Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin

Kirjoitettu 04.04.16
Esseen kirjoittaja: Harri Mustonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin
Kirjan kirjoittaja: Ollis Leppänen
Kategoriat: 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ollis Leppäsen kirjoittama kirja liiketoimintasuunnitelma roskakoriin oli kerrassaan innostavaa luettavaa. Olliksen sanoin, kirja kertoo kaiken olennaisen yrittäjyydestä. Se ei ole tylsä, teoreettinen ja pelotteleva teksti yrittämisestä, vaan se laittaa lukijan itsensä pohtimaan asiaa. Kirjan mukaan yrittäjät jotka havittelevat rahoitusta toiminnalleen, sysätään tekemään liiketoimintasuunnitelmia. Olliksen mukaan liiketoimintasuunnitelma ohjaa yrittäjän virheelliseen suuntaan ja itse tekeminen jää vähäiseksi.

Luin Helsingin Sanomista Alf Rehnin kolumnin, joka käsitteli sitä, ettei yrittäjyys sovi kaikille. Olen jokseenkin samaa mieltä artikkelin kanssa. Toki kokeilemalla tämäkin asia selviää kaikille, mutta yrittäjyyttä kannattaa silti harkita vakavasti. Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin on tähän erinomainen teos. Se tarjoaa lukijalle kuusi askelmaa kohti yrittäjyyttä, jonka mielestäni jokaisen tulevan yrittäjän, tai yrittäjyydestä haaveilevan olisi hyvä lukea. Miksi kirja oli minulle innostavaa luettavaa? Sain vahvistuksia ajatuksilleni yrittäjyydestä ja opin uutta itsestäni. Huomasin, että olen kehittynyt Tiimiakatemian aikana hurjasti.

INNOSTU

Mikä saa sinut yrittämään? Mikä sinua innostaa? Innostuminen omasta tekemisestä on yrittäjyydessä mielestäni välttämätöntä. Yrittäjyyttä harkitsevan kannattaa pohtia omia yrittämisen lähtökohtia. Kirja sai myös minut miettimään omia lähtökohtiani, miksi hain tiimiakatemialle, mitä ajattelen yrittäjyydestä ja mikä innostaa minua.

Olen saanut kotoani vahvan työmoraalin, mutta tyypillinen kirjoista pänttääminen ei tuntunut itselle hyvältä vaihtoehdolta. Olen kuitenkin aina osannut unelmoida, että teen tulevaisuudessa jotain mistä pidän. Yrittäjänä voin määrittää itse oman tieni ja varmasti siksi se alkoikin lukioaikoina kiehtoa. Olen aina pitänyt yrittäjiä enimmäkseen rohkeina ja ahkerina ihmisinä ja sellaisena olen halunnut nähdä myös itseni. Halu toteuttaa itseään on alkanut kasvamaan ja kasvamaan, se innostaa minua ajatuksena. Haluaisin tehdä jotain merkityksellistä itselleni ja muille. Siksi Tiimiakatemia on erinomainen paikka lähteä määrittämään omaa tietään.

Jokaisen yrittäjän kannattaa pohtia aina säännöllisesti näitä kysymyksiä, jotta muistaa mistä lähdettiin liikkeelle ja ennen kaikkea miksi. Eli tankkaa itseesi mahdollisimman paljon intoa!

PÄÄKONTTORI eli oma korviemme väli

Kun olet määrittänyt omat vahvuutesi ja tiedostat riskisi, tulee nykyhetkestä suunnata tulevaisuuteen. Innostuksen aikana kannattaa välillä muistuttaa itseään keskittymään olennaiseen ja määrittämään realistiset tavoitteet. Ilman visiota ja selkeitä tavoitteita tekemisestä tulee päämäärätiedotonta. Tämän vuoksi mekin päivitämme kahdesti vuodessa oppimissopimuksiamme, sillä oikein käytettynä tämä on erinomainen työkalu.

Hyvät tavoitteet voi muodostaa itselleen KIRMA – kysymysten kautta;

Konkreettinen: voit ymmärrettävästi kertoa tavoitteestasi muille

Innostava: tavoitteen tulisi antaa sinulle energiaa

Realistinen: onko tavoitteesi saavutettavissa lähtötasoon nähden?

Mitattava: edistymistä tulisi pystyä mittaamaan

Aikaansidottu: milloin saavutat tavoitteen?

Tämä on kyllä erinomainen työkalu tavoitteiden luomiseen, tätä kannattaisi käyttää joka kerta tavoitteita työstäessä. Jos tavoitteet eivät ole esimerkiksi realistisia tai innostavia, loppuu sisäinen motivaatio nopeasti. Itselleni ainakin tapahtui juuri tämä Kalteva Kaktus projektissa, sillä emme tulleet yhteiseen johtopäätökseen tavoitteista.

Tavoitteiden jälkeen tulee määrittää askeleet, millä tavoitteisiin päästään. Tämä on yhtä tärkeää, kuin itse tavoitteiden luominenkin. Myös riskit on hyvä kartoittaa, mutta niissä täytyy muistaa keskittyä asioihin mihin voi itse vaikuttaa. Tutustuin vaikuttamisen kehä-työkaluun itse JTC koulutusohjelmassa ja se sai ainakin itseni miettimään. Liikaa keskitytään epäolennaisiin asioihin, mitä jäädään märehtimään.

Yrittäjänä on erittäin tärkeää muistaa huolehtia omasta jaksamisestaan. Kaltevaa Kaktusta kun pyöritettiin pienellä projektiryhmällä lähes joka ilta, tuli tajuttua, että tämä tekee suorastaan hallaa omalle hyvinvoinnille. Liika on liikaa ja vapa-aikaakin täytyy muodostua. Vapaa-aikana kannattaa esimerkiksi urheilla, ja tämän kautta saada energiaa pitkiin päiviin.

OMA  JUTTU

Oli huojentavaa taas lukea, että yritystoiminnassa ei tarvitse niin kummoisia ideoita. Monet suuret yritykset ovat kehittyneet hyvin yksinkertaisista ideoista. Tärkeintä on, että sinulla on jokin juttu, mitä voit lähteä viemään eteenpäin. Ehkä yksi suurimmista väärinkäsityksistä yrittäjyydessä on se, että ihmiset saavat heti kuningasideansa mitä lähtevät toteuttamaan. Niin ei kuitenkaan ole, useimmiten noin kolmas yritysidea menestyy.

Tiimiakatemiallakin moni pohtii omaa juttuaan, ja juuri siksi meitä rohkaistaan kokeilemaan kaikkea. Oman jutun löytämisessä voi lähteä kuitenkin liikkeelle yksinkertaisista asioista.

  • Aluksi listataan asiat, ilmiöt ja asiakkaat mitkä innostavat sinua.
  • Näistä asioista valitaan ne, joissa voisit olla hyvä, tai sinulla voisi olla jotain uutta tarjottavaa.
  • Poimi sen jälkeen vielä ne ideat, missä sinun mielestäsi voisi olla todellista bisnesideaa.
  • Pohdi viimeiseksi miten saisit homman toimimaan ja mitä käynnistäminen minimissään vaatii.

Tämä kaava olisi monelle tiimiyrittäjälle oikein hyvä perusta myös oppimissopimuksen tekemiseen!

Olliksen mukaan 3 suurinta syytä siihen, miksi joku idea epäonnistuu, ovat;

  • Hätäily – Oivalluksien jalostuminen ideoiksi vaatii aikaa.
  • Mustasukkaisuus – Idean kehittäjä rakastuu omaan juttuunsa sokeasti
  • Olettamukset – Asiakaskontaktien puute, kenelle idea olikaan tarkoitettu? ASIAKKAALLE

Näitä kaikkia virheitä näkyy akatemialla, mutta ehdottomasti eniten tehdään olettamuksia, mikä perustuu ainoastaan omaan mielipiteeseen. Sain itse kokea tämän esimerkiksi Kalteva Kaktus projektissamme. Oletimme liikaa itse, emmekä kysyneet asiakkaalta.  Tärkeintä on kuitenkin aina ratkaista asiakkaan ongelma.

ASIAKASTUNTUMA

Yritys tarvitsee toimiakseen asiakkaita. Siksi liiketoimintasuunnitelman hiominen heti alussa sata prosenttiseksi on epäolennaista. Luin kirjasta tarinoita missä liiketoimintasuunnitelmaa oli hiottu jopa vuosi ja kun se oli valmis, yrityksellä ei ollut asiakkaita. Markkinapotentiaaliakin voi tutkia yksinkertaisesti. Asiakkaita täytyy kuunnella koko ajan ja bisneksen kehittäminen on helpointa asiakkaan kanssa yhdessä, näin minimoidaan viestinnällinen kuilu asiakkaan ja sinun välissäsi. Myös alan muihin yrityksiin kannattaa tutustua, sillä vertailuopin avulla saatat säästää paljon myös aikaa ja vaivaa.

7+1 vinkkiä asiakkaiden saamiseen

  • Pidä tavoitteesi kirkkaana mielessäsi
  • Kysy suosituksia
  • Hae kontakteja sieltä, missä asiakkaat liikkuvat
  • Lämmitä vanhat suhteesi
  • Aukaise suusi
  • Kulje korvat höröllä ja silmät auki
  • Takapuoli penkissä on vaikea tehdä bisnestä

+1 Kysy avoimia kysymyksiä

Asiakkaiden hankkiminen nähdään myös usein Akatemialla jonkinlaisena mörkönä. Ongelma on ehkä usein se, että mennään mönkään jo ensimmäisessä vinkissä. Tavoitteita ei ole luotu, eikä oikeastaan itsellekään ole selvää mitä sieltä käynniltä haetaan. Tiimiläiseni Roosan Olutsatama –projektia on ollut ilo seurata vierestä, sillä Roosa tietää miksi hän tekee sitä. Hän on luonut itselleen innon ja selkeät yksinkertaiset tavoitteet, mikä on vienyt projektia eteenpäin. Mielestäni näitä kyseisiä vinkkejä Roosa onkin hyödyntänyt oikein hyvin, siitä voin ottaa myös itse mallia.

PÄÄTÖS YRITTÄJYYDESTÄ

Liiketoimintamalli kertoo miten toteutat liikeideasi. Tärkeintä on valita itselleen toimiva liiketoimintamalli. Oman liiketoiminnan hahmottamiseen on Alex Osterwalder kehittänyt Business model canvas –työkalun. Olen itsekin käyttänyt sitä muutamaan kertaan, mutta sen teko on tuntunut haastavalta. Ehkä syy siihen miksi se ei ole aikaisemmin toiminut niin hyvin, on idean kanssa hätiköiminen. En ole tehnyt tutkimustyötä tarpeeksi hyvin. Usein pohditaan heti sitä, että tuottaako tämä liikeidea rahaa. Sitä ei voi kuitenkaan tietää, ennen kuin olet työskennellyt asiakkaiden kanssa. Liiketoimintamallin tarkoituksena on hahmottaa, mistä ja miten raha tulee yritykseesi ja mitä se vaatii. Jatkossa otankin Business model canvasin mukaan projekteihini, ja vasta nyt ymmärsin sen todellisen tarpeen.

Jos tässä vaiheessa tuntuu edelleen hyvältä, kirja kehottaa ottamaan seuraavan askeleen, eli hyppäämään yrittäjyyteen!

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!