Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Luottamus on johtajan tärkein ominaisuus

Kirjoitettu 20.08.18
Esseen kirjoittaja: Petteri Vuorenmaa
Kirjapisteet: 2
Kirja: Johtajuuden Ristiriidat
Kirjan kirjoittaja: Alf Rehn
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.4. Johtamisen haasteet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

”Johtajuus on sekä, että: sekä nopeaa, että hidasta, sekä näkyvää, että näkymätöntä, johtajuus on paradoksi.” – Alf Rehn

Ylempi lainaus Alf Rehn:n kirjasta Johtajuuden Ristiriidat kertoo mielestäni parhaiten, mitä johtajuus on. Johtaja toimii aina muuttuvassa maailmassa, johon ei koskaan ole yhtä oikeaa ratkaisua. Joissakin tilanteissa nopea reagointi voi olla vaarallinen, joissakin tilanteissa taas hitauden takia voi esimerkiksi kilpailija ottaa etulyöntiaseman, tai asiakas vaihtaa kilpailijaan.

Kirjassa mainittiin useita paradokseja, millä väitetään, että onko johtaja hyvä vai huono.

Epäonnistuminen vs. Onnistuminen

Kaikki johtajat kokevat epäonnistumisia ja onnistumisia. On vain eri asia, miten nämä epäonnistumiset ja onnistumiset nähään. Jos on johtotehtävässä isossa yrityksessä, joka porskuttaa kasvun kanssa koko ajan, ei se tarkoita automaattisesti, että johtaja on hyvä. Jos yritykselle tulee jatkuvasti epäonnistumisia, ei se tarkoita automaattisesti, että johtaja on huono. Tärkein osa johtajana on itsensä johtaminen.

 ”Onnistuminen johtajana vaatii sekä omien vahvuuksien tehokasta hyödyntämistä, että omien heikkouksien vaikutusten minimointia.” – Alf Rehn

Ihmisjohtajuus vs. Asiajohtajuus

Nykyään puhutaan paljon siitä, kuinka tärkeää on olla ennemmin hyvä ihmisten johtaja (englanniksi Leader) kuin asiajohtaja (englanniksi Manager). Hyvältä johtajalta vaaditaan tunneälyn taitoja: Kykyä tunnistaa, kykyä tulkita, sekä kykyä toimia. Hyvän johtajan tulee osata nämä kaikki kolme taitoa. Vaikka osaisikin esimerkiksi kaksi ensimmäistä kohtaa, jos johtaja ei kykene toimimaan tilanteen mukaan, voi johdettavalle tulla helposti tunne, että heistä ei välitetä.

Tästä tullaan hyvin siihen, kuinka johtajalta vaaditaan myös paljon tekoja. Vaikka johtaja osaisikin tunnistaa johdettavien tunnetiloja, sekä tulkita mistä nämä johtuvat, nämä ovat kuitenkin vain näkymättömiä tekoja. Mikäli johtaja ei tee asian eteen mitään, tuo tunnistamiaan asioita esille johdettavilleen, saadaan helposti käsitys siitä, että johtaja vain istuu norsunluutornissaan ja ihailee maisemia.

”Tärkeämpää on, että johtaja tekee, kuin se, mitä hän tekee.”

Asiajohtajuus: Isoihin asioisin keskittyminen vs. Pienten asioiden tekeminen

Hyvä johtaja on sellainen, joka osaa keskittyä muutamaan tärkeään asiaan yrityksessä, jotka vievät yritystä eteenpäin, ennemmin kuin keskittyy useaan pieneen asiaan. Tosin hyvä johtaja osaa myös tunnistaa muiden silmissä pieneltä näyttävän asian merkittäväksi.
Kirjassa puhuttiin kahdesta johtajasta, jotka olivat esimerkillisiä toiseen näistä asioista. Matti Alahuhta Koneen toimitusjohtajana keskittyi jatkuvasti muutamaan strategisesti tärkeeseen asiaan, varmisti, että nämä asiat etenevät. Alahuhta oli hyvä ymmärtämään ovat vahvuutensa ja heikkoutensa, ja osasi delegoida asiat, joita ei osaa, johdettavilleen. Ääripään toinen esimerkki oli Conrad Hilton, Hilton Hotels & Resorts perustaja, joka keskittyi jatkuvasti pieniin yksityiskohtiin hotellin asiakkaiden näkökulmasta katsottuna. Hänen näkemyksensä oli, että jokainen kivi tulee kääntää, kun mietitään asiakkaiden mukavuutta.  ”Please, put the shower curtain inside the tub!” Näin totesi Hilton vieraillessaan The Tonight Show:ssa, kun häneltä kysyttiin, minkä neuvon hän antaisi amerikkalaiselle. Tämän hän näki tärkeäksi sanoa, koska märät vessan lattiat voivat kastella sukat tärkeällä businessmatkalla.

Muuttuvuus vs. Pysyvyys

Kuten alussa sanoinkin, johtavat elävät jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa heidän tulee kyetä reagoida asioihin eri tavalla, eikä luottaa siihen, että ”viimeksikin onnistui, eiköhän se nyttekin” mentaliteetilla. Johtajalta tosin myös vaaditaan tietynlaista pysyvyyttä omassa käytöksessään. Vittumainen asiajohtaja voi usein olla parempi johtaja, kuin kiltti ihmisjohtaja, joka haluaa koko ajan oppia uutta johtajuudessa. Vittumainen asiajohtaja on vittumainen päivästä toiseen, mutta johdettavat osaavat tottua johtajansa tyyliin johtaa. Kiltti ja mukautuva johtaja voi taas muuttuu viikosta ja päivästä toiseen, eikä johdettavat välttämättä tiedä, minkälainen johtaja sieltä tänään on tulossa.

Johtajuus ei tosiaan ole 1+1=2 tyyppistä, jossa on vain yksi oikea vastaus. Johdettavat näkevät hyvän johtajan toimivan eri lailla. Julkisuudessa hyvät johtajat nähdään henkilöinä, jotka saavat yrityksen taloudelliset luvut kasvamaan vuodesta toiseen. Nykyään on myös paljon tuotu esille sitä, että vapaamielisessä organisaatiossa, jossa johdettavat saavat rauhassa toteuttaa itseään, eikä pomo ole jatkuvasti hengittämässä niskaan, on työntekijän hyvä olla. Johdettavien ei tarvitse stressata jatkuvasti, että nyt pitää saada jotakin aikaiseksi.

Nämä kaksi julkisuudessa puhutuista hyvistä johtajista, sekä kolmen otsikon ääripäiden hyviä johtajia yhdistää yksi asia: Luottamus. Johtajalle elintärkeää on se, että mitä ikinä hän tekeekään, on johdettavilla suuri luotto johtajaansa. Epäonnistuessa hyvään johtajaan luotetaan, ettei pieni töyssy matkassa haittaa eteenpäin menemistä. Onnistuessa hyvään johtajaan luotetaan, että lisää onnistumisia edelleen tulee. Ihmisjohtajaan luotetaan, että hän osaa pitää johdettavien mielentilan hyvänä huonompinakin hetkinä. Asiajohtajan tulee hoitaa omat hommansa kunnialla, ja varmistaa, että johdettavillakin on tekemistä. Mukautuvien johtajien tulee pitää tietynlainen perusluonne johtajuudessaan, jotta johdettavat voivat luottaa siihen, että heillä on sama johtaja tänään, kun heillä oli eilen. Pysyvä, konservatiivinen johtaja tarvitsee johdettavien luottamuksen, jotta hommat etenevät.

Luottamusta ylläpitävät johtajat johtavat menestyviä yrityksiä.

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!