Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Liiketoimintaosaaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Yrittäjyys = uskallus + motivaatio + yrittäjäosaaminen

Näin määriteltiin kirjassa Liiketoimintaosaaminen yrittäjyyden yhtälö. Tämän yhtälön mukaan mielestäni jokaisella tiimiakatemialaisella olisi resurssit akatemian jälkeen lähteä yrittäjäksi, jos vain sisäinen motivaatio yrittäjyyteen löytyy. Tiimiakatemia rohkaisee ja pakottaa opettelemaan yrittäjyyttä; joskus se saa sinut äärirajoille osaamisesi ja mukavuutesi suhteen, mutta opit varmasti enemmän kuin edes ymmärrät.

Mielestäni tiimiyrittäjyys ja osuuskuntayrittäminen on etenkin nuorille helpoin ja riskittömin vaihtoehto ryhtyä yrittäjäksi. Tulevaisuuttani ajatellessani ainakin vielä tiimiyrittäjyys kuulostaisi kaikista miellyttävimmältä ja luonnollisimmalta ratkaisulta. Yksinyrittäjyys vaikuttaa pelottavalta vaihtoehdolta, mutta en sitä aio pois sulkea. Ehkä minulla sitten aikuisena riittäisi rahkeet siihenkin. Kirjan myötä franchising-yrittäjyys* avautui minulle uudella tavalla ja vaikuttaa myös mielenkiintoiselta ratkaisulta. Kuitenkin mietin sitä, että riittääkö yrittäjyyden yhtälön osa ”motivaatio” franchising-yrittäjyydessä, jos se ”oma juttu” tai idea jää uupumaan työstä? Kaikki olisi niin tarkoin määriteltyä. Kynnys franchising-yrittäjyyteen vaikuttaa kuitenkin matalammalta, kuin esimerkiksi yksinyrittäjyyteen.

*Franchising: menettely, jossa yrittäjä hankkii oikeuden käyttää tavaramerkkiä ja menetelmiä harjoittamassaan yritystoiminnassa.

Itselleni en ole juuri koskaan pohtinut vaihtoehtona perheyrittäjyyttä. Isäni on toiminut yrittäjänä vuosia, mutta en silti ole kasvanut yrittäjäperheessä. Yrittäjyys tulevaisuuden työnä on tullut vaihtoehdoksi vasta viimeisen kahden vuoden aikana (=akatemialla). Olemme kuitenkin kahden isoveljeni kanssa vitsailleet useasti, että sitten aikuisena laitamme Rönkän sähköliikkeen pystyyn. Pappamme yritys Rönkän sähköliike oli hyvin tunnettu yritys Viitasaarella 80-90-luvulla. Nyt toinen isoveljeni on sähköinsinööri, toinen opiskelee tietotekniikkaa ja itse opiskelen yrittäjyyttä. Tuntuu hämmentävältä, että meillä olisi rahkeet lähteä ihan oikeasti yrittäjiksi yhdessä, jos vain haluaisimme.

Sain kirjasta paljon uusia ideoita ja työkaluja Laivurin toiminnan kehittämiseen.

Markkinointistrategia

  • kenelle tuotetta/palvelua tarjotaan
  • missä kohderyhmä tavoitetaan
  • mitkä ovat tehokkaimmat markkinointikeinot

Ensimmäiset stepit Laivurin markkinoinnin kehittämiseen ovat

  • asiakastutkimus (ettei mennä ihan mututuntumalla kohderyhmän ja markkinoinnin suhteen)
  • tuotteidemme näkyvämpi markkinointi
  • hyvän boogien tuominen näkyvästi esille (esim. yhtenä kärkenä 7 työntekijän palkkaaminen)
  • sosiaalisen median datan seuranta tarkemmin (miten ja millaisilla päivityksillä saamme lisää seuraajia, tykkääjiä ja osallistumista, näkyykö sosiaalisen median markkinointi myynnissämme oikeasti?)

Markkinoinnin eri muotoja ja miten niitä on käytetty Laivurissa:

  • Täsmämarkkinointi: markkinointitoimenpiteet pyritään kohdistamaan asiakkaaseen henkilökohtaisesti ja suoraan. Emme ole tätä Laivurissa juurikaan käyttäneet muuta kuin lähinaapureihimme, joille olemme joka kevät vieneet lahjakortit. Saimmekin tästä Milan kanssa idean, että voisimme ensi kesänä koittaa täsmämarkkinointia Instagramissa: lähetämme yksityisviestillä esimerkiksi tarjouksen seuraajallemme, ja hän voi viestiä vastaan lunastaa tarjouksen kassalta. Samalla saamme tietoa siitä, kuinka sosiaalisia medioitamme seurataan.
  • Mielikuvamarkkinointi: koko yrityksen ulkoisen ilmeen ja prosessin yhtenäistäminen yrityskuvan luomiseksi. Mielestäni Laivurissa mielikuvamarkkinointi on hyvällä pohjalla, ja siitä saamme kiittää Milaa, joka viime keväänä laittoi kaikki Laivurin mainosmateriaalit ym. uuteen uskoon, ja nyt yleisilme on yhtenäinen ja laivurimainen.
  • Suhdemarkkinointi: laaja-alaista suhtautumista markkinointiin, kohdistuu asiakkaiden ohella myös muihin sidosryhmiin. Tätä meidän tulisi miettiä Laivurissa enemmän. Emme ole tehneet muiden sidosryhmiemme hyväksi juuri mitään, paitsi Pielaveden yrittäjille olemme järjestäneet aamupala-hetkiä ja yhteisiä illanviettoja. Toki Tiimiakatemialla olemme itsestämme ääntä pitäneet, mutta emme juuri myyntitarkoituksessa.
  • Elämysmarkkinointi: markkinoinnissa ja asiakastyössä on lähtökohtana, että asiakaskäyttäytyminen on kokonaisvaltainen kokemus. Laivurissa keskitymme paljon asiakaspalvelun laatuun ja asiakkaan tarpeeseen. Laivurin miljöö puhuu puolestaan järvimaisemineen. Tuntuu kuitenkin, että eskapismiin ja esteettisyyteen kaipaamme uusia ideoita, jotta asiakaskokemuksesta tulee entistäkin elämyksellisempi. Olemme pohtineet ajatusta siitä, että järjestäisimme 7 työntekijällemme synnytyksen esimerkiksi tästä aiheesta, sillä he ovat osoittaneet kiinnostuksensa Laivurin toiminnan kehittämiseen.

”Yrityksen menestys on yrityksessä työskentelevien ihmisten varassa.”

Henkilöstöjohtaminen. Se on ensi kesän sana. Mielestäni on tärkeää, että tutustuminen neljään uuteen (ja toki myös kolmeen vanhaan) työntekijäämme alkaa jo keväällä, hyvissä ajoin ennen kesää ja todellisen työn alkamista. Näin ollen perehdytystyöstä ja porukan johtamisesta tulee toivottavasti helpompaa. Tämä mahdollistaa myös sen, että kesällä meille jää Milan ja Teemun kanssa enemmän aikaa talouden johtamiselle sekä tavoite- ja tulosjohtamiselle. Meille on tärkeää pyrkiä siihen, että Laivuri on kiva työpaikka jokaiselle siellä työskentelevälle. Haluamme, että työnantajilla on hyvät ja jopa kaverilliset suhteen työntekijöihin, sillä palautteen antaminen ja vastaanottaminen helpottuvat silloin huomattavasti. Pyrimme myös ensi kesälle kehittelemään keinot kuinka motivoida ja palkita työntekijöitämme ahkerammin. Luulisin, että uudenlaisella ja tehokkaammalla markkinoinnilla sekä motivoituneella ja töissä viihtyvällä henkilökunnalla saamme aikaa hyviä tuloksia!

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!