ja teki jatkuvasti sitä virhettä, että nukkuin aivan liian vähän. Suoritin kyllä työni ja opintoni hyvin, mutta oma terveys ja ihmissuhteet kärsivät ja lopulta parisuhdekin kariutui. Jyväskylään muuttaessani olin aivan uuden tilanteen edessä, yksin vieraassa kaupungissa, täysin erilaisen arvopohjan omaavien ihmisten ympäröivänä. En halunnut lähteä viikonloppuisin ryyppäämään tai omistaa koko elämääni opinnoille. Kuitenkin siinä pääsi niin käymään ja jossain vaiheessa huomasin olevani samassa kierteessä missä olin vielä Kuopiossa asuessani; tein liikaa töitä (olin tuolloin Tiimiakatemialla ja ulkopuolisella), halusin kuitenkin viettää vapaa-aikaa ja otin ajan tottakai pois unesta. Tämän syksyn aikana jotkin elämän arvot ovat menneet uusiksi ja olen tehnyt päätöksen rajoittaa radikaalisti aikaa jonka käytän töiden tekemiseen. Ennen 60 tuntia viikossa oli minulle ”perusviikko”. Tälle syksylle tavoitetyöviikon pituus on 45 tuntia ja ensi keväälle 40 tuntia. Tämän päätöksen tekeminen ja siitä kiinni pitäminen on ollut TODELLA vaikeaa. Tiedostan kuitenkin sen, että vähentämällä töitä, minulle jää enemmän vapaa-aikaa ja enemmän aikaa nukkua, joka puolestaa lisää tehokkuutta töissä. Mielestäni on mahdotonta määrittää mikä on yleisesti tarvittava unenmäärä, jokaisen tulee löytää se itse. Aikoinaan Sveitsissä asuessani testasin miten pitkät yöunet tarvitsen, seuraamalla viikon ajan monenko tunnin jälkeen heräsin pirteänä. Hämmästyin kun tajusin, että heräsin aina 7,5 tunnin unien jälkeen. Menin tällä pitkään tajuamatta, että työni Suomessa oli ja on todella erilaista kuin se mitä tein Sveitsissä. Työni Suomessa on rasittavampaa ja siksi tarvitsen enemmän unta. Turvatakseni riittävän unen määrän päätin kiinnittää huomiot niihin asioihin, jotka vievät rauhoittumistani. Stressi vaikuttaa todella voimakkaasti itselläni unen laatuun ja siksi päätin kiinnittää huomiota siihen, etten ajattelisi työasioita juuri ennen nukkumaanmenoa. Näiden huomioiden perusteella tein päätöksen netin ja erityisesti sosiaalisen median käytöstä, ei niitä enää klo.18 jälkeen ellei siihen ole pakottavaa tarvetta. Tämä päätös on ollut vaikea pitää, vasta kun yrittää luopua jostain, tajuaa miten riippuvainen siitä onkaan. Facebookin käytön rajoittaminen tuntui aluksi todella haasteelliselta, varsinkin jos tiesi, että siellä tulee olemaan jotain työasioita illan aikana. Pikkuhiljaa aloin nauttimaan enemmän ja enemmän facebookittomasta ajasta ja tämä toi ymmärryksen siitä, että facebook on minulle nykyään vain yksi työkalu viestintään muiden työkalujen rinnalla. Olen pikkuhiljaa muuttanut yhteydenpitoa henkilökohtaisen elämän puolella enemmän ja enemmän puhelimen välitykseen ja se on vähentänyt myös työasioista stressamista vapaa-ajalla. Tämä päätös on helpottanut nukkumaanmenoa ja nykyään menenkin nukkumaan yleensä puoli yhteentoista mennessä. Myös unen laatu on parempaa, kun illalla ei mieti työasioita juuri ennen nukkumaanmenoa. Lisäksi olen ottanut tavaksi juoda ”iltateet” kämppisten kanssa yhdeksän maissa. Teellä on itseeni rauhoittava vaikutus ja se luo rutiinia, joka ohjaa kehoa lasketumaan pikkuhiljaa uneen.  Syksyn aikana olen oppinut pitämään kiinni päätöksistäni, rajoittamaan työni määrää ja sitä kautta myös parantamaan uneni määrää ja myös laatua.

 

Ruoka ja sen vaikutukset

Ruoka ja sen vaikutus omaan terveyteen ja hyvinvointiin on yksi niistä harvoista osa-alueista, joihin olin pystynyt tekemään muutoksia aiemmin Tiimiakatemian aikana. Ensimmäisen TA-vuoden aikana jätin pois kaikki einesruoat. Toisen vuoden aikana pyrin muuttamaan vaaleat viljat tummemmiksi, esimerkiksi tavallisen makaroonin täysjyväpastaan. Lisäksi kiinnitin huomiota säännöllisiin ruoka-aikoihin, mutten kyennyt noudattamaan niitä. Tämä olikin asia jonka halusin muuttaa tämän kirjan lukemisen myötä. Nykyään syön huomattavasti säännöllisemmin kuin söin aiemmin. Myös työajan rajoittaminen on helpottanut säännöllisesti syömistä. Kun työpäivien aikana on tietynlainen rytmi, niin tulee syötyäkin säännöllisemmin. Syön aamupalan, lounaan, välipalan, iltaruoan ja iltateen yhteydessä kevyen iltapalan. Ruokaan liittyvä asia, jonka olen onnistunut muuttamaan TA:n aikana on salaatin lisääminen kotona iltaruokaan. Liikunnan myötä tulee kiinnitettyä entistä enemmän huomiota myös ruoan ravintosisältöihin ja siihen, että saa kaikki tarvittavat aineet omasta ruokavaliostaan. En ole halunnut ottaa mitää todella tiukkaa linjaa omiin ruokailuihini, sillä jossain takaravossa elää edelleen pieni pelko siitä, että alkaa pelleilemään liikunnalla ja ruoalla niinkuin on joskus kauan sitten tehnyt. Kaiken kaikkiaan olen onnellinen siitä, kuinka terveellisellä pohjalla oma ruokavalioni tällä hetkellä on ja itse pidän tärkeänä, että se pysyykin nimenomaan terveellisellä pohjalla.

 

Työasioista irtautuminen ja rentoutuminen

Tämä aina ollut minulle erityisen vaikeaa, sillä minut on kasvatettu siihen, että töitä tulee tehdä silloin kun niitä on tarjolla. En ole oppinut missään vaiheessa kieltäytymään töistä joita minulle on tarjottu. Tämä on kuitenkin lyhyen elämäni aikana kostautunut minulle työuupumuksena reilu parikymmisenä. Tiimiakatemia on ollut paras koulu opetella kieltäytymistä ja töistä irtautumista mitä olisin uskaltanut koskaan toivoa. Uskon, että pystyn saamaan Tiimiakatemialta valmiudet tasapainoiseen elämään, oli tieni Tiimiakatemian jälkeen sitten yrittäjyys tai työntekijänä oleminen. Kasvatuksella on ollut suuri merkitys siihen, miten suhtaudun työhön ja miksi minulla on erittäin korkea työmotivaatio. Tiimiakatemia on näyttänyt sen, ettei liiassa työnteossa ole mitään järkeä. Luin kesällä kirjan ”Innovate or Die” ja mietin kirjaa sitä kautta, että mitä kirjassa olevat henkilöt eivät olleet Tiimiakatemialla oppineet ja mitä itse voisin siellä oppia ja tätä kautta välttää virheet joita he ovat tehneet. Päädyin siihen, että suuri haaste kirjan henkilöille on ollut työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen. Oma taustani ja kirjan lukeminen loivat tarpeen lähteä tasapainottamaan omaa elämääni. Syksy on muuttanut paljon toimintatapojani, työmäärän rajoittaminen, netin ja sosiaalisen median käyttämisen rajoittaminen, säännölliseen ruokailuun huomion kiinnittäminen sekä säännöllisen liikunnan aloittaminen. Yksi syksyn tärkeimmistä tavoitteistani on kuitenkin ollut se, että osaisin pitää työn työnä ilman että se olisi koko elämä. Muutama viikko sitten edellä mainitut muutetut toimintatavat ja henkilökohtaisen elämän arvostuksen nousu toivat yllättävän muutoksen elämääni. Rakastumisen, parisuhteen ja yhteisen arjen jokapäiväinen ihanuus on tuonut valtavast perspektiiviä siihen mitä itse pidän elämässä tärkeänä. Haluanko panostaa 120% työhön vai onko se vain yksi elämän osa-alue muiden joukossa. Ei ole epäilystäkään sen jälkeen, kun rinnalla on kumppani, joka jakaa saman arvomaailman ja jonka kanssa arjen elämä tuntuu luonnolliselta ja kun ympärillä on kaveriporukka, jossa voi, saa ja uskaltaa olla täysin oma itsensä – toisin kuin tällä hetkellä työmaailmassa. Parisuhde tuntuu vain vahvistavan sitä mihin suuntaan olen oman elämäni halunnut menevän. Työstä irtautuminen on nykyään todella helppoa ja tiimi ja Tiimiakatemia on työpaikka, jonka murheet ja huolet voi jättää sinne ja palata taas seuraavana päivänä niiden pariin.

 

Liikunta ja liikunnan puute

Olen joskus aikoinaan liikkunut todella paljon, ehkä liikaakin. Siksi liikunnan aloittaminen on tuntunut jonkin verran pelottavaltakin. Kirjassakin sanottiin siitä, että liikunnasta on helppo kieltäytyä ja on helppo löytää tekosyyt sille, ettei liiku. Viime kevään muuton myötä lisäsin jo paljon liikuntaa, koska tein päätöksen kulkea työmatkat kävellen tai pyörällä. Nyt syksyllä olen taas löytänyt riemun liikkua. Liikkuminen ei ole pakko niinkuin se on joskus ollut. Olen pyrkinyt siihen, että liikkuisin neljänä aamuna viikossa, kahtena kävisin uimassa ja kahtena juoksemassa. Lisäksi muuten vapaa-ajalla olen käynyt kävelylenkeillä taikka frisbeegolfaamassa kavereitten kanssa. Jossain vaiheessa haluan lisätä joogan niihin säännöllisiin liikuntatottumuksiin, mutta hiljaa hyvä tulee. En halua yrittää luoda liian rankkoja tottumuksia, jolloin en pystyisi niihin sitoutumaan. Tällä hetkellä aamuliikunta riittää, se on jo iso iso muutos parempaan suuntaan. Olen huomannut, että aamuliikunta tuo ergiaa koko päivään ja auttaa jaksamaan töitä huomattavsti paremmin. Liikkuminen myös pakottaa kiinnittämään huomiota siihen, että ruokavalio on riittävän monipuolinen. Olen onnellinen siitä, että suhteeni liikuntaan on nykyään täysin terveellä pohjalla. Haluan sen myös pysyvän sellaisena. Liikunta on myös hyvä yhteinen harrastus.

 

Kovat työ, raskaat huvit: kartettava yhdistelmä

Tämä on sanonta, johon kirjan kirjoittajat enkä myöskään itse yhdy. En ymmärrä sitä, että väsynyt ihminen haluaa mennä bilettämään ja pilata palautumisen alkoholilla ja myöhään valvomisella. En ole itse missään vaiheessa elämääni käyttänyt erityisen paljon alkoholi pitkiä aikoja. Meillä ei kotona koskaan kielletty alkoholin käyttöä ja siksi se ei koskaan ollut asia jota olisi sen tunnetun kielletyn hedelmän takia tarvinnut tehdä. Joskus 18-vuotiaana, kun alkoholin kulutus oli huipussaan saatoin käydä kahtena iltana viikossa ulkona. Se kuitenkin loppui hyvin nopeasti viikonlopputöiden takia. Olen monesti Tiimiakatemian aikana kuullut siitä, että olen tylsä kun en juo juuri koskaan överipaljon, niin että musiti menisi. Tämä on yksi asia, jonka yläpuolelle olen jollain tasolla onnistunut pääsemään. Mieluummin vietän iltaa kavereiden kanssa ja juon muutaman ja lähden sitten nukkumaan kuin että joisin liian paljon ja valvosin myöhään. Huomaan, että nykyään jo yli puolen yön valvominen tekee minut todella väsyneeksi ja se vaikuttaa vielä seuraavanakin päivänä. Voi kuulostaa kliseiseltä, mutta nautin paljon enemmän tasapainoisesta elämästä kun siitä että elämä menisi laidasta laitaan, mitä se hyvin usein alkoholin kanssa on.

 

Matka jatkuu

Olen onnistunut monella osa-aluueella luomaan itselleni hyviä tottumuksia. Vielä on kuitenkin pohdittava entistä tarkemmin mitkä asiat elämässä ovat itselle tärkeitä ja miten se näkyy omassa käytöksessä ja teoissa. Tiedostan olevani edelleen stressaantunut enkä usko, että stressi koskaan häviää nopeasti kropasta. Stressi vaikuttaa tällä hetkellä omaan toimintaani ja ensimmäinen kierros sen vähentämiseksi on tehty. Perusteet tasapainoiselle elämälle on nyt luotu ja on aika lähteä kulkemaan polkua uudelleen. Nyt kun olen saanut omasta mielestäni tärkeiltä osa-alueelta jotain kuntoon, mitä aion tehdä seuraavaksi, jotta opitut tavat vahvistuvat ja että voin jälleen muuttaa jotain. Matka on siis vasta alussa. Itsensä johtaminen on joka päiväisiä tekoja, joka johtaa hyvään oloon. Onneksi rinnalla on ihminen, joka haluaa samoja asioita elämältä ja jonka kanssa on helppoa lähteä rakentamaan yhteistä tavalta kunnioituksen kautta kaikkine puuttuineen ja virheineen.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!