Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Luo oma onnesi – Havahtuminen

Kirjoitettu 13.12.14
Esseen kirjoittaja: Timo Perttunen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Havahtuminen
Kirjan kirjoittaja: Athony de Mello
Kategoriat: 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

Luo oma onnesi - Havahtuminen, 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

HAVAHTUMINEN

Anthony de Mello

 

Ennen kuin aloin kirjoittamaan tätä raapustusta, niin otin vaikutteita omasta vanhasta esseestä, ”Tyhjän paperin nautinto”. Ajattelin hyödyntää myös sen kirjan vinkkejä tähän kirjoitukseen.

Istun olohuoneessa yksikseni. Valaistus on hämärä, sillä pihalla on pimeää ja sisällä on vain pieni pöytälamppu päällä. Olo on yksinäinen, sillä tyttöystävä on lähtenyt toiselle paikkakunnalle viettämään pikkujouluja kavereidensa kanssa. En ole tottunut olemaan yksinään, joten tästä syystä mieli on hieman haikea. Sisällä on lämmin. Huomaa myös että olen ollut nyt viikonlopun kämpilläni yksin, sillä omia vaatteita löytyy joka nurkasta ja keittiökään ei ole hirveän siistin näköinen. Tunnetila tätä kirjoittaessa on hieman ristiriitainen. Tunnen olevani todella yksinäinen ja haluan vaipua itsesääliin, mutta samalla on rauhallinen ja ehkä hieman onnellinen olo. Tuntuu siltä että kukaan, eikä mikään saisi minua nyt raivon valtaan. En ole ollut näin tyyni kuukausiin.

Onnellisuus

 

Kerroin juuri, että tunnen oloni ehkä hieman onnelliseksi, mutta se ei voi pitää paikkaansa. Emme saa kuvitella olevamme onnellisia, ilman että meillä on tietynlaisia ehtoja. Meidät on opetettu sijoittamaan onnellisuuteen. Onko onni siis aina ostettua? Kyllä! Emme ole välttämättä ostaneet sitä suoranaisesti rahalla, mutta me olemme maksaneet onnesta tietyn hinnan.

Jos nämä de Mellon opit pitävät paikkansa, niin voin vetää myös johtopäätöksen, että vain vauva ja aivokuollut ihminen voi olla pyyteettömästi onnellinen ja vain nämä kaksi ovat niitä jotka saavat olla aidosti onnellisia, tekemättä itse mitään.

Miksi siis tunsin itseni hetki sitten onnelliseksi? Johtuuko se siitä että saan olla pitkästä aikaa yksin, vaikka samaan aikaan se tuottaa minulle myös ikävyyden tunnetta? Johtuuko se siitä että istun mukavalla sohvalla ja kämpillä on lämmin, ja ylipäätänsä että minulla on juuri nyt hyvä olla? Vai olenko onnellinen koska kuvittelen olevani onnellinen?

”Emme halua olla onnellisia ilman ehtoja.”

Voinko olla siis onnellinen ilman ehtoja? En ja kyllä! Ehtoni on että haluan olla onnellinen ilman ehtoja tällä hetkellä. En keksi de Mellon sanoille parempaa selitystä kuin sen, että jokainen ihminen määrittelee itse oman onnensa. Ehdottomuuskin voi olla ehto.

Jo tässä vaiheessa omaa kirjoitelmaani olen itse pudonnut kärryiltä. Oloni ei myöskään ole enää kovin onnellinen tai 100% rauhallinen. En ole enää se tyyni ihminen, vaan oma sisäinen HULK yrittää päästää irti ja mennä suoraan de Mellon kimppuun. Teen itseni, HULKin, de Mellon, havahtumisen ja onnellisuuden kanssa nyt pienen kompromissin ja otan 10 minuutin tupakkatauon. Jonka jälkeen käännän sivua ja siirryn seuraavaan aiheeseen!

Olet mitä syöt

 

Eräs mies löysi kotkan munan ja pani sen kanalassa kananpesään. Kotkanpoikanen kuoriutui tipuparvessa ja kasvoi yhdessä niiden kanssa.

Koko elämänsä ajan se uskoi olevansa kana ja teki, mitä kanat tekevät. Se kuopsutti maasta matoja ja hyönteisiä. Se kotkotti ja kaakatti. Ja se saattoi räpyttää siipiään ja lentää ilmassa muutaman metrin.

Vuodet kuluivat ja kotkasta tuli hyvin vanha. Eräänä päivänä se näki uljaan kotkan liitävän yläpuolellaan pilvettömällä taivaalla. Se kaarteli sulavan majesteettisesti voimakkaissa ilmavirtauksissa hädin tuskin liikauttaen vahvoja, kultaisia siipiään. Vanha kotka katseli sitä lumoutuneena.

”Mikä se on?” se kysyi. ”Se on kotka, lintujen kuningas” vastasi sen naapuri. ”Se kuuluu taivaalle. Me kuulumme maahan – me olemme kanoja”.

Niin kotka eli ja kuoli kanana, koska se luuli olevansa kana.

Tarinan opetus nro 1: Olemme parempia kuin mitä me tiedämme olevamme.

Tarinan opetus nro 2: Olemme seuramme kaltaisia.

Jos haluat päästä helpolla ole ihmisten kanssa joiden kanssa viihdyt ja joiden kanssa olet aina ollut. Jos haluat kehittää itseäsi mene tuntemattomien ihmisten seuraan. Sitten kun et tunne olevasi enää ulkopuolinen uudessa seurassa, on aika vaihtaa seuraa.

Kieltäminen

 

Joka kerta kun kiellätte itseltänne jotakin, takerrutte siihen vaan tiukemmin kiinni. Niin kauan kun taistelette sitä vastaan, annatte sille lisää voimaa. Kun kiellätte itseltänne jotain joudutte sen vangiksi. Ainoa tapa tilanteesta on nähdä sen läpi, älkää kieltäkö sitä, nähkää sen läpi.

Otetaanpa tähän muutama esimerkki. Iso osa suomalaisista viettää tipatonta tammikuuta. Isolle osalle se tuottaa myös tuskaa, koska he kieltävät sen itseltään ja ajattelevat jatkuvasti etteivät saa juoda, jolloin tekee vaan enemmän mieli juoda. Okei, suuriosa kuitenkin selviää tipattomasta tammikuusta kiitettävin arvosanoin, mutta helmikuun ensimmäisenä päivänä pullo on jo korkattu. Kun taas jos ei kieltäsi itseltään juomista noin ankarasti, vaan hellittäsi sen kanssa, vähän niin kuin katsoisi sormien läpi, niin loppupeleissä se tuottaisi huomattavasti parempaa tulosta kuin totaali kieltäminen, koska asia ei olisi sinun pääkopassa niin pinnalla.

Sama homma koskee kaikkia maailman karkkilakkoja, sipsilakkoja, tupakkalakkoja yms. Mitä enemmän vastustat niitä, sitä enemmän niitä tekee mieli. Tee tietoinen päätös että vähennät näitä, mutta älä lopeta kokonaan kerralla.

Jos haluat lopettaa tupakoinnin (niin kuin minä itsekin), niin älä lopeta sitä kerralla, sillä se on hankalaa. Vähennä tupakoinnin määrää, mutta älä pidä lukua siitä monta poltit päivässä. Muuten yrität polttaa joka päivä vähän vähemmän ja tupakoinnista tulee sinulle taas pakkomielle, kunnes palaatkin takaisin lähtöpisteeseen ja poltat askin päivässä. Käy polttamassa silloin kuin tekee mieli, mutta vaan ja ainoastaan silloin kun todella tekee mieli. Jos polttaminen käy vaan ajatuksissasi, niin hukuta se muihin ajatuksiin kuten kirjan lukemiseen tai kirjoittamiseen. Jos jatkat tupakoinnin pohtimista, niin silloin myös sorrut sen polttamiseen. Älä kiellä itseltäsi mitään, rajoita lakkojasi ilman selkeitä rajoja. Näin ollen jossain vaiheessa lopulta unohdat kiusauksesi kun ne eivät ole enää jatkuvasti pinnalla.

Finaali

 

Kieltäydyn käsittämästä de Mellon logiikkaa onnellisuudesta. Sillä minulle onnellisuus tarkoittaa jotain muuta, mitä se on de Mellolle. Onnellisuus on minulle tunnetila, joka luo hyvän olon tunteen ja se ei vaadi mitään erityistä syytä.

Kotka josta tuli kana – tarina oli taas mielestäni käsittämättömän hyvä. Se tarina luo uskoa omaan tekemiseen ja se kertoo juuri sen, että olemme itse vastuussa siitä haluammeko ruveta kuninkaaksi vai tyydymmekö työläisen rooliin. Ei ole väärää tai oikeaa vastausta, sillä jokainen ihminen haluaa eri asioita ja vastoin de Mellon sanoja sanonkin, että jokainen ihminen haluaa vain olla onnellinen. Jokainen ihminen itse määrittelee oman onnensa.

Miten tämä kirjoittamani teksti tai de Mellon kirja liittyy yrittäjyyteen tai liiketoimintaan?

Ehkä de Mellon tarkoituksena oli saada lukija havahtumaan, että todellisuus ei ole aina sitä miltä se ensisilmäyksellä näyttää, tai ehkä hänen tarkoituksenaan oli sekoittaa mahdollisimman monen ihmisen pää, jotka ovat lukeneet tämän kirjan.

Opinko jotain uutta liittyen asiakkaisiin? En oppinut, mutta ehkä voimme asiakkaan kanssa arvostella joskus de Mellon kirjaa saunanlauteilla ja löytää näin ollen yhteisensävelen.

En tiedä kirjan tarkoitusta, sillä se voi ihan hyvin auttaa jotain ihmistä kohti parempaa elämää kun taas se saattaa saada toisen ihmisen hullujen huoneelle. Kirjassa on monia mielenkiintoisia pointteja, jotka oli erittäin hyvin perusteltu, mutta ihminen on ihminen ja jokainen ihminen saa päättää mitä mieltä on asiasta. Meille jokaiselle on annettu aivot joilla on mahdollista itse ajatella.

Kuten aiemmin sanoin, niin me jokainen luomme oman onnemme. Samalla tavalla me jokainen luomme omat uskomuksemme ja joka ikinen ihminen saa päättä mihin haluaa uskoa tai mihin ei halua. Onko elämämme pelkkää kulissia, niin kuin de Mello väittää? Jos on niin olkoot, sillä kulissit kuuluvat teatteriin ja teatterissa on oikeita ihmisiä näyttelijöinä. Teatteria tulevat katsomaan oikeat ihmiset ja sen pienen hetken katsojat uskovat teatteria todeksi ja he nauttivat siitä. Teatteri on pieni osa maailmaa ja niin olen myös minä. Tapahtui kaikki sitten kulisseissa tai ei, niin olen onnellinen nyt ja tässä hetkessä, vaikka tämä kaikki olisikin pelkkää unta, niin siinä tapauksessa en halua herätä tästä unesta ihan vielä. Elämässä on kyse nautinnosta ja jokainen saa nautintonsa eritavoin. Sanonta: ”Elämä on parasta huumetta.” on tämän kirjan jälkeen enemmän kuin totta. Vaikka välillä vituttaisi, niin on tärkeintä luoda mahdollisimman paljon hyviä hetkiä, joista voi nauttia mahdollisimman usein.

Olen nyt puhunut. Vaikka en löytänytkään mielestäni tarpeeksi paljon hyviä juttuja, jotka kehittäisivät minua yrittäjänä tai liiketoiminnassa, niin olen kuitenkin tiimiakatemialla vain opiskelemassa ja mielestäni ansainnut tästä tekstistä kaikki kolme kirjapistettä.

Ilta sen kun pimenee ja sisäinen HULK on herännyt kokoajan enemmän ja enemmän kuin kirjoitin tätä tekstiä. Nyt on kuitenkin aikaa laittaa HULK aisoihin ja heittää aivot hetkellisesti narikkaan. On aika avata pullo keskiketterää ja nauttia television suomista antimista. Suosittelen muillekin tekemään samoin. Pistäkää sisäinen HULK (tai muu vastaava) levolle ja päästäkää sisäinen Homer Simpson valloilleen. Elämässä on kyse nauttimisesta, joten tehkää sitä mistä nautitte!

Timo Perttunen

Mittava Innovations

tipi@mittava.fi

 

 

Tagit: , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!